Lue keskustelun säännöt.
Miten raaskitte harrastaa pienten lasten äidit?
07.03.2012 |
Minä haluisin hirveesti harrastaa taas liikuntaa ym. koska koen että se olis mulle tosi hyvä psyykkisesti (ja tietty myös fyysisesti). Mut ongelma on että mää en vaan "raaski" lähteä illalla kotoa yhtään mihinkään kun kotona on ihana taapero joka kaipaa äitiä.
Miten te muut pienten lasten vanhemmat? Jotkut jopa pitää lapsen hoidossa ja sit parina iltana oma harrastus. Näkeekö se pieni äitiään sitten juuri koskaan?
Mun on hankala harrastaa liikuntaa tuon lapsen kaa kun ei viihdy vaunuissa kuin puol tuntia joten pitkät kävelylenkitkään ei onnistu. Vinkkejä?
Kommentit (38)
ITse en raaskinut. Urheilun aika tulee, kunhan lapsi kasvaa vähän. On lapsella isäkin, mutta ei ota täyttä vastuuta (tai ottanut) lastenhoidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se sen kummempaa ole. Minä ainakin olen lapsestani erillinen olento. Jos käyn kahtena iltana viikossa lenkillä 1 h per lenkki niin ei se sitä tarkoita, että lapsi ei näkisi minua koskaan. Viikonloppuna käyn heti aamusta, jolloin lapsikin usein vielä nukkuu.
Kohta syntyy vauva.
En malta odottaa vauvan syntymistä niin pääsee kunnolla liikkumaan.
Lapsen saaminen ei tarkoita minulle oman identiteettini menettämistä. Mulle on tosi tärkeää saada tehdä itselleni tärkeitä asioita, kuten lukea, kuntoilla ja käydä joskus kulttuuritapahtumissa ja leffassa. En tajua miten lapsi estäisi minua tekemästä näitä edelleen. Lapsella on isä joka hoitaa, ja aina voi tarvittaessa pyytää lapsenvahdin.
Uskon myös että lapsi on onnellisempi jos minä olen onnellinen. Enpähän ainakaan narise katkerana marttyyrinä että en saanut koskaan tehdä mitään ja sinun takiasi olen kaikesta luopunut. Näin oma äitini tekee ja päätin ettei minusta ikinä tule samanlaista.
eikä joka päivä. Eihän siihen aikaa mene paljonkaan. Vaikka 1 h lenkki 3 kertaa viikossa = 3 h/vk. Sen ajan voi ottaa vaikka siivoamisesta tai tv:n katselusta. Ei niissäkään puuhissa lapsen kanssa olla aktiivisesti.
Tässä ap:n viestissä tulikin varmaan syy siihen miksi pienten lasten äidit ovat usein niin lihavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun elämässäni on muutakin sisältöä kuin lapsi. Olen äiti, mutta olen myös nainen ja vaimo, sekä työntekijä firmassa jossa työskentelen.
Itse en tajua näitä 100% äitejä jotka unohtavat (ts. antavat tekosyyn liikkumattomuudelle ja itsensä repsahtamiselle) itsensä vedoten siihen että lapsi tarvitsee äitiä 24/7. Kyllä minunkin lapseni äitiä tarvitsee, mutta minun psyykeeni ei kestä jollen pääse liikkumaan. On _täysin_ itsepetosta kuvitella että on lapsen laiminlyöntiä jos antaa itselleen aikaa muutaman tunnin viikossa.
Käyn 3 kertaa viikossa n. 1-1,5 h juoksemassa. Tuskinpa lapseni traumatisoituu tästä loppuelämäkseen. Lisäksi teen kotijumppaa 2-3 kertaa viikossa, jolloin lapsi on mukana, touhuaa kanssani ja myös muka jumppaa. Hui, tämä taatusti on jo laiminlyöntiä?
Itselleni saa niskakarvat pystyyn nämä laiskat äidit jotka a) sitovat itsensä kiinnin lapseen ja sitten ihmetellään kun tulee ongelmia vanhemmalla iällä, kun lapsi on kouluikään asti 24/7 äidin kanssa eikä äidin mielestä kukaan muu kelpaa hoitamaan lasta b) perustelevat liikkumattomuuttaan edellämainitulla asialla.
Aikaa liikunnalle löytyy jos viitsii sitä tehdä. On eri asia jos ei saa sitä persettä ylös sohvalta.
Minun elämässäni on muutakin sisältöä kuin lapsi. Olen äiti, mutta olen myös nainen ja vaimo, sekä työntekijä firmassa jossa työskentelen. Itse en tajua näitä 100% äitejä jotka unohtavat (ts. antavat tekosyyn liikkumattomuudelle ja itsensä repsahtamiselle) itsensä vedoten siihen että lapsi tarvitsee äitiä 24/7. Kyllä minunkin lapseni äitiä tarvitsee, mutta minun psyykeeni ei kestä jollen pääse liikkumaan. On _täysin_ itsepetosta kuvitella että on lapsen laiminlyöntiä jos antaa itselleen aikaa muutaman tunnin viikossa. Käyn 3 kertaa viikossa n. 1-1,5 h juoksemassa. Tuskinpa lapseni traumatisoituu tästä loppuelämäkseen. Lisäksi teen kotijumppaa 2-3 kertaa viikossa, jolloin lapsi on mukana, touhuaa kanssani ja myös muka jumppaa. Hui, tämä taatusti on jo laiminlyöntiä? Itselleni saa niskakarvat pystyyn nämä laiskat äidit jotka a) sitovat itsensä kiinnin lapseen ja sitten ihmetellään kun tulee ongelmia vanhemmalla iällä, kun lapsi on kouluikään asti 24/7 äidin kanssa eikä äidin mielestä kukaan muu kelpaa hoitamaan lasta b) perustelevat liikkumattomuuttaan edellämainitulla asialla. Aikaa liikunnalle löytyy jos viitsii sitä tehdä. On eri asia jos ei saa sitä persettä ylös sohvalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
raaskin harrastaa ihan sillä että isäkin saa viettää aikaa lastensa kanssa kunnolla. Yleensä jos ollaan koko perhe (mies, tytöt 2,5v ja 9kk) yhdessä kotona, olen minä "leikkivastuussa". Kyllä mieskin paljon osallistuu, varsinkin nyt isomman kanssa mut pienempi on aina mun vastuulla, osittain imetyksenkin takia. Hyvin pärjäävät täällä jos käyn illalla esim. jumpassa. Hyvä vaan kun oppivat muidenkin ihmisten kuin vain äidin käsittelylle. Ehkä ap ymmärtää sitten kun on useampi lapsi ;)
Minkä ikäinen sun lapsi on? Jos on jo yli puolivuotias, istuta se ratasosaan niin pääsee katselemaan maailmaa kun mamma lenkkeilee. Auttaa kummasti viihtymään kun näkee ympärilleen. Ja jos ei viihdy rattaissa (kävelevä lapsi) pistä se kävelemään sun kanssa. Ei se nyt ihan lenkkeilystä käy mut minkäs teet jos et halua lasta kotiinkaan jättää. Tuleepahan ainakin ulkoilua.
Ja mietipä muuten itseäs, jos oot lapsen kanssa yleensä 24/7, miten se tunti jumppaa siinä tuntuu sen lapsen psyykessä jos äiti on sen verran pois?
Vauvaa en todellakaan jättäisi omien mukavuuksieni takia. Pitkät vaunulenkit onnituivat hyvin säällä kuin säällä. Kun lapsi oppi istumaan, aloitin pitkät pyörälenkit.
Aika hirveää luettavaa, jos pienten vauvojen äideillä on tarve olla pois rakkaansa luota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvaa en todellakaan jättäisi omien mukavuuksieni takia. Pitkät vaunulenkit onnituivat hyvin säällä kuin säällä. Kun lapsi oppi istumaan, aloitin pitkät pyörälenkit. Aika hirveää luettavaa, jos pienten vauvojen äideillä on tarve olla pois rakkaansa luota.
Mitä sille rakkaudelle ja rakkaudenhedelmälle tapahtuu jos on 1h vaikka kuntosalilla? Kerrotko?
varmasti huono äiti kun myönnän etten ole edes ajatellut raaskivani harrastaa,vaan teen niinkuin haluan.Harrastukseni ei liity liikuntaan,joten en voi oikein terveyteenkään vedota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvaa en todellakaan jättäisi omien mukavuuksieni takia. Pitkät vaunulenkit onnituivat hyvin säällä kuin säällä. Kun lapsi oppi istumaan, aloitin pitkät pyörälenkit.
Aika hirveää luettavaa, jos pienten vauvojen äideillä on tarve olla pois rakkaansa luota.
Et sitten lukenut aloitusta kunnolla? Kyse oli taaperosta, ei pienestä vauvasta. Ja miksi pienen vauvan äiti ei saisi käydä lenkillä esimerkiksi silloin kun vauva nukkuu? Taidat vaan olla katkera hoikille liikunnallisille äideille, kun itse istuit sohvassa levittämässä takapuoltasi. Tiesitkö, että liikunta on hyväksi myös äitien terveydelle?
Ulkoilua tulee riittämiin, kun on koiria ja hevosia, jotka hoidetaan vauvan ohessa. Samoin putarhatyöt onnistuvat lasten kanssa. On muuten hyvää liikuntaakin ja liikapaino ei vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvaa en todellakaan jättäisi omien mukavuuksieni takia. Pitkät vaunulenkit onnituivat hyvin säällä kuin säällä. Kun lapsi oppi istumaan, aloitin pitkät pyörälenkit.
Aika hirveää luettavaa, jos pienten vauvojen äideillä on tarve olla pois rakkaansa luota.Et sitten lukenut aloitusta kunnolla? Kyse oli taaperosta, ei pienestä vauvasta. Ja miksi pienen vauvan äiti ei saisi käydä lenkillä esimerkiksi silloin kun vauva nukkuu? Taidat vaan olla katkera hoikille liikunnallisille äideille, kun itse istuit sohvassa levittämässä takapuoltasi. Tiesitkö, että liikunta on hyväksi myös äitien terveydelle?
No ehkä tässä on myös sitä että musta ne illat kun isikin on kotona niin on ihan parasta aikaa kun tyttö (1v2kk) on hyvällä tuulella kun ollaan kaikki kotona ja se ei oo niin täysin mun vastuulla et silloin on rennompaakin.
On muuten tosi vaativa lapsi silleen että mun kanssa vänkkää ja känkkää paljon. Siksi ollaankin tosi paljon arkisin jossain menossa.
Eli siis mietin tätä asiaa myös sillai että onhan se jotenkin ihan parasta kun lapsi leikkii iloisena siinä meidän kanssa ja se aika on niin hirmu lyhyt. Että myös itsekkäästi ajattelen. Hoikka olen yms joten ei oo sellaista älytöntä pakkoa saada itseäni kuosiin et sellainenkaan motivois.
ajattelen sen niin, että miehenkin kuuluu saada aikaa taaperon kanssa kahden. Minä olen kuitenkin koko päivän lapsen kanssa.
Mies ei sen sijaan raaskisi harrastaa, kun näkee lasta vain pari tuntia päivässä hereillä. Ymmärrän siis ap:n ongelman, jos tekee pitkää päivää töissä.
Vauvaa en todellakaan jättäisi omien mukavuuksieni takia. Pitkät vaunulenkit onnituivat hyvin säällä kuin säällä. Kun lapsi oppi istumaan, aloitin pitkät pyörälenkit.
Aika hirveää luettavaa, jos pienten vauvojen äideillä on tarve olla pois rakkaansa luota.
onhan tämä provo? Minä myönnän ihan ylpeänä, että kyllä, minulla on tarve olla ihan yksin silloin tällöin. Se voi tarkoittaa vaikka pari kertaa viikossa lenkkiä tai salilla käymistä.
Mutta hienoa, että löytyy myös sinun kaltaisiasi 100% uhrautuvia mammasia. Muistathan, ettet mene vessaankaan yksin! Vai mitä, onko sinulla tarve olla erossa rakkaastasi vessareissun ajan! Jos on niin olet kyllä kelvoton äidiksi!
hyvin raaskin. Olen tällä hetkellä kotiäitinä ja oikein odotan, että mies tulee töistä kotiin ja pääsen salille tai lenkille. Tyhmäkin sen tietää, ettei lapselle ole haitaksi jos viettää tunnin pari päivässä isänsä kanssa, kun äiti on muualla.
Eikä minulla muutoinkaan ole tarvetta ripustautua lapsiini ja tehdä itsestäni korvaamatonta.
jos on lastensa kanssa vauva-ja pikkulapsiajan. Ei jokainen äiti halua mennä kuntosalille tai baariin lasten ollessa pieniä. Liikuntaa saa oikein hyvin, jos ulkoilee työntämällä vauvaa vaunuissa parikin kertaa päivässä ja kotityöt käyvät liikunnasta myös, etenkin omakotiasujalla pihatöineen.
Itselläni on ollut jokaisen vauva-aikanakin 2h viikossa oma harrastus, joka liittyy musiikkiin. Esiintymisiä lisäksi kerran, pari kukaudessa. Hyvin ovat pärjänneet isän tai lukioikäisen hoitajan kanssa.
Aika ilkeitä vastauksia taas annettu täällä. Erilaisuuden sieto olisi opittavissa oleva kyky.
harrastan parina iltana viikos. mies hoitaa vauvaa ja pärjää hyvin:) mun on pakko päästä välillä viettään omaa aikaa. vaikka aluksi tuntui ettei viitti lähtee, mutta pakko sitä on iteki harrastaa! :)