Lue keskustelun säännöt.
Miksi tavarakasoista ja ylimääräisestä rojusta luopuminen aiheuttaa turvattoman olon?
Kommentit (7)
Se on psykologinen häiriö. Ihminen kai yrittää paikata oman elämänsä tunne-elämän puutteita takertumalla roinan keräämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska mulle se aiheutti ihanan vapauden tunteen.
Toivon, että joku tulisi tyhjentämään kotimme kaikesta ylimääräisestä. Olisin vain huojentunut. Itse en jaksa ruveta raivaamaan.
jos ei tarvitse väistellä rojuja. Tulee ahdistava olo. Mutta siihen tottuu.
Osaan tavaroista taas liittyy muistoja. Ne eivät ole mitään ihmeellisiä asioita, kuten perhejuhlia tai lomamatkoja, vaan jotain arkisia häivähdyksiä, joista haluaa pitää kiinni.
Toivon, että joku tulisi tyhjentämään kotimme kaikesta ylimääräisestä. Olisin vain huojentunut. Itse en jaksa ruveta raivaamaan.
tai sit me voidaan kyllä tulla pakulla hakeen pois jos on ehjää tavaraa.
Antiikki kelpaa myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tunteesi. Asun seudulla, jossa kaikenlaiset romukasat takapihoilla ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Sille on olemassa järjellinen syy, joka paljastuu siinä vaiheessa, kun pitää korjata jotain. Varaosa ei ole noudettavissa lähimmässä liikkeessä, vaan sitä pitää metsästää pitkin Suomea ja tilata niin että tulee joskus ensi kuussa. Kätevät isännät ja toisinaan emännätkin noutavat jotain sieltä romukasasta ja tekevät remontin sillä.
Jotenkin vaan tuntuu siltä, että tarvittaessa on paljon helpompi hakea jotain omista "varastoista" kuin ryhtyä etsimään ja tilaamaan jostain muualta.
Mä olen kauhukseni pistänyt merkille että minulla on turvallisempi olo kun koti on sotkussa. Toisaalta siitä taas aiheutuu häpeää, sillä tiedän ettei koti saisi olla tavarakaaoksessa.