Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
te jotka ratsaatte miehenne puhelinta, kaikki ei ole siltä miltä näyttää
06.03.2012 |
Hitto. Mulla on miespuolinen työkaveri, jonka kanssa meillä ei todellakaan ole mitään, siis ei todellakaan. Hän on paljon työnsä puolesta liikkeellä ja jäpittää mulle sitten aina puhelimessa milloin mistäkin. Olen kai sellainen äiti-hahmo jolle hän kiukuttelee, kun ajelee paljon yksin tuolla maakunnissa. Yks päivä kiukutteli että ei tee yhtä hommaa (josta mun hommat taas riippuvaisia) ja mä sanoin, että nyt teet. No sitten myöhemmin hän laittoi tekstarin että tehty. Laitoin siihen vastauksen, että oot ihana :-)
no niin, nyt sitten puhelin on tutkittu ja meillähän on suhde. Apua.... mä en koskisi edes pitkällä tikulla ko. mieheen ja eikä hän taatusti muhun, ollaan meinaan todella eri planeetoilta. Kuten jo tuossa aikaisemmin sanoin, että olen hänelle kai vähän sellainen äitihahmo.
Joten naiset, kaikki ei ole aina siltä miltä näyttää!!!!
Kommentit (34)
Onko tosiaan niin, te "kyllä me voidaan kattoa oliko toisen viesti joku tärkeä" -ihmiset annatte kumppanin lukea ystävältä tulleet henkilökohtaiset viestit? Mä en pysty ymmärtää tuollaista.
Ilmeisesti siis annatte kumppanin lukea ystäviltä tulleet henkilökohtaiset viestit? Kun ei kukaan mitään tähän vastaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että näin siitä unta viime yönä.
Vaimo ratsasi puhelimen ja tästä tuli hirveä soppa, soitti mun miehelle ja vaikka mitä. Ei uskonut millään, että meillä ei ole suhdetta.
Se ei todellakaan ollut mikään seksiuni.
En ikinä lähettelisi mitään tuollaisia miehelle, joka on parisuhteessa! Aikuinen ihminen on kunnioittava ja huomaavainen kavereiden puolisoita kohtaan. Jos haluatte olla aikuisia, käyttäytykää kuin sellaiset!
Sen verran pitää toiseen luottaa ettei kyttää kuin joku säälittävä puskarunkkari.
Meillä kännykkä on ihan lankapuhelimen korvike. Sattuu vain jokaisella olemaan oma. Jos on kavereilla salaisuuksia niin ei niitä tekstareilla lähetellä.
Ollaan sen verran jo vanhempia ihmisiä, ettei meillä ole mitään salaista supatettavaa tyttökavereiden kans. Tekstarit on yleensä ihan asiaviestejä. Jos on salaista supatettavaa niin yleensä tässä iässä jaksetaan odottaa sitä, että ehditään jutella puhelimessa tai tavata.
Ja kyllä, kaikilla on tiedossa, että tutuilla on kännykät esim. olkkarin pöydällä ja niitä ei piiloitella minkään lukkojen taa yms.
Onko tosiaan niin, te "kyllä me voidaan kattoa oliko toisen viesti joku tärkeä" -ihmiset annatte kumppanin lukea ystävältä tulleet henkilökohtaiset viestit? Mä en pysty ymmärtää tuollaista.Ilmeisesti siis annatte kumppanin lukea ystäviltä tulleet henkilökohtaiset viestit? Kun ei kukaan mitään tähän vastaa...
Meillä kännykkä on ihan lankapuhelimen korvike. Sattuu vain jokaisella olemaan oma. Jos on kavereilla salaisuuksia niin ei niitä tekstareilla lähetellä.
Ollaan sen verran jo vanhempia ihmisiä, ettei meillä ole mitään salaista supatettavaa tyttökavereiden kans. Tekstarit on yleensä ihan asiaviestejä. Jos on salaista supatettavaa niin yleensä tässä iässä jaksetaan odottaa sitä, että ehditään jutella puhelimessa tai tavata.
Ja kyllä, kaikilla on tiedossa, että tutuilla on kännykät esim. olkkarin pöydällä ja niitä ei piiloitella minkään lukkojen taa yms.
Onko tosiaan niin, te "kyllä me voidaan kattoa oliko toisen viesti joku tärkeä" -ihmiset annatte kumppanin lukea ystävältä tulleet henkilökohtaiset viestit? Mä en pysty ymmärtää tuollaista.Ilmeisesti siis annatte kumppanin lukea ystäviltä tulleet henkilökohtaiset viestit? Kun ei kukaan mitään tähän vastaa...
No ihan pöydällä on meidänkin puhelimet eikä missään lukkojen takana :D Ja jos vaikka miehen puhelin soi tai tulee viesti niin saatan viedä puhelimen miehelle mutta EN vastaa tai ala lukea viestejä.
Mä en ajattele, että yksityisasiat olisi varsinaisesti jotain "supateltavaa" tyyliin "psst, älä sit kerro kellekään..." mutta ihan normaaleja asioita, jotka on kuitenkin tarkoitettu vain sille ystävälle eikä muille. Just tällaisia esimerkkejä joita joku aiempi kirjoittaja antoi, en nyt muista numeroa. Siis ihan vaikka sitten vaan että "jännittää huominen työhaastattelu ja oli miehenkin kanssa riitaa tossa". Vaikka noi ei oliskaan mitään "supateltavaa" niin ei ne myöskään ole mitään julkista tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on yhteinen päätös että voi lukea toisen viestejä ym.vastaavaa??
Itse olin muutama kesä sitten poimimassa ulkona mansikoita, eikä ollut taskuja, joten jätin puhelimeni pöydälle sisälle.
Puhelimeni olikin sitten soinut ja lastenvahti oli katsonut, että kuka soittaa ja sitten huomannut, et se on mun mies.
Olipa sitten vastannut siihen ja mies oli hädissään sanonut, että hänen jalkansa on jääneet puimakoneen väliin!!!!
Äkkiä tuli ulos mulle sanomaan ja pääsin auttamaan miestäni. Olin muuten niin shokissa, että ilmoitin ambulanssille osoitteemme väärin.
Olin todella kiitollinen, että lastenvahti vastasi puhelimeeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin eikö kannattaisi pohtia suhteen laatua ja niitä salaisuuksien syitä. Jos mulla olisi niin paljon "salaista" kerrottavaa, niin haluaisin todellakin selvittää kaiken tosissani ja pohjamutia myöten. Joskus oon yrittänytkin verhotusti kertoa kaikesta, kun en oikein tiedä, mitä tykättäisiin, jos avoimesti avautuisin. Ollaan kuitenkin kaikki varattuja enkä haluaisi aiheuttaa enempää ongelmia. Mutta joskus tullaan siihen pisteeseen, että asia on avoimesti selvitettävä kaikkien osapuolten kesken mitään peittelemättä. Minä ainakin olen siihen täysin valmis, olen ollut jo pitkään. Ei sitten tarvitsisi enää näitä rikosjuttuja enempää pohtia ja saisivat kaikki pariskunnat rauhan jatkaa omaa rakkauselämäänsä ulkopuolisten häiritsemättä. Minä ainakin jättäisin toisen kokonaan rauhaan oman kultansa kainaloon heti, kun KAIKKI hiertävät asiat olisi selvitetty.
jos on yhteinen päätös että voi lukea toisen viestejä ym.vastaavaa??
Minä ainakin haluaisin tietää, jos minun lähettämäni viestit lukee sekä ystäväni että tämän mies. Tietäisinpä sitten olla kirjoittamatta muuta kuin esim. kyläilyn sopimista tms. Ja siinä tapauksessa alkaisin myös muuten miettiä, mitä edes kerron "ystävälleni", sillä ei kaikki minun asiani kuulu automaattisesti myös puolisolle. Kaikki varmasti jonkun verran kertovat ystävien kuulumisista puolisolleen, varsinkin jos mieskin tuntee hyvin, tai ollaan perhetuttuja. Mutta joku raja sentään silläkin mitä pitää jakaa miehen kanssa. Jos olen luottamuksella kertonut esim. päässeeni työhaastatteluun eikä sitä tiedä kuin oma mies ja yksi ystävä, ei ole kiva jos asia leviää ystävän miehen kautta. Minulla voi olla syyni pitää asia salassa kunnes työpaikka on varma. Tai en halua riidoistani miehen kanssa kertoa ystävän miehelle, koska on mieheni kaveri. Puikoon he keskenään asiaa jos haluavat, mutta minä haluan päättää ketkä minun osaltani asiasta tietävät.
Lopputulema siis on, että haluaisin tietää, onko ystävissäni tällaisia tekstareiden jakajia, niin tietäisin vaihtaa ystäviä/pitää suuni supussa jatkossa.
Ja sinulle, joka sanoit että joskus on hyvä vastata puhelimeen, niin kyllä me nyt sentään toisen puhelimeen voidaan vastata, jos on tuttu joka soittaa. Jos miehen veli soittaa ja mies on suihkussa, yleensä vastaan puhelimeen. Eihän se veli ala minulle asioitaan tilittää, ellei asia nyt ole sellainen että kysyy vaikka voivatko piipahtaa kylään. Niin, ja kerran oli meilläkin hyvä, että vastasin miehen puhelimeen, mies ei ollut kotona ja häntä oli yritetty tavoittaa monta tuntia kuoleman viestin takia, suku oli jo hädässä missä mies on. Että järkeä saa käyttää tässäkin asiassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
musta tuollaiseen tilanteeseen ei edes jouduttaisi jos niistä työkavereista ja (ihan kaveri)suhteista heidän kanssaan voisi kertoa myös puolisolle. Mun mies tekstailee kohtuu tiuhaan naispuolisen työkaverinsa kanssa ja varmasti epäilisin jotain jos mies ei olisi kertonut naisesta mulle mitään (tai en olisi häntä koskaan tavannut). Me jutellaan yhdessä päivän tapahtumista ja työkavereista päivittäin ja ollaan molemmat myös tavattu toistemme työkavereita, joten ongelmaa noista viesteistä on aika vaikea kehitellä. Kaikista hölmöintä on alkaa salailemaan ihan aitoa kaverisuhdetta jossa ei mitään salailtavaa ole - siitä jos mistä alkaa puolison turhat epäilykset herätä!
niin eikö kannattaisi pohtia suhteen laatua ja niitä salaisuuksien syitä. Jos mulla olisi niin paljon "salaista" kerrottavaa, niin haluaisin todellakin selvittää kaiken tosissani ja pohjamutia myöten. Joskus oon yrittänytkin verhotusti kertoa kaikesta, kun en oikein tiedä, mitä tykättäisiin, jos avoimesti avautuisin. Ollaan kuitenkin kaikki varattuja enkä haluaisi aiheuttaa enempää ongelmia. Mutta joskus tullaan siihen pisteeseen, että asia on avoimesti selvitettävä kaikkien osapuolten kesken mitään peittelemättä. Minä ainakin olen siihen täysin valmis, olen ollut jo pitkään. Ei sitten tarvitsisi enää näitä rikosjuttuja enempää pohtia ja saisivat kaikki pariskunnat rauhan jatkaa omaa rakkauselämäänsä ulkopuolisten häiritsemättä. Minä ainakin jättäisin toisen kokonaan rauhaan oman kultansa kainaloon heti, kun KAIKKI hiertävät asiat olisi selvitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran olette sopineet, että saatte lukea toistenne viestit, ja jos siellä onkin sitten toista sukupuolta olevan työkaverin viesti, esim. "olet ihana", niin mitä sitten tapahtuu? Vedättekö kilarit? Pidättekö pettämisenä?
Kai tuollaisessa tapauksessa, jos puoliso sanoo, ettei ole mitään suhdetta, teidän on pakko se uskoa. Muussa tapauksessahan tuo "meillä ei ole mitään salaisuuksia toisiltamme" -väite olisi pelkkää tekopyhyyttä ja oikeasti ette kuitenkaan luottaisi puolisoon pätkän vertaa, vaan pitäisitte tosipaikan tullen valehtelijana.
Mulla on niin hyvä työyhteisö, että todella hyvin voisi tulla miespuoliselta työkaverilta viestiä, että se on nähnyt musta unta (esim. hassu hattu päässä myymässä jätskiä eskimoille tjsp.). Ei siinä ole mitään salaista, ja kertoisinkin siitä miehelle ohimennen, jos muistaisin. Toisaalta saisin uskomattoman raivarin, jos mies tonkisi kännykkääni omin luvin. Se menee kirjesalaisuuden piiriin.
Jos tuntuu, että on paljon salaista tekstailtavaa
niin eikö kannattaisi pohtia suhteen laatua ja niitä salaisuuksien syitä. Jos mulla olisi niin paljon "salaista" kerrottavaa, niin haluaisin todellakin selvittää kaiken tosissani ja pohjamutia myöten.
Paremminkin niin, kuin siten, että parisuhteessa molemmat viestittelee epäilyttävän kuuloisia mutta täysin viattomia viestejä tai soittelee pitkiä blaablaa-puheluita henkilön kanssa, josta ei ihan oikeeesti oo mitään syytä olla mustis. Mutta jollaisesta kaverisuhteesta puoliso ei kuitenkaan tykkäisi. Minusta on salailtavaa ja moraalitonta, jos pidetään suhteita, joista puoliso ei pidä.
Ja jos on ongelmana se, että puoliso ei pidä mun ihkaomista tosi viattomista kaverisuhteista, kannattaa vaihtaa puolisoa.
Kunnioitusta puolin ja toisin.
Alue: Aihe vapaa
Joten turha yrittää mitään mun miehen kanssa!