Joutuuko synnytyksen jälkeen käyttämään vaippoja/katetria?

ei ole kertaakaan mullakaan ollut ketään vessareissua vahtimassa. Hoitajat on kyllä aina kysyneet, onnistuuko vessahommat, mutta ei kukaan ole koskaan mukaan ängennyt.



Itse olen kokenut synnytykset tosi voimaannuttavina (äh, mikä sana, mutta kuitenkin) kokemuksina. En halua enää yhtään lisää lapsia, enkä olla enää koskaan raskaana, mutta synnytystä tavallaan kaipaan. Se on vaan jotain niin suurta, että ei se lopulta paljon paina, jos saa muutaman tikin pyrstöä koristamaan. Toivottavasti voit ap kokea synnytyksen yhtä positiivisena kuin minä olen kokenut! Kaikkea hyvää matkaan!



t. se jolla oli kolme lasta ja vain ekasta tikkejä, eikä koskaan katetrointeja tms.

ei ole kertaakaan mullakaan ollut ketään vessareissua vahtimassa. Hoitajat on kyllä aina kysyneet, onnistuuko vessahommat, mutta ei kukaan ole koskaan mukaan ängennyt.

Itse olen kokenut synnytykset tosi voimaannuttavina (äh, mikä sana, mutta kuitenkin) kokemuksina. En halua enää yhtään lisää lapsia, enkä olla enää koskaan raskaana, mutta synnytystä tavallaan kaipaan. Se on vaan jotain niin suurta, että ei se lopulta paljon paina, jos saa muutaman tikin pyrstöä koristamaan. Toivottavasti voit ap kokea synnytyksen yhtä positiivisena kuin minä olen kokenut! Kaikkea hyvää matkaan!

t. se jolla oli kolme lasta ja vain ekasta tikkejä, eikä koskaan katetrointeja tms.

Samat ajatukset, eli synnytys oli hieman pelottava, mutta myös todella hieno kokemus, oli ihmeellistä huomata miten keho hoiti synnytyksen melkein itsestään nyt toisella kerralla. Nautin myös raskausajasta, vaikkei loppuaika niin helppo ollutkaan. Oli jotenkin niin naisellinen olo kun oli se ihana vauvamasu! Nyt on haikea olo kun olemme päättäneet että kaksi lasta riittää...( ehkä, e h k ä vielä kolmas vähän myöhemmin...)

T.27

se haava ei vaikuta sinun häpyhuulten kokoon, sehän on se aukko, joka siinä repeää... Tutki vähän. Ja minulla ei ollut pissan kanssa mitään vaikeutta kummankaan synnytyksen jälkeen. Ekassa ei katetroitu ja tuli haava, suihkuttelu pissaamisen yhteydessä ehkäisee sitä kirvelyä. Toisessa oli spinaalipuudutus ja kahesti katetroitu (ei tuntunu miltään niinkuin ei synnytyskään) ei mitään vaikutusta pissaamiseen. Yks tikki. Ulostaminen oli vaikeaa jo ihan sen vuoksi, että punnertamiseen käytettävät lihakset olivat hukassa ;) Ne oli venyny jonnekin päin ja meni aikansa että ne löysivät oman paikan ja alkoivat toimimaan. Luumut on hyviä, ettei mene mahakovalle ja joudu kovasti pakertaan. Normaalisti ei tule mitään pidätyskyvyttömyyttä! pissa voi lirahdella, mutta jumppa auttaa. Nuo pahat repeämät ovat harvinaisia ja niitä ei auta alkaa pelkäämään.

Kyllä se repeää ihan mistä sattuu menemään, ei lainkaan välttämättä siitä aukosta! Mullakin toinen sisempi häpyhuuli repesi eikä tikattu kun luultiin että menee itsekseen kasaan, mutta eipä mennykään vaan jäi pieni läpireikä siihen (sisempään)häppäriin. Ei tosin haittaa menoa eikä elämää, mutta se häppäri on nyt toista suurempi ja hiukan pilkottaa isompien häpyhuulien välistä. AP:lle, nou hätä kuitenkaan, monilla naisilla ne sisemmät häppärit vilkkuu ulompien huulten välistä ihan ilman muksujen tekemistäkään, ollaan kaikki erilaisia, nääs :)

kerätty karmeita synnytyskokemuksia, siis oikeesti ;( Jos kaikki menee hyvin, niin tokihan siinä paikat kärsii ja hetkeksi kipeytyy, mutta toipuu kyllä. Tietenkään koskaan ei voi tietää etukäteen, miten se synnytys tulee menemään, joten tsemppiä näille noita vammoja saaneille.



Eiköhän kuitenkin ole parasta nauttia siitä ihanasta odotusajasta ja odottaa vauvaa, eikä miettiä kaiken maailman riskejä ja vaivoja. Odotusaika on naisen elämässä upeaa aikaa, ja se aika/ ne ajat ovat lyhyitä ja kullanarvoisia hetkiä naisen elämässä ;)

kerätty karmeita synnytyskokemuksia, siis oikeesti ;( Jos kaikki menee hyvin, niin tokihan siinä paikat kärsii ja hetkeksi kipeytyy, mutta toipuu kyllä. Tietenkään koskaan ei voi tietää etukäteen, miten se synnytys tulee menemään, joten tsemppiä näille noita vammoja saaneille. Eiköhän kuitenkin ole parasta nauttia siitä ihanasta odotusajasta ja odottaa vauvaa, eikä miettiä kaiken maailman riskejä ja vaivoja. Odotusaika on naisen elämässä upeaa aikaa, ja se aika/ ne ajat ovat lyhyitä ja kullanarvoisia hetkiä naisen elämässä ;)

joita on sairaalassa.



Katetri laitettiin minulle esikoisesta. Synnytys pitkittyi ja käveleminen vessaan oli liian paha rasti. Supistukset siinä sattui, en muista puudutettiinko katetrointia varten. Koko toimenpide oli helpottava ja nopea.



Synnytyssalissa saa vaikka alleen pissata.



Harvinaiset on isot repeämät ja varsinkin sellaiset joita ei voida korjata.



Monta synnyttänyttä naista tunnen enkä yhtään jolla olisi tullut joku elinikäinen hankaluus synnytyksestä!



Miksi ei pääsisi synnytyksen jälkeen sängystä ylös? Se voi sattua alapäähän jos on vaikka tikattu mutta kipulääkkeet on keksitty. Tähän auttaa parhaiten kuitenkin LIIKUNTA!

Väliliha leikattiin ja tikattiin, mutta tikit aukesivat seuraavana päivänä, minkä takia en voinut istua penkillä ilman uimarengasta viikkoon.(Eivät lähteneet kursimaan enää.) Pissaongelmia ei ollut ja jälkivuotoon tarvitsin normaalin siteen.



Rinnat tulivat tosi kipeäksi kun maito nousi ja kamala vatsaröllykkä hävisi vasta muutaman kuukauden jälkeen synnytyksestä.



Synnytyskokemukseni oli erittäin positiivinen!

Päätyi sektioon ja pissa meni pussiin 3 päivää. Olin niin heikossa kunnossa että en päässyt sängystä ylös kolmeen päivään. En oikein edes muista kaikkea noista päivistä. Pissaaminen oli aluksi aika vaikeaa kun ei tiennyt että tuleeko sitä ollenkaan yms. Piti "opetella" se uudestaan. Vuotoa oli aika paljon mutta siihenkin tottuu. Muistan kyllä sellasen jutun että kun pääsin kotiin niin multa tuli pönttöön sellanen kämmenen kokoinen klöntti verta. Säikähdin aivan kamalasti mutta onneksi sekin oli ihan normaalia... Toinen synnytys kesti myös pari päivää mutta ei tehty sektiota. Vuoto oli jälleen kerran aika kovaa. Pissalla käymiseen tarvitsin hoitajan apua parin päivän ajan kun en oikeen pysynyt pystyssä. Tikkejä tuli jokunen alapäähän ja tekihän ne kipeää. Ja tietty ne sitten tulehtuikin ja lopulta osa niistä jouduttiin repimään irti kun eivät sulaneetkaan itsestään! Aika hirveetä kyllä oli. Alapää ei sitten ollut enää sama ja yhdynnästä ei tullut mitään. Terveyskeskuks. vaan sanottiin että kaikki on ihan hyvin ja normaalisti. Kun synnytyksestä oli kulunut yli vuosi niin menin yksityiselle ja siellä lääkäri ihmetteli että kukakohan mun alapään on oikeen ommellut?! Sanoi että pitää tehdä korjausleikkaus. Nyt tuosta kaikesta on kulunut aikaa 4 vuotta ja alapää on suht ok, yhdyntä ei onnistu kaikista asennoista mutta onnistuu kuitenkin kun on varovainen, pystyn pyöräillä jne.



Sori että tuli kerrottua vaan tämmösiä ikäviä asioita. Mutta yritän tässä sanoa että kaikkeen toki kannattaa varautua mutta toisaalta ei pidä liikaa miettiä etukäteen mitään ikävää koska sulla voi mennä kaikki ihan hyvin! Niin kuin täälläkin on mennyt monella :)

mainittavan on se, että aika helposti sitä sairaalassa solahtaa potilaan rooliin. Jotkut asiat, jotka näin siviilissä tuntuvat oudoilta tai ällöiltä, ovatkin sairaalassa ollessa ihan normaalia.



Minut on katetroitu kerran kesken synnytyksen, kun pissa ei päässyt ulos ilmeisesti lapsen asennon vuoksi. Olin sängyllä ja muistan vain sen helpotuksen tunteen. Toisella kerralla oli katetri sektion aikana, muistaakseni se laitettiin vasta puudutuksen jälkeen. Poisotto ei sattunut ja se oli hetkessä ohi. Sairaalassa saa myös vatsaa pehmittävää läkettä, joten kakalla käyntikin sujui hyvin vaikka etukäteen hieman hirvitti.

kerätty karmeita synnytyskokemuksia, siis oikeesti ;( Jos kaikki menee hyvin, niin tokihan siinä paikat kärsii ja hetkeksi kipeytyy, mutta toipuu kyllä. Tietenkään koskaan ei voi tietää etukäteen, miten se synnytys tulee menemään, joten tsemppiä näille noita vammoja saaneille.

Eiköhän kuitenkin ole parasta nauttia siitä ihanasta odotusajasta ja odottaa vauvaa, eikä miettiä kaiken maailman riskejä ja vaivoja. Odotusaika on naisen elämässä upeaa aikaa, ja se aika/ ne ajat ovat lyhyitä ja kullanarvoisia hetkiä naisen elämässä ;)

viestiään. Täällä kuvatut synnytyskokemukset ja jälkiajat ovat aika brutaalin kuuloisia. Etukäteen ei voi mitenkään varautua. Ja se itse tapahtuma, onhan se hikeä, verta, kipua ja ehkä sitä kakkaakin. Mutta se kipu useimmiten loppuu, kun vauva syntyy, ja saa sen ihanan nyytin rinnalleen ;)

Kaikenmaailman kremppaa kyllä voi jäädä, eikä alakautta synnyttäneen naisen kroppa + tissit sen imetyksen jälkeen enää koskaan ole samaa kuin ennen sitä (paitsi ehkä noilla julkkiksilla, jotka eivät liho raskausaikana ja ovat timmissä kunnossa jo 2 kk:n kuluttua ;). Mutta on se vaivan arvoista.

Vastaan tässä omaa viestiäni lainaten. Voisin minäkin tänne kertoa, 7 lasta synnyttäneenä, kaikesta siitä tuskasta ja vaivasta. Kun repesin (korjattu), kun lapsen solisluu murtui.. lähes kaikki olleet reilusti yli 4 kg painoisia... En halua muistella, en edes muista. Ne kivut ovat jo unohtuneet, mulla on ihanat lapset. Suurin osa jo aikuisia, nuorin 13 v. Ja olen niin onnellinen, että ovat terveitä.

Onnea odotukseesi, Ap, ja hyvää kevättä sinulle, samoin kuin kaikille muillekin ;)

ei katetroitu, pieni repeämä tuli(mihin laitettiin pari tikkiä heti kun vauva oli syntynyt, ei tuntunut miltään),ja istuin ihan normaalisti jo synnytyssalissa. Osastolla kävelin itse yksin syömään, vessaan ja suihkuun jne.

Ei kenenkään tarvinut hoitaa ja hoivata.



Ei kannata lukea mitään kauhutarinoita, jokainen synnytys menee omalla tavallaan, ja todennäköisesti ihan ilman ongelmia. :)

Itselläni kaksi alatiesynnytystä takana, ei MITÄÄN kivunlievityksiä (epiduraali oli tulossa kyllä, muttei ehdittykään laittaa, ponnistusvaiheet TOSI vauhdikkaat) ja minulle ei olisi mikään kauhistus mennä vaikka just nyt synnyttämään uudestaan. : )Se fiilis, kun näin vauvani ensimmäsitä kertaa... Ihan käsittämätön hormonihumala ja onnentunne. En pystynyt nukkumaankaan seuraavaan 12 tuntiin, kun olin ihan kuin pilvessä onnesta.



Repesin kummassakin synnytyksessä (toinen oli syöksysynnytys, enkä oikeastaan edes ponnistanut, vaan vauva vaan pullahti supistuksen mukana ulos!), tikkejä tuli, mutta kaikki parani ihan normaalisti. Pystyin heti istumaan ja pissaamaan käsisuihkun kanssa, no problems. Ruokakin maistui heti. Jumppasin lantionpohjalihakset taas priimakuntoon jälkeenpäin, ei ollut mitään pissaongelmia ja kakkakin tuli ihan normaalisti.



Synntys sattui, tietysti, ja oli fyysisesti vaativa suoritus, mutta minulle jäi kummastakin synnytyksestä TODELLA positiivinen fiilis ja mielelläni niitä muistelen vieläkin. Olen iloinen, etten lopulta ehtinytkään saada sitä epiduraalia, koska tosiaan sitten pystyin heti elämään ihan normaalisti suihkussakäynteineen, jne.



Jälkivuoto kesti minulla kyllä nelisen viikkoa, mikä oli ärsyttävää, muttei mitenkään ylitsepääsemättömän kauheaa. Ihan kuin olisi ollut vaan kuukauden menkat. ; ) Kotona pärjäsin ihan normaaleilla siteillä, sairaalassa käytin niitä megasiteitä, olivat käteviä parina ekana päivänä, kun vuoto oli runsasta.



Naapurinikin on synnyttänyt jo viisi lasta ja hän aina sanoo, että synnytys on hänen mielestään ihana kokemus.

Ei saa pissaa tulemaan lainkaan? Eikait ne kivullisesti katetroi ilman puudutusta? No kiva jos nuorena naisena tulee kakat housuu julkisilla paikoilla jos jää pidätysongelma. Eikai se ole enää naisen elämää vaan mummon. Jos tehdään sektio, miten siinä erittäminen tapahtuu. En haluais olla sairaalassa autettava tai et joku hoivais ku mummoa vanhainkodissa. On mulla hassut murheet, mut ku tosiaan ei tiedä yhtään mitään.. Ap

Älä nyt vaivaa näillä asioilla päätäsi. Synnytys on yksi luonnollisimmista ja alkuperäisimmistä naisen 'toimenpiteistä' ja luonto kyllä hoitaa asiat!

Jos synnytys on pitkä voidaan siinä välillä katetroida -jos eivät enää päästä vessaan, esim. spinaalin/epiduraalin tms takia. Katetdria ei jätetä paikoilleen vaan otetaan samantien pois. Rakon tyhjennys todennäköisesti edistää synnytystäkin. Itse pääsin kulkemaan vessassa toisen kohdalla, ekan kohdalla en.

Synnytyksen jälkeen hoitajan kehottavat kyllä menemään pissalle, juuri sen takia, että lähtisi luonnollisesti toimimaan ja kuulevat heti siinä salissa, että kaikki toimii. Vaikka repesin ekassa synnytyksessä ja tikattiin kohtuu paljon, kehotti lääkäri heti tikkauksen jälkeen vessaan. Eivät ne haavat ja tikkaukset tee susta invalidia.

Toisen jälkeen mulla ei ollut yhtään mitään vaivaa, nirhaumaa tms. Kävin vessassa ja suihkussa sillä aikaa kun vauva oli iskän kanssa punnituksissa, mittauksissa jne. Tosi mahtava fiili oli. Sitten syötiin ja kilisteltiin yhdessä uuden perheenjäsenen kanssa ja saatin kävellä osastolle.

Tsemppiä ja onnea odotukseen!

Ei saa pissaa tulemaan lainkaan? Eikait ne kivullisesti katetroi ilman puudutusta? No kiva jos nuorena naisena tulee kakat housuu julkisilla paikoilla jos jää pidätysongelma. Eikai se ole enää naisen elämää vaan mummon. Jos tehdään sektio, miten siinä erittäminen tapahtuu. En haluais olla sairaalassa autettava tai et joku hoivais ku mummoa vanhainkodissa. On mulla hassut murheet, mut ku tosiaan ei tiedä yhtään mitään.. Ap

Älä nyt vaivaa näillä asioilla päätäsi. Synnytys on yksi luonnollisimmista ja alkuperäisimmistä naisen 'toimenpiteistä' ja luonto kyllä hoitaa asiat! Jos synnytys on pitkä voidaan siinä välillä katetroida -jos eivät enää päästä vessaan, esim. spinaalin/epiduraalin tms takia. Katetdria ei jätetä paikoilleen vaan otetaan samantien pois. Rakon tyhjennys todennäköisesti edistää synnytystäkin. Itse pääsin kulkemaan vessassa toisen kohdalla, ekan kohdalla en. Synnytyksen jälkeen hoitajan kehottavat kyllä menemään pissalle, juuri sen takia, että lähtisi luonnollisesti toimimaan ja kuulevat heti siinä salissa, että kaikki toimii. Vaikka repesin ekassa synnytyksessä ja tikattiin kohtuu paljon, kehotti lääkäri heti tikkauksen jälkeen vessaan. Eivät ne haavat ja tikkaukset tee susta invalidia. Toisen jälkeen mulla ei ollut yhtään mitään vaivaa, nirhaumaa tms. Kävin vessassa ja suihkussa sillä aikaa kun vauva oli iskän kanssa punnituksissa, mittauksissa jne. Tosi mahtava fiili oli. Sitten syötiin ja kilisteltiin yhdessä uuden perheenjäsenen kanssa ja saatin kävellä osastolle. Tsemppiä ja onnea odotukseen!

Niistä vaipoista.. en nyt tiedä mitä tarkoitat vaipoilla?? Jotain mummuvaippoja?

Synnytyksen jälkeen on aina jälkivuotoa kun kohtu palautuu ja normalisoituu. Aluksi käytin sairaalan isoja siteitä, ettei tulisi ohivuotoja. Kotiin päästyäni siirryin tavallisiin siteisiin. Pidätyskyvyn takia en ole siteitä tarvinnut vaan ihan vaan jälkivuodon takia. Ajattele ne vaan ylipitkinä kuukautisina!