Onko pettäminen oikeasti niin paha asia?

Lähipiirissä kaikki erotapausket tuntuu sattuvan niille joilla löyhä seksuaali moraali

tarve juosta sängystä sänkyyn niin ei kannata olla parisuhteessa. Oli kyseessä sitten seurustelu, avo-tai avioliitto, niin mielestäni silloin ollaan sekä henkisellä että fyysisellä tasolla sitoutuneita. En ole koskaan ymmärtänyt seksiä ilman rakkautta ja tähän minut on kasvatettu. Haukkukaa vaan vanhanaikaiseksi mutta sen ansiosta minulla on ollut erittäin onnellinen elämä. Ja en ole uskovainen..

Miksi seksi on parisuhteen varjelluin alue ja korkein riitti? Miksi seksi, joka voi todella olla vain fyysinen akti, on saanut näin suuren painoarvon ihmisten mielissä?

Vaikka ihminen eläisi vuodet ja vuosikymmenet sitoutuneena parisuhteeseen, lapsiin, taloon jne., mutta jos hän sen yhden kerran pistää sukuelimensä yhteen jonkun toisen kanssa, niin saman tien hän on hylännyt yhteisen elämän, pettänyt vaimot, lapset ja kissat ja koiran. Vähän realismia peliin.

En vaan tajua, miten yksittäinen seksikerta voi olla jotain sellaista, mitä ei voi toiselle ikinä antaa anteeksi. Varsinkin pitkässä parisuhteessa eroaminen sen perusteella tuntuu suhteettomalta.

Seksihän on se asia joka erottaa parisuhteen kaverisuhteesta.

Jos sitä kikkeliä on pakko saada muaallekin lykkiä, täytyy hankkia vaimo jolle se sopii.

Todellakin realismia kehiin, jos ei yhden kanssa seksistä saa tyydytystä, kannattaa elää yksikseen niin voi hyvillä mielin tehdä mitä huvittaa ja kenen kanssa huvittaa. Tai sitten hankkiutua hoitoon.

kännissä on mennyt jonkun kanssa hässimään vaikka ei ikinä olisi voinut itse kuvitella tekevänsä niin ja katuu ja häpeää kuollakseen niin ei ole minusta mikään hirveä ihminen jolla on suhde pahasti pielessä.



Sellaisesta pitää tosiaan ottaa opikseen mutta ei siitä nyt ihan suoraviivaisia johtopäätöksiä ihmisen pahuudesta kannata vetää.



Laskelmoitu uskottomuus on eri asia, siis netistä suhteen etsiminen tai pidempi suhde.

jos ihmisten asenne vaan muuttuisi sen verran, ettei sitä pidettäisi tärkeänä. Siis OIKEASTI se sukupuolielin ei kulu siitä, että sitä käytetään.

Kaikki pettämisen vahingollisuus perustuu pelkkään kulttuuriseen käytäntöön, jonka mukaan se, että pariskunnat harrastavat seksiä vain keskenään on jotenkin über-tärkeää - näin ihmiset kuvittelevat, että seksi muiden kanssa on jotenkin petollista ja vaarallista ja siitä automaattisesti seuraa ero. Mutta ei niin tarvitsisi olla.

Sen sijaan on ihan selvä, että esimerkiksi väkivallasta - henkisestä tai fyysisestä - on haittaa jo sinänsä, ihan ilman mitään kulttuurisia kuvitelmia, ja niistä pitäisi aina seurata ero.

Ja joku valitti että nykymeno on tällaista että petetään... eiköhän pettämisen yleisyys ole ollut kaikkina aikoina kutakuinkin sama, mutta yhteiskunnan normit ovat vaihdelleet. Nyt ollaan taas menossa avoimempaan suuntaan.

suullinen "hyväily" ei ole pettämistä, Kysykää vaikka Clintonin Billyltä.

jos ihmisten asenne vaan muuttuisi sen verran, ettei sitä pidettäisi tärkeänä. Siis OIKEASTI se sukupuolielin ei kulu siitä, että sitä käytetään. Kaikki pettämisen vahingollisuus perustuu pelkkään kulttuuriseen käytäntöön, jonka mukaan se, että pariskunnat harrastavat seksiä vain keskenään on jotenkin über-tärkeää - näin ihmiset kuvittelevat, että seksi muiden kanssa on jotenkin petollista ja vaarallista ja siitä automaattisesti seuraa ero. Mutta ei niin tarvitsisi olla. Sen sijaan on ihan selvä, että esimerkiksi väkivallasta - henkisestä tai fyysisestä - on haittaa jo sinänsä, ihan ilman mitään kulttuurisia kuvitelmia, ja niistä pitäisi aina seurata ero.

Ja joku valitti että nykymeno on tällaista että petetään... eiköhän pettämisen yleisyys ole ollut kaikkina aikoina kutakuinkin sama, mutta yhteiskunnan normit ovat vaihdelleet. Nyt ollaan taas menossa avoimempaan suuntaan.

jos parisuhteen toinen osapuoli ei tiedä siitä. Se on fakta että se on alhaisin teko ihmiskunnan historiassa. Valehtelemista ei ole missään kulttuurissa nostettu ihmistä ylentäväksi. Pettäminen on aina moraalitonta. Kun parisuhteessa elävät hyväksyvät että ollaan muidenkin kanssa "silleen" se ei ole enää pettämistä.

..mutta eiköhän ihmiskunnan historiasta löydy joitain vieläkin alhaisempia tekoja kuin vieraisiin sänkyihin hyppiminen.

I Osa kirjoittajista korostaa, että satunnaispettämiseen ei liity tunteita ja se on vain mekaanista seksiä.



Helpompi ja vähemmän loukkaava tapa olisi sitten masturboida; se olisi pelkkää seksiä ilman tunteita.



II Ihmiset ovat erilaisia. Osa petetyistä pystyy antamaan anteeksi ja suhtautumaan asiaan järjellä, eli pelkkä kännipano, ei minulta pois.



Mutta suurta osaa ihmisistä pettäminen loukkaa perinpohjaisesti. Itse en kestäisi puolison pettämistä. Vaikka järki hyväksyisi asian, niin pettämisestä tulisi loputon mustien ajatusten lähde ja luulisin, että seksi puolison kanssa olisi erittäin nöyryyttävää henkisesti pitkän, todella pitkän aikaa >>> todennäköisesti suhde sitten olisi siinä kipuilujen jälkeen. 100% ei voi sanoa, koska elämä on ain joskus täynnä ihmeellisiä asioita.

Jos joku innostuu muutaman kerran vuodessa pettämään puolisoaan, niin onko se oikeasti niin hirveä asia? Mikä sen tekee hirveäksi?

Minusta on paljon pahempaa toisen ihmisen alistaminen, laiminlyönti ja väheksyminen päivittäisessä kanssakäymisessä. Ihanne parisuhde on tietysti sellainen, jossa ei petetä ja eletään vuosikymmenet onnellisina, mutta sellaiset parisuhteet taitavat olla katoava kansanperinne, kuten myös seksiä vasta eka kerran aviovuoteessa.

Helinä

Ei se pettäminen ole niin kamala asia, jos vaan hakee pelkkää seksiä. Eri asia on rakastua. Minulla on perhe ja lapsia, en ikinä haluaisi tietää jos mieheni olisi pettänyt minua.. koska perhe ja meidän rakkaus on ihan eri asia kuin jokin seksi. Minun mieheni on erittäin hyvännnäköinen, niin minäkin olin ennen. En yhtään ihmettele jos häntä lähestyy naiset. Jos käy panemassa muita naisia niin käy, kuhan tekee sen kondomin kanssa niin ei mua haittaa. Kuhan en vain saa tietää siitä...

Ei haittaa jos et tiedä??? Ei tietenkään koska et tiedä sitä. Vasta sitten voit tulla selittämään että sillä ei ole väliä jos tiedät etkä välitä.

Nuorempana olin monissa asioissa, tässäkin, ehdoton, mutta en enää. Ei toista ihmistä voi koskaan omistaa.



Niin kuin joku jo mainitsikin, toisen ihmisen pettäminen on aina paha asia, mutta onko seksin harrastaminen jonkun muun kuin puolison kanssa automaattisesti pettämistä? Eikö silloin jo se ole loukkavaa, että puoliso kuolaa jonkun muun perään, vaikka jättäisi fyysisen pettämisen tekemättä?



Eivät ne pitkät avioliitot ennen vanhaan sen onnellisempia olleet kuin nykyäänkään. Puhelin isomummini kanssa muutama vuosi sitten, kun hän oli vielä hengissä, niin kyllä riitti juttua siitä, kuinka emäntä kävi maidonhakumatkalla naapurissa ja kuinka yhden sun toisen lapsen isä olikin naapurin isäntä.

Olemme toisetemme puolikkaat, ei siihen kolmatta ja neljättä aikuista mahdu.

Kuulostaa pelottavalta.

Ette ole kokonaisia omana itsenänne.

Ehkä kannattaisi pohtia, miksi ette ole.

Ja entä jos toinen "puolikas" jonain kauniina päivänä kokee aivan toisin kuin sinä olet kuvitellut.

Se "puolikkaista" sit.

Eilen sain naapurin mieheltä kunnon panot. Ihanaa.

Meillä on ollut salasuhde jo 4 vuotta.

Ja vitut!!!

Omalta kohdaltani voin sanoa,että parisuhteemme voi paremmin, kun on toinenkin.

Tuottaa mielihyvää siinä missä kaikki muukin itseensä kohdistama hoito.