Onko pettäminen oikeasti niin paha asia?

Pikkujouluissa oli taas sutinaa työkaverin kanssa.

Ihanaa

Sinulle ja Helinälle tiedoksi, että te voitte solmia liitot, missä vieraissa käyminen on sallittua. Se on aivan mahdollista. Silloin se ei ole pettämistä, vaan puhdasta hauskanpitoa. Jokaisen pariskunnan pitäisi sopia keskenään missä petoksen rajat kulkevat. Länsimaisessa kulttuurissa yleinen käsitys on, että vieraissa käyminen on parisuhteessa olevalle petos toista parisuhteen osapuolta kohtaan. Siksi en lähtisi harjoittamaan seksiä kolmannen osapuolen kanssa ilman kysymättä puolisolta.



Sana pettäminen juontuu sanasta petos. Petos on rikkoo yhteisen sopimuksen. Jos petos tapahtuu jossakin pariskunnalle isossa asiassa, niin se voi olla parisuhteen kaatava asia. Ei ole olemassa tähänkään yhtä oikeaa totuutta.



Älkää jankatko tästä enää. Asia on niin vesivelvä, että päätä alkaa jomottamaan tällaiset aloitukset.

Pettäminen on sitä, kun henkilö väittää kumppanilleen rajoittavansa seksuaalisuutensa pelkästään parisuhteeseen, mutta käytännössä toimiikin toisin. Se on siis ennen kaikkea luottamuksen ja lupauksen pettämistä.



Toisin sanoen suhteen ulkopuolinen seksi ei ole pettämistä, jos siitä on kumppanin kanssa yhteisesti sovittu. Niinpä he, joiden mielestä seksin harrastaminen myös suhteen ulkopuolella ei ole haitallista, voivat keskenään sopia, että eletään avoimessa suhteessa. He, joille tämä ei käy, voivat tällöin rauhassa pariutua keskenään. Silloin ei kukaan tule petetyksi.



Valitettavasti moni pettäjä ei kuitenkaan suo samaa oikeutta omalle kumppanilleen. Pettäjä siis haluaa kumppaninsa elävän yksiavioisessa suhteessa ja samaan aikaan itse harrastaa seksiä myös suhteensa ulkopuolella - kumppanin tästä tietämättä. Tällaista kutsutaan pettämisen lisäksi hyväksikäyttämiseksi, ja kyllä vain: se on vahingollista. Suhteessa, jossa tärkeitä asioita salaillaan, luottamus ja avoimuus pääsevät kehittymään vain alkeelliselle tasolle, ja suhteessa olevat henkilöt eivät hyödy suhteesta samalla tavalla kuin he, jotka elävät oikeasti luottamuksen arvoisen kumppanin kanssa.



Jokaisella ihmisellä täytyy olla oikeus valita, haluaako jakaa elämänsä petollisen ja valheellisen vai rehellisen ja avoimen henkilön kanssa. Pettäjän kanssa kuitenkin harva valitsee elää, jos se mahdollisuus tarjotaan, ja siksi pettäjä yrittää pitää petollisuutensa salassa mahdollisimman kauan. Jos petturuudesta ei olisi mitään haittaa, varmasti olisi enemmän ihmisiä jotka pitäisivät sitä tavoiteltavana ominaisuutena kumppanissa. Mutta todellisuus paljastuu seuranhakuilmoituksista: jopa itselleen petoskumppania etsivät ihmiset kokevat usein tarpeelliseksi korotaa olevansa luotettavia (vaikka on jo määritelmällisesti selvää, että tosiasiassa he ovat pettureita). Luotettavuus on siis kovaa valuuttaa seuranhaussa, petturuus myrkkyä.



Pahinta on se, kun ihminen pettää itseäänkin.

Seksi on seksiä. Ei siinä tunteita tarvita vaan himoa ja nautintoa. Ei sitä toista tarvitse edes tuntea.

...kunhan kerrot asian näillä sanoilla myös kumppanillesi. Silloin et petä.

Pettäminen on sitä, kun henkilö väittää kumppanilleen rajoittavansa seksuaalisuutensa pelkästään parisuhteeseen, mutta käytännössä toimiikin toisin. Se on siis ennen kaikkea luottamuksen ja lupauksen pettämistä.

Toisin sanoen suhteen ulkopuolinen seksi ei ole pettämistä, jos siitä on kumppanin kanssa yhteisesti sovittu. Niinpä he, joiden mielestä seksin harrastaminen myös suhteen ulkopuolella ei ole haitallista, voivat keskenään sopia, että eletään avoimessa suhteessa. He, joille tämä ei käy, voivat tällöin rauhassa pariutua keskenään. Silloin ei kukaan tule petetyksi.

Valitettavasti moni pettäjä ei kuitenkaan suo samaa oikeutta omalle kumppanilleen. Pettäjä siis haluaa kumppaninsa elävän yksiavioisessa suhteessa ja samaan aikaan itse harrastaa seksiä myös suhteensa ulkopuolella - kumppanin tästä tietämättä. Tällaista kutsutaan pettämisen lisäksi hyväksikäyttämiseksi, ja kyllä vain: se on vahingollista. Suhteessa, jossa tärkeitä asioita salaillaan, luottamus ja avoimuus pääsevät kehittymään vain alkeelliselle tasolle, ja suhteessa olevat henkilöt eivät hyödy suhteesta samalla tavalla kuin he, jotka elävät oikeasti luottamuksen arvoisen kumppanin kanssa.

Jokaisella ihmisellä täytyy olla oikeus valita, haluaako jakaa elämänsä petollisen ja valheellisen vai rehellisen ja avoimen henkilön kanssa. Pettäjän kanssa kuitenkin harva valitsee elää, jos se mahdollisuus tarjotaan, ja siksi pettäjä yrittää pitää petollisuutensa salassa mahdollisimman kauan. Jos petturuudesta ei olisi mitään haittaa, varmasti olisi enemmän ihmisiä jotka pitäisivät sitä tavoiteltavana ominaisuutena kumppanissa. Mutta todellisuus paljastuu seuranhakuilmoituksista: jopa itselleen petoskumppania etsivät ihmiset kokevat usein tarpeelliseksi korotaa olevansa luotettavia (vaikka on jo määritelmällisesti selvää, että tosiasiassa he ovat pettureita). Luotettavuus on siis kovaa valuuttaa seuranhaussa, petturuus myrkkyä.

Pahinta on se, kun ihminen pettää itseäänkin.

exz-mieheni on oikein viimeisen päälle rehellisyyttä korostava ja sopimus oli, että olemme toisillemme uskollisia emmekä valehtele. Lisäksi hän oli sairaalloisen nuuka. Siedin sen, koska ajattelin, ettei kukaan ole ihan vikoja vailla. Mihinkään meidän omiin menoihin ei ollut rahaa koskaan, mutta: paljastui sitten muutaman mutkan takaa, että hän ei pitänytkään osaansa sopimuksesta, vaan petti minua sekä maksullisten että parin sivusuhteen kanssa. Huoriin olikin varaa...

Minulla ei ollutkaan samanlaisia oikeuksia, eikä minulle tiedotettu halusta purkaa sopimusta, jotta olisin voinut etsiä mieluisen miehen tai rakastajan. Minun piti olla uskollinen, eli se puhdas vakipillu. Aitoa rakkautta siinä ei ilmeisesti ollutkaan minua kohtaan. Minusta kun aitoon rakkauteen kuuluu mm. halu ja kyky pitää lupauksensa ja huolehtia toisen tarpeista ja elää niinkuin opettaa. . Kyllä se oli minulta ja lapsilta pois, kaikki se salailu, vaatimukset, kaksinaamainen touhu ja huorien kanssa vietetty aika.

Meni täysin luottamus miehiin.

Kyllä käy sängyissä vilske, kun etelän ihmiset pääsevät "työkomennuksille" lapin lomakeskuksiin ja muu perhe on kotona.

On pahempiakin juttuja suhteessa kuin satunnainen pettäminen (sanotaan vaikka jos kumppania ei lainkaan seksi kiinnosta). Moni jatkaa liittoa, jossa nyrkki heiluu säännööllisesti. Toiset ovat valmiit laittamaan pitkän ja hyvän suhteen poikki yhdestä pettämisestä.



En kannata pettämistä, mutta sitä että luottavaisessa suhteessa kummallakin voi olla myös omia kokeiluja.

pahaa ole JOS molemille asian on OK. Eli molemmat haluavat jatkaa parisuhteessa ja seurustella muiden kanssa sänkytasolla.



Se ei ole OK jos sitä tehdään toiselta salassa. Se on valehtelemista ja ainostaan itsensä tyydyttämistä mitä alhaisemalla tasolla. Se on myöskin psykopaattinen ilmiö. Se kertoo että asianosaisella on persoonallisuushäiriö. Ihminen hakee laastaria kiopeään kohtaan. Haava ei tietenkään parane pettämällä. Syyt ovat syvällä.

sivusuhde n. 10kk. Olen vahvasti ihastunut, enempää tunteita en halua miettiä. Ja HALUAN olln nykyisessä avioliitossanikin.Olen nainen ja lapsia. En osaa katua sitten ollenkaan. En osaisi elää ilman tätä toista (sinkku)miestä. Hän on sielunkumppanini. Juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä monta kk ennen kuin seksi astui kuvioihin. Kohtalo on että törmäsimme toisiimme.

kipeään kohtaan joka hoivaa ja parantaa elämäsi siedettäväksi. Tietääkö miehesi asiasta? onko se hänelle oikein että käyt hoidattamassa itseäsi?

jos ihmisten asenne vaan muuttuisi sen verran, ettei sitä pidettäisi tärkeänä. Siis OIKEASTI se sukupuolielin ei kulu siitä, että sitä käytetään. Kaikki pettämisen vahingollisuus perustuu pelkkään kulttuuriseen käytäntöön, jonka mukaan se, että pariskunnat harrastavat seksiä vain keskenään on jotenkin über-tärkeää - näin ihmiset kuvittelevat, että seksi muiden kanssa on jotenkin petollista ja vaarallista ja siitä automaattisesti seuraa ero. Mutta ei niin tarvitsisi olla. Sen sijaan on ihan selvä, että esimerkiksi väkivallasta - henkisestä tai fyysisestä - on haittaa jo sinänsä, ihan ilman mitään kulttuurisia kuvitelmia, ja niistä pitäisi aina seurata ero.

Ja joku valitti että nykymeno on tällaista että petetään... eiköhän pettämisen yleisyys ole ollut kaikkina aikoina kutakuinkin sama, mutta yhteiskunnan normit ovat vaihdelleet. Nyt ollaan taas menossa avoimempaan suuntaan.

jos parisuhteen toinen osapuoli ei tiedä siitä. Se on fakta että se on alhaisin teko ihmiskunnan historiassa. Valehtelemista ei ole missään kulttuurissa nostettu ihmistä ylentäväksi. Pettäminen on aina moraalitonta. Kun parisuhteessa elävät hyväksyvät että ollaan muidenkin kanssa "silleen" se ei ole enää pettämistä.

sä et taida paljoakaan ymmärtää seksistä. Sulle se on varmaan vaan, että koneet käy, mutta missä on henkinen puoli...

Seksi on seksiä. Ei siinä tunteita tarvita vaan himoa ja nautintoa. Ei sitä toista tarvitse edes tuntea.

Maailmassa on myös ihmisiä joilla todellakaan ole mitään tunteita tai empatiaa. Mennään viettien varassa. Näillä ihmissä tuppaa olemaan kyllä muitakin ongelmia :)

Jos joku innostuu muutaman kerran vuodessa pettämään puolisoaan, niin onko se oikeasti niin hirveä asia? Mikä sen tekee hirveäksi?

Minusta on paljon pahempaa toisen ihmisen alistaminen, laiminlyönti ja väheksyminen päivittäisessä kanssakäymisessä. Ihanne parisuhde on tietysti sellainen, jossa ei petetä ja eletään vuosikymmenet onnellisina, mutta sellaiset parisuhteet taitavat olla katoava kansanperinne, kuten myös seksiä vasta eka kerran aviovuoteessa.

Helinä

Muttei se tee noista muistakaan asioista yhtään hyväksyttävempiä, eivät tämmöiset asiat kumoa toisiaan!

Moni jatkaa liittoa, jossa nyrkki heiluu säännööllisesti.

Joo, mutta kukaan ei silti yritä väittää, ettei väkivalta olisi paha juttu.

Hyvä elämä alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Esim.: "Olen pettäjä. Kumppanini ei voi luottaa minuun. Tästä on suhteellemme haittaa." Kokeilkaapa joskus!

ollut se seksiakti, vaan kaikki siihen liittynyt valehtelu.



Yks kännipano ei olisi meidän liittoa kaatanut, mutta pitkäaikainen pettäminen ja siihen liittynyt valheiden vyyhti teki sen.

sivusuhde n. 10kk. Olen vahvasti ihastunut, enempää tunteita en halua miettiä. Ja HALUAN olln nykyisessä avioliitossanikin.Olen nainen ja lapsia. En osaa katua sitten ollenkaan. En osaisi elää ilman tätä toista (sinkku)miestä. Hän on sielunkumppanini. Juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä monta kk ennen kuin seksi astui kuvioihin. Kohtalo on että törmäsimme toisiimme.

Ai että kohtaloa, älä viitti. Jos teidät olisi tarkoitettu yhteen olisit tavannut hänet ennen kun menit naimisiin toisen miehen kanssa. Ja olet varmaan kertonut kaiken aviomiehellesi, kyllähän hän ymmärtää ettei kohtaloa voi vältellä. Minä minä minä minä. Inhottaa ettei kunnon ihmisiä jotka välittävät toisten tunteista enää löydy.

Enemmin voi sitten erota niin pääsee hurvittelemaan naisten kanssa niin kuin lystää. Ja kyllä myös suuteleminen on pettämistä, minkä ihmeen takia pitäisi suudella muiden kuin oman puolison kanssa?



Juu, on niitä pahempiakin asioita muttei se tarkoita, että pitäis oikein valitsemalla valita mitä pahaa sitä sitten parisuhteessa tekisi.

Miksi seksi on parisuhteen varjelluin alue ja korkein riitti? Miksi seksi, joka voi todella olla vain fyysinen akti, on saanut näin suuren painoarvon ihmisten mielissä?



Vaikka ihminen eläisi vuodet ja vuosikymmenet sitoutuneena parisuhteeseen, lapsiin, taloon jne., mutta jos hän sen yhden kerran pistää sukuelimensä yhteen jonkun toisen kanssa, niin saman tien hän on hylännyt yhteisen elämän, pettänyt vaimot, lapset ja kissat ja koiran. Vähän realismia peliin.

Miksi seksi on parisuhteen varjelluin alue ja korkein riitti? Miksi seksi, joka voi todella olla vain fyysinen akti, on saanut näin suuren painoarvon ihmisten mielissä?

Vaikka ihminen eläisi vuodet ja vuosikymmenet sitoutuneena parisuhteeseen, lapsiin, taloon jne., mutta jos hän sen yhden kerran pistää sukuelimensä yhteen jonkun toisen kanssa, niin saman tien hän on hylännyt yhteisen elämän, pettänyt vaimot, lapset ja kissat ja koiran. Vähän realismia peliin.

Jos sinun mielestäsi seksillä ei ole suurempaa merkitystä, miksi et ehdota kumppanillesi että sekstailisitte kumpikin miten haluatte?

Pettämisessä ei ole olennaisinta seksi, vaan se PETTÄMINEN. Eli että toimitaan eri tavalla kuin luvataan. Se on yksiselitteisesti perseestä ja väärin.

Miksi seksi on parisuhteen varjelluin alue ja korkein riitti? Miksi seksi, joka voi todella olla vain fyysinen akti, on saanut näin suuren painoarvon ihmisten mielissä?

Vaikka ihminen eläisi vuodet ja vuosikymmenet sitoutuneena parisuhteeseen, lapsiin, taloon jne., mutta jos hän sen yhden kerran pistää sukuelimensä yhteen jonkun toisen kanssa, niin saman tien hän on hylännyt yhteisen elämän, pettänyt vaimot, lapset ja kissat ja koiran. Vähän realismia peliin.

Seksihän on se asia joka erottaa parisuhteen kaverisuhteesta.

Jos sitä kikkeliä on pakko saada muaallekin lykkiä, täytyy hankkia vaimo jolle se sopii.

Todellakin realismia kehiin, jos ei yhden kanssa seksistä saa tyydytystä, kannattaa elää yksikseen niin voi hyvillä mielin tehdä mitä huvittaa ja kenen kanssa huvittaa. Tai sitten hankkiutua hoitoon.