Joutuuko synnytyksen jälkeen käyttämään vaippoja/katetria?

En tiedä miksi minun häpyhuulen repeämää ei korjattu. Ja se todella vaivasi. Jouduin korjaus leikkaukseen 10kk synnytyksen jälkeen. Nukutuksessa oli puolet tästä sisemmästä häppäristä poistettu, koska olisi tullut kuulemma liian tiukalle, koska arpikudosta oli niin paljon. Ja minulla oli kuuolemma "pienehköt" sisemmät häppärit. Ei siis roiku ulkopuolella, eikä ole kurttuiset ryppy repsotukset.

Tai no eihän toisella puolella enään ole paljos mitään jäljellä.



Oma arvaukseni on, että kätilö ei paikannut häppäriä, koska se repesi ihan klitoriksen vierestä alas päin yli sentin verran. Olisi ollut vaikea homma. ehkä.? Mielestäni paikalle olisi pitänyt pyytää lääkäri tai edes kertoa tilanteesta minulle, että olisin voinut vaatia korjausta.



No asia on niin kuin on. Olen oppinut elämään asian kanssa ja seksikin sujuu nykyisin moitteettomasti.

Mutta pakko myöntää katkera olen kun asiaa ajattelen.



Ja synnytyssairaalana oli muuten Naistenklinikka. Sinne en enään mene kuin hengen hädässä.

Kiitokset sinne kun pelastivat minut ja lapsen ekan kohdalla, mutta tavallista synnytystä en siellä hoidata.

ei koskaan mitään katetreja olla tarvittu. Sattuuhan se tarpeilla käynti aluksi, johan nyt ois kumma, jos ei missään tuntuis!



Siteitä tietenkin täytyy käyttää jälkivuodon takia, mutta mitään alleen pissimistä ei ole. Äärettömän harvoin voi revetä niin pahasti, että peräsuolikin vaurioituisi. Yleensä jos repeää, niin se on muutamalla tikillä korjattu. Itselleni tuli repeämiä vain eka synnytyksessä. Eppariin kaksi tikkiä ja pieneen repeämään yksi. Olihan ne kipeät, mutta paranivat aikanaa. Eka synnytyksen jälkeen oli vaikea istua ja aika tuskaista oli pari viikkoa ja siitäkin vielä pari viikkoa oli jokseenkin kipeää. Toisella ja kolmannella kerralla ei repeämiä edes tullut ja toipuminen oli paljon nopeampaa.



Onhan se synnytys rankka ja kipeää tekee, mutta yleensä kaikki menee ihan hyvin, pystyt seisomaan ja kävelemään ja pissimään ja kakkimaan. Todennäköisin ikävyys ovat peräpukamat, ponnistusvaiheen johdosta...



Älä mieti liikaa noita asioita. Miettimällä ei asiat mihinkään muutu, mutta keräät vain turhia pelkoja itsellesi. Laitoksella kyllä auttavat ja neuvovat, jos jotain tulee.

episiotomia ja joka kerta tullut pieniä repeämiä lisäksi.

Silti pissaaminen on onnistunut ihan hyvin, samoin kakkaaminen.

Nyt olet saanut kyllä ne Suomen kauhukokemukset vastauksiksi. Ei se yleensä ole ihan noin vaikeaa kuin edellisillä!! Älä hermostu!



Itse olen synnyttänyt 4 kertaa, ekan kerran 19v., ja kaksi kertaa näistä on ollut imukuppisynnytyksiä (ja silloin 19v. sitten se imukuppi oli vielä paljon isompi ja hankalampi kuin nykyään käytettävät, kokemusta siis myös 6v. takaa).



Ja toki muakin etenkin nuorena huoletti kaikki pidätysasiat jne.



Eikä se ole silti noin hankalaa kuin moni edellinen kuvasi.



Aluksi synnytyksen jälkeen pissaaminen vähän hankalaa, mutta todellakin useimmiten onnistuu, tosi harvinaista että ei. Annat vaan rauhaa ja aikaa ja suihkutat bidee-suihkulla, niin sieltä se tulee. Yleensä tsekataan jo synnytyssalissa, että olet rauhassa saanut käydä vessassa, ennenkuin lähdet osastolle. Ne ei mitenkää kauhean mielellään edes katetroi koska synnytys on normaalitapahtuma ja yleensä kaikki lähtee käyntiin ja toimimaan itsestään myös sen jälkeen, kun ei turhia puutu asioihin ja ronki. Mutta jos katetetroi niin kai nyt paikallispuudutusta tms. saa kun pyytää!

(Itse pyysin 2. synnytyksessä katetrointia tms. kun tuntui että rakko täynnä eikä pissa oikein tullut, mutta eivät lähteneet sitä silti tekemään "turhan" takia.)



Eli muistat tuon suihkuttelun ja rentoutumisen. Ei se niin pahalta tunnu sitten.



Ulostekin tulee ihan jees kun syö esim. lakua, ja ei tee väkisin, sitten muutaman päivän päästä tulee itsestään, ihan rennosti vaan pitää olla ja

rauhassa, ja suihku käsillä.



(Mulla on siis tosi alhainen kipukynnys, eli jos olen hengissä selvinnty näistä niin selviää kaikki muutkin.)





Äärimmäisen harvinaisia on isot pahat repeämät jne., tutustu erilaisiin rentoutumistekniikohin jne. synnytksessä (lue esim. HypnoBirthing-kirjaa ja sovella sieltä itsellesi sopivia juttuja, sieltä itse sain jotain apuja vikassa synnytyksessä rentoutumiseen kolmen "kramppaamisen" jälkeen).





Jälkivuodosta: vaippoja EI tartte käyttää. Sairaalan siteet on semmoisia isoja paksuja, ihan ok kun on sairaalassa jos ei niin välitä, mutta jotkut ohuetkin Always yösiteet käy jo alusta alkaenkin ihan hyvin. Itsellä ollut niitä sairaalassa mukana, ja yhdestä lapsesta lähdin saman päivänä kotiin, ja käytin noita tavallisia siis alusta alkaen.



Ja mulla on siis ollut aina runsaat kuukautiset sekä jälkivuodot ja jälkivuodot kestäneet 6-8 vk, eli en ole ollut joku helppo erikoistapaus.



Luulen että noi vaippojen käyttäjät ei ole vaan tajunneet että kyllä yösiteetkin riittää ihan hyvin. Itekään en ekassa tajunnut, olin huolissani että miten pärjään kotiin lähteissä, kun ei ole isoja paksuja siteitä :). Ne on oikeesti jopa huonompia kuin alwaysit tms.





Yhdessä synnytyksessä mulla jäi vähän tunne että "peräsuoli putoaa ulos", huomasin vasta n. 1vk synnytyksen jälkeen, ja luulin että apua tuliko joku vaurio, mutta se hälveni siitä itsestään. Vähän lantiopohjajumppaa vaan.



Ja ekan synnytyksen jälkeen, jolloin tehtiin episiotomia, oli kyllä istuminen siis aika hankalaa aluksi, mutta siitäkin pääsi kyllä muutamassa päivässä.



Eli ihan huoletta, kyllä nuo vessajutut sujuu! Suihku auttaa tarvittaessa! (Itsekin stressasin vastaavia etenkin ennen ekaa synnytystä, joten tiedän fiiliksen :).

Vaippoja ei tarvita, en ole ainakaan kuullut että kukaan olis joutunut pitämään, ja kateri lähinnä sektioäideille. Mutta onhan ne maxisiteetkin melkoisia vaippoja verrkkoalkkareiden kera?!

Älä nyt ala liikaa miettimään mitä kaikkea synnytyksessä voi sattua. Onhan synnytys melko brutaali tapahtuma, mutta se nyt vaan kuuluu asiaan. Kuopusta synnyttäessä kätilö tuki välilihaa lämpimällä pyyhkeellä ja uskon että se osin auttoi ettei paikat revenneet. Itsellä eka synnytys meni muuten hyvin ja nopeasti, mutta episiotomia tehtiin ja se oli kipeä pitkään. Ulostaminen sattui monta kuukautta ja kävellessä nivuset olivat kipeät pari viikkoa.

Kuopuksen kanssa kaikki oli helpompaa, synnytys oli vielä nopeampi, ihan luomuna synnytin, eikä tullut mitään repeytymiä, ihan pieni nirhautuma vain. Pystyin istumaan ja kävelemään heti lähes kivuitta, mikä oli ihana yllätys esikoisen synnytykseen verrattuna! Ulostaminenn sattui varmaan 4kk synnytyksen jälkeen tälläkin kertaa, ilmeisesti peräpukama vaivasi.

Onnea odotukseen! Minusta on hyvä tietää ja ottaa selvää asioista, kun vain ei ala murehtia tai pelätä liikaa...! Kannattaa kuunnella omaa kehoaan ja kätilöä. Heillekin voi esittää toiveita ja kysyä vaikka saako synnyttää eri asennossa. Minulla oli molemmissa synnytyksissä tarve olla kontallaan/polvillaan, joten kuopusta synnyttäessä kysyin kätilöltä saanko sängynpäädyn ylös että saan olla siinä kontallaan. Hienosti meni, en tiedä johtuiko sitten siitä että asento oli parempi vai osin siitä että oli jo toinen kerta..

Eikä ole kyllä ollut mitään ongelmia noiden vessa-asioiden kanssa. Heti synnytyksen jälkeen pissaaminen vähän kirvelee ja kannattaa suihkutella vessakäynnillä käsisuihkulla. Joka tapauksessa jälkivuodon takia pitää suihkutella vaihtaa sidettä että kyllähän se siinä samalla menee.



Mua on myöhemmin leikkauksissa(ei liity raskauksiin)jouduttu katetroimaan kertaluonteisesti ja vähän aikaa on ollut myös pysyvä katetri. Katetrin laittaminen ei ole mitenkään kamalaa vaikka tuntui vähän kiusalliselta. Pois ottaminenkaan ei tuntunut pahalta, lähinnä helpotti kun pääs siitä eroon.



Turha sun on näitä murehtia etukäteen mutta hyvä kun kysyt mieltäsi askarruttavia asioita! Aika kovia kokeneet ovat vastanneet kysymyksiin. Ehkä sellaiset joilla on ollut rankka kokemus vastaavat herkemmin kysymyksiin mutta usko vaan, yleensä synnytykset sujuvat ihan hyvin ilman sen kummempia vaurioita!



Alapään vaurioihin voi yrittää itsekin vaikuttaa esim. öljyämällä välilihaa, ponnistamalla pystyssä asennossa yms. Toki mukana on oltava myös tuuria, kaikkeen ei toki itse voi vaikuttaa.

Pystyin itse pissaamaan vasta päivälleen 3 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jouduin kertakatetroimaan ja kestokatetrikin oli reilun viikon. Ei kiva. Mulla tosin kätilö mokas..

ekan synnytyksen jälkeen. Mutta oli tavallista vaikeempi synnytys. ym. muuta kivaa, mitä en jaksa tässä kertoa. Paikalleen laittoa en tuntenut, koska olin puudutuksessa. Pois oton muistan. ei sattunut mutta ei ollut miellyttävääkään. Sen jälkeen oli vaikea opetella uudelleen pissaamaan. Vaippojahan joutuu käyttämään aina synnytyksen jälkeen.

Sori, unohtui lainaus!

T. 29

ja se oli jotenkin tärkeää että pissa tulee. Kätilö varmistaa, että pissa tulee normaalisti eikä ole piuhat solmussa ;p suihkun avulla minäkin suihkussa yritin pissata. Ei ainakaan ollut pelkoa että olisi housuihin pissannut. Ja joka tapauksessa jälkivuotojen takia on niin iso side housuissa, ettei haittaisi vaikka sinne vähän pissaakin menisi - eikä kyllä mene.



Teoriassa peräpää voi repeytyä niin että kakan pidätyskyky menee, mutta se on todellatodella harvinaista.

ja synnytyksen jälkeen jouduin leikkaukseen - leikkauksessa laitettiin katetri enkä luonnollisesti laittoa tuntenut (leikkausta varten laitettiin spinaalipuudutus). Olin vuodenpotilaana muutaman päivän ja tuon ajan oli katetri, sitä ei edes tuntenut.

Poisottokaan ei tuntunut oikeastana miltään joten sitä on turha stressata.



Mitään vaippoja ei ollut, kuukautisside riitti jälkivuotoon.

Normaalistihan sitä käydään vessassa ihan perinteisesti synnytyksen jälkeen, katetri laitetaan vain poikkeustapauksissa, itsekin kävin vessassa heti sen parin päivän vuodelevon jälkeen (joka johtui tuosta isosta leikkauksesta).

Ymmärsinkö oikein, että kätilö tulee ihan paikan päälle seuraamaan toimitusta, että voi varmistaa että virtsa tulee? Eikö naisen itsensä sanaan luoteta vai...? Ei kai touhu niin holhoavaa voi olla?

laitto kirveli pikkuisen, mutta ei kuitenkaan ollut mikään paha juttu. Katetrin poisottoa en muista. Ilmeisesti se ei siis sattunut kun ei pahempia traumoja jäänyt ;).



Ikävä puoli asiassa oli se, että sain vitsatulehduksen. Katetrin mukana tuppaa menemään pöpöjä ja tuo tulehdus on kai aika yleistä.

Ymmärsinkö oikein, että kätilö tulee ihan paikan päälle seuraamaan toimitusta, että voi varmistaa että virtsa tulee? Eikö naisen itsensä sanaan luoteta vai...? Ei kai touhu niin holhoavaa voi olla?

niin on ihan turvallinen olo kun joku hoitsu on vierellä turvana ;).

Ymmärsinkö oikein, että kätilö tulee ihan paikan päälle seuraamaan toimitusta, että voi varmistaa että virtsa tulee? Eikö naisen itsensä sanaan luoteta vai...? Ei kai touhu niin holhoavaa voi olla?

ainakaan mulla ikinä ole ollut tulossakaan.

Ihan saanut itse rauhassa käydä vessassa kun on halunnut.

Jos olisi tullut olisin kyllä kauniisti kieltäytynyt.

26

Ymmärsinkö oikein, että kätilö tulee ihan paikan päälle seuraamaan toimitusta, että voi varmistaa että virtsa tulee? Eikö naisen itsensä sanaan luoteta vai...? Ei kai touhu niin holhoavaa voi olla?

niin on ihan turvallinen olo kun joku hoitsu on vierellä turvana ;).

henkilötyyppejä jotka jo lapsena tykkäsi että joku vessakummi on aina mukana...

joo itse en ole tarvinnut todella mitään kätilöä vessa-avuksi (ei oo tullut mieleenkään), eikä ole tarjoutuneetkaan.

olikohan 26 (se jolla 4 synnytystä)

Se kirjattiin tarkasti ylös koska eka pissa synnytyksen jälkeen tuli. Ei siinä holhouksesta ole kyse vaan sun terveydestä.

Ymmärsinkö oikein, että kätilö tulee ihan paikan päälle seuraamaan toimitusta, että voi varmistaa että virtsa tulee? Eikö naisen itsensä sanaan luoteta vai...? Ei kai touhu niin holhoavaa voi olla?

Vessaan mukaan kärsi siitä että meinasi pyörtyä tai muuten heikotti synnytyksen jälkeen. Tuskin ne kätilöt tai hoitajat muuten vessassa kulkee mukana. Itselläni ei ole synnytysten jälkeen ollut sellaista. Ihan itse olen aina vessassa ja suihkussa käynyt heti synnytyksen jälkeen.

Se kirjattiin tarkasti ylös koska eka pissa synnytyksen jälkeen tuli. Ei siinä holhouksesta ole kyse vaan sun terveydestä.

Ymmärsinkö oikein, että kätilö tulee ihan paikan päälle seuraamaan toimitusta, että voi varmistaa että virtsa tulee? Eikö naisen itsensä sanaan luoteta vai...? Ei kai touhu niin holhoavaa voi olla?

Olin tosi kipeä synnytyksen jälkeen, vauva joutui teholle, olo oli tosi nuutunut. Synnytyssalin kätilö saattoi meidät osastolle, mies passitettiin kotiin nukkumaan (yöaika), kätilö auttoi minut sänkyyn. Repesin jonkin verran ja minulta murtui häntäluu, liikkuminen oli kivuliasta. Ja just kun pääsin sänkyyn, osaston vastavalmistunut nuori kätilö tuli sanomaan, että pitää käydä pissalla, jos ei tule, pitää katetroida.

No, ei auttanut kuin käydä tikistämässä, vaikkei ollut yhtään hätä siinä vaiheessa. Oven takana kyttäsi, ei sentään vessakoppiin tunkenut. Tosin olin niin ryytynyt, että hyvä kun oli vähän perään katsomassa

kätilö olisi ollut mukana. Istuin muovisuojalla suojatulla jakkaralla suihkukopissa ja yritin olla pyörtymättä. Verta meni aika paljon. Pieni holhous olisi ollut oikeastaan kiva, mutta kätilöllä oli kiire seuraavaan huoneeseen, jossa jo oli seuraavalla tosipaikat edessä.

Se kirjattiin tarkasti ylös koska eka pissa synnytyksen jälkeen tuli. Ei siinä holhouksesta ole kyse vaan sun terveydestä.

Ymmärsinkö oikein, että kätilö tulee ihan paikan päälle seuraamaan toimitusta, että voi varmistaa että virtsa tulee? Eikö naisen itsensä sanaan luoteta vai...? Ei kai touhu niin holhoavaa voi olla?