Köyhyys on tyhmyyttä. Näinkö ajattelet?

Lähtötilanne on aivan erilainen niillä, jotka saavat maailmalle lähtiessään vanhemmiltaan jotain aineellista, ehkä koulutuksen, asunnon, auton ja vielä säästöjä. Kaikki eivät saa, eli pikemminkin köyhyys on periytyvää enemmän kuin omaa valintaa.



Moni meistä joutuu aloittamaan jo opintonsa täysin tyhjin käsin. Vaikka ei joutuisi ottamaan opintolainaa, jo ensimmäisen asunnon kalustaminen saattaa vaatia luoton ottamista, kun rahaa ei vielä ole olemassa.

etteikö voisi rikastua. Minä aloitin ihan tyhjästä, samaten mieheni.



Nyt asutaan Helsingin parhaalla ok-taloalueella, lapset yksityiskoulussa, hyvät tulot ja milli säästössä.



Tuo mantrasi on vain tekosyy sille, ettet itse menesty.

etteikö voisi rikastua. Minä aloitin ihan tyhjästä, samaten mieheni.

Nyt asutaan Helsingin parhaalla ok-taloalueella, lapset yksityiskoulussa, hyvät tulot ja milli säästössä.

Tuo mantrasi on vain tekosyy sille, ettet itse menesty.

Ehkä joku voikin rikastua, mutta eikö se ole selvää, etteivät kaikki voi rikastua?!

Ja mitenköhän minä sosiaali-ja terveysalan valinnut voisin rikastua? Kun ei muunkaan alan työ kiinnosta..

ei aina ole tyhmyyttä tai johdu huonoista valinnoista. Vaikka olisit kuinka älykäs, et voi estää vakavaa sairastumista, onnettomuutta ym. mikä voi johtaa todelliseen köyhyysloukkuun. Kaikki ei elämässä ole omassa kädessä, vaikka menestyessä helposti nostaakin itselleen kunniaa. Hieman nöyryyttä peliin!! Ja huom. en ole katkera köyhä, vaan erittäin hyvin menestynyt, mutta mä osaan olla siitä kiitollinen.

omaisuuksia perustamalla yrityksen. Kaikenlaisissa hoitokodeissa pyörii isot rahat. Ja ainahan siltäkin alalta voi valita sen lääkärin ammatin, pakkoko on lähäriksi ryhtyä.

Rikastumiseen tarvitaan liikaa lakien ja omantunnon joustamista ja oman moraalin venyttämistä. Mutta jokainen tyylillään.



Sivusta olen seuraillut muutaman tyypin rikastumista ja siinä on sitten kärsineet niin perhe kuin muutkin läheiset. Mutta jos raha on elämän tärkein asia niin mikäs siinä.

Niinhän se menee saduissakin, että köyhät on ah-niin-hyveellisiä jne.



Ja muuta liirumlaarum-paskaa.

etteikö voisi rikastua. Minä aloitin ihan tyhjästä, samaten mieheni.

Nyt asutaan Helsingin parhaalla ok-taloalueella, lapset yksityiskoulussa, hyvät tulot ja milli säästössä.

Tuo mantrasi on vain tekosyy sille, ettet itse menesty.

Ja millä kriteereillä?

erittäin paljon siihen miten suuret menestymisen mahdollisuudet hänellä on. Lisäksi kodin perintö vaikuttaa paljon, kannustavatko vanhemmat opiskelemaan jne.

mitä 10 sanoi.

itsekeskeisyyttä, laiskuutta ja typeryyttä.

Liian helppoa elämää- VATTin johtaja on Hesarissa todella oikeilla jäljillä vaatiessaan Ruotsin mallia meillekin! "Paskahommiin" kelpaa kyllä se kouluttamaton WT joka nyt makaa sohvalla erilaisia tukia nauttien.

Itse sanoisin että kun et tiedä köyhyyden syytä älä arvostele. Itse en tuomitse ketään niin kuin te ja sinä täällä.

Mahdatko edes ajatella minkälaiset "henkiset" mahdollisuudet huume/alkoholi äidin lapsella on opiskeluun.

Sen huume/alkoholisti-äidin lapsen pitää saada elää koko elämänsä toisten siivellä, tehdä siihen kenties liuta lapsia vastaaviin oloihin elelemään, koska sillä tavalla suomessa saa lisää rahaa?

Eikö ihmiseltä saa vaatia yhtään mitään? Ja onko todella niin, että ihmisen parasta syrjäytymisen estoa on antaa sille vastikkeetonta rahaa?

EHkä mulla oli tuuria, kun pääsin tiettyyn kouluun, enkä siihen toiseen, joka periaatteessa kiinnosti enemmän. Jos olisin päässyt siihen toiseen, kitkuttaisin nyt aivan viimeistä päivää pätkätyöhelvetissä. Sen sijaan mulla on 4000e/kk tulot, ja tosi kiva vakituinen duuni tällä hetkellä. Enkä mä sitä nuorena ja naiivina olisi silloin tajunnut, vaikka joku olisi yrittänyt sanoakin, että se ensimmäinen ala on kamala taloudellinen itsemurha.



Mutta kyllä todella monella on se köyhyys ihan omien valintojen tulosta. Tunnen ihmisiä, jotka kerta toisensa jälkeen ajattelevat, että on kivempi tehdä uusi vauva ( jonka voi sen jälkeen taas virikehoidattaa yhteiskunnalla), kuin lähteä opiskelemaan/töihin. Myös pidempiaikaisesti kotiäidiksi heittäytyminen on mielestäni todellista typeryyttä, ja aika ikäviä kohtaloita olen sen tiimoilta nähnyt. Siis joo, on ihanaa että lapsilla on äiti kotona, mutta kylläsen äidinkin täytyy pitää omasta taloudestaan huolta, ettei eron tullessa sitten tarvitse vaan itkeä pillittää kun ei ole rahaa eikä tule ja lapsetkin haluaa jäädä iskän kanssa, kun iskä voi tarjota enemmän taloudellisesti kuin "kaikkensa antanut" äiti.

Ja fiksuja köyhiä, joille arki on kohtuuttoman tiukkaa taloudellisesti. Todennäköisesti ajattelussa on vinoutumaa sekä rikkailla (kaikki on omaa ansiota kun se ei todellakaan ole) ja osalla köyhistä (köyhyys on kokonaan muiden vika).

Niinhän se menee saduissakin, että köyhät on ah-niin-hyveellisiä jne.

Ja muuta liirumlaarum-paskaa.

Mutta rikastuminen vaatii liikaa omantunnon rajojen venyttämistä. Ihan varmaan jotkut rikastuvat rehellisestikin, mutta suuri osa kyllä lankeaa johonkin moraalittomuuteen ahneuden iskiessä. Otetaan nyt vaikkapa tapaus Vehviläinen.

Ja rikkaaksi ei tule ilman että raataa pitkää päivää ja kyllä siinä menossa kärsii lapset (vaikka olisivatkin yksityiskoulussa...) ja puoliso ja muut läheiset.

Köyhyys voi johtua myös toimivasta omatunnosta ja moraalisesta selkärangasta, siten että kieltäytyy tekemästä moraalittomia juttuja rahan takia, tai että kieltäytyy nöyristelemästä narsistiselle tms. huonolle esimiehelle.



Köyhyys voi myös johtua siitä että ei yksinkertaisesti arvosta rahaa, eikä näe tarvetta haalia sitä. Toisille riittää se minimimäärä rahaa, joka riittää oman ruumiin ylläpitoon.



Väittäisin että moraalittomat ja häikäilemättömät ovat niitä kaikkein rikkaimpia, ennemmin kuin että "köyhät ovat tyhmiä".



Rahan mukana tulee myös painetta, sillä silloin sinusta tulee kohde kaiken maailman korppikotkille, siivelläeläjille, hyväntekijöille, varkaille ja hyväksikäyttäjille. Toiset eivät halua joutua siihen asemaan jossa on hankala erottaa ystäviä vihollisista. Vaikka suuri rahaläjä ei muuttaisi sinua, saattaa se silti muuttaa kaikkien ympärilläolevien asennetta sinua kohtaan.



En kiellä totaalisesti etteikö köyhyys VOISI johtua köyhän omasta järjen puutteesta, mutta ainoa mahdollinen syy se ei todellakaan ole. Uskon että kaikki raha maailmassa menee niille, jotka sitä eniten ja koviten tavoittelevat.



Rehellinen ja oikeudenmukainen ihminen lakkaa tavoittelemasta rahaa siinä vaiheessa kun joku toinen joutuisi kärsimään syvästi hänen valintojensa takia. Paatunut bisnesmies ei välittäisi tuon taivaallista, vaan joko ajattelisi positiivisesti "Kyllä se siitä jaloilleen pääsee" tai "Siitäpähän sai". Toinen pelkää aiheuttavansa liikaa mieliharmia taloudellisilla päätöksillään, toinen ajattelee että ei se niin vakavaa ole sille joka tulee ottamaan takaiskun. Onko enää aiheellista kysyä kumpi noista on fiksumpi?



Jos nousee köyhyydestä rikkauksiin, on se selvä merkki älykkyydestä mutta samalla hirveä signaali moraalittomuudesta tms. kylmäkiskoisuudesta, pelottomuudesta talloa muiden ihmisten päälle elämässä. Jos synnyt rikkaaksi, saat perintönä miljoonia, tai onnistut naimaan miljonäärin, saatat olla ihan mitä tahansa - rahan omistaminen ei ole absoluuttinen merkki älyn lahjoistasi, eikä rahan puute ole absoluuttinen merkki älyn puutteesta. Rikkaita tyhmiä riittää maailmassa kyllä. Ihan yhtä paljon kuin viisaita köyhiäkin.

etteikö voisi rikastua. Minä aloitin ihan tyhjästä, samaten mieheni.

Nyt asutaan Helsingin parhaalla ok-taloalueella, lapset yksityiskoulussa, hyvät tulot ja milli säästössä.

Tuo mantrasi on vain tekosyy sille, ettet itse menesty.

arvelen, että minussa on paljon tuota "vääränlaista nöyryyttä".



Ja kyllähän luokkatausta vaikuttaa siihen, mitkä asiat kokee elämässä tavoittelemisen arvoisina.

ja voisin olettaa että suurin osa meistä opiskelijoista on köyhiä, eli sekä laiskoja että tyhmiä? Paitsi ne joilla on rikkaat vanhemmat jotka kustantavat asunnon ja elämisen. Mielenkiintoista. Kyllä AV tietää.

"Suuri osa" ja sitten osaat kertoa yhden nimen...



Ja tosiasia on kylläkin se, että jos on rikas, on varaa olla kotona. Jos on köyhä ja huonotuloinen, joutuu menemään "rahan takia" töihin - eikä ole esimerkiksi varaa palkata apua kotiin, koululaisetkin kekkuloi itsekseen.



Meilläkin lapset oli kotona 4- ja 6-vuotiaiksi, sen jälkeen puolipäiväisesti hoidossa. Viimeisen kotivuoden kotona oli hoitaja. Ja minun työpaikkani on kodin yhteydessä, joten näen lapsiani ihan koko ajan, paaaaaljon enemmän kuin jokin normipäivää vääntävä lähihoitaja!



Ja silloin kun minä tein vielä pitkää päivää, meillä ei ollut lapsia ollenkaan!

itsekeskeisyyttä, laiskuutta ja typeryyttä.



Liian helppoa elämää- VATTin johtaja on Hesarissa todella oikeilla jäljillä vaatiessaan Ruotsin mallia meillekin! "Paskahommiin" kelpaa kyllä se kouluttamaton WT joka nyt makaa sohvalla erilaisia tukia nauttien.