Lue keskustelun säännöt.
paheksutko vanhempia jotka jättävät lapset
28.02.2012 |
hoitoon säännöllisesti, ja ihan pikkuvauvasta alkaen.?
Sillä periaatteella että vanhemmat pääsevät rentoutumaan/ryyppäämään/tekemään heille jotain "tärkeää" yhdessä..
Itse en paheksu, jos hoito aika ei ole kerralla pitkä(max 1vrk), eikä hoidon tarve olisi joka viikkoista.
mahdolisesti kerran kuussa olisi ok.
Kommentit (53)
ei ole multa pois miten muut toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeasti, että vauva luulee tulevansa hylätyksi? miten se näkyy? itkuisuutena?
olen lähdössä mieheni kanssa viihteelle synttäreitä juhlimaan, ja vauva(4kk) menee huolehtivaan mummilaan yöksi.
ne teidän lapset rakastaa olla siellä mummulassa... Voi jeesus, lapset, kaikki lapset, on aina mielummin kotona, vaikka tietenkään elämä ei ole niin yksinkertaista ja lastakaan ei voi suojata kaikelta ikävältä elämässä. Mummulassa on usein hyvää ja rakastavaa hoitoa, lapset kiintyneetkin mummuun, mutta silti koti on lapselle aina koti.
Eikä tämä ole mitään "kettu"-juttua, mutta minusta on päässä jotain vikaa, jos pientä vauvaa rahtaa yökylään ilman järjellistä syytä. Ymmärrän jotenkin koliikkivauvan, jonka vanhemmat sekoaa, jos eivät saa yhtä yötä nukkua tai ihan pakollinen meno, mutta muuten vauvan paikka on kotona ja piste. On tässä vanhemmuuden vaistot täysin hukassa, jos vauvan vientiä hoitoon perustelee jotenkin niin, ettei siitä mitään haittaa ole. Totta helvetissä siitä on haittaa, mutta joskus vaan niin on toimittava ja lapset on onneksi aika kestäviä.
Olen muuten huomannut, että eniten parisuhdeaikaa ottavat pariskunnat on eroherkimpiä. Johtuuko parisuhdeajan tarve juuri ongelmista vai siitä, ettei osata elää sitä arkea lasten kanssa ja siksi alkaa vanne kiristää? On vaan enemmän sääntö kuin poikkeus, että nämä parisuhdeaika-pariskunnat eroaa juuri eniten ja ne, jotka elää sitä tavallista arkea, niin suhteet kestää...
oikeasti, että vauva luulee tulevansa hylätyksi? miten se näkyy? itkuisuutena? olen lähdössä mieheni kanssa viihteelle synttäreitä juhlimaan, ja vauva(4kk) menee huolehtivaan mummilaan yöksi.
eikä se edes ole mikään uskon asia, vaan ihan oikea lastenpsykiatrien kanta asiaan.
Se ei välttämättä näy itkuisuutena, vaan pikemminkin päinvastoin vetäytyvyytenä. Eli kun palaat hakemaan vauvaa, vauva on loukkaantuneen oloinen ja vetäytyvä.
Nelikuinen vauva ei ymmärrä, mihin sinä ja isänsä katoatte. Ei hän ymmärrä, että hänet haetaan seuraavana päivänä. Hän kokee sen hylkäykseksi.
Mä en aivopese itseäni, kun vien lapset mummilaan. Mä en ymmärrä näitä ihmisiä, joiden mielestä lapsilla ei saa olla muita tärkeitä ihmisiä kuin vanhemmat ja vieläpä mielellään vain äiti.
Parivuotiaalta kun kysyy, minne haluaa mennä, vastaa aina Mummin luo. :) Mun mielestä on ainoastaan tervettä, että lapsi voi käydä kyläilemässä isovanhempien luona. Toki isovanhemmat ovat siinä kunnossa, että jaksavat/haluavat lasten kanssa olla ja välillä kyläillään koko porukka yhdessä.
Mä en erikoisemmin paheksu, jos joku haluaa välillä lapsen viedä hoitoon sukulaisilleen, oli syy sitten mikä tahansa. Jos kerta sukulainen on ok ihminen, mitä pahaa siinä voi olla? Lapsi oppii luottamaan muihinkin ihmisiin ja hän saa hyvät suhteet muihinkin sukulaisiin. Toki omat vanhemmat ovat omat vanhemmat, mutta ei lapsi siitä kärsi, että hänellä on muitakin tärkeitä ihmisiä elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kuinka hassua, että te aivopesette itseänne, kuinka
ne teidän lapset rakastaa olla siellä mummulassa"
Oma 1v ei ole vielä ollut, ennenkuin joku älähtää
Mä en aivopese itseäni, kun vien lapset mummilaan. Mä en ymmärrä näitä ihmisiä, joiden mielestä lapsilla ei saa olla muita tärkeitä ihmisiä kuin vanhemmat ja vieläpä mielellään vain äiti. Parivuotiaalta kun kysyy, minne haluaa mennä, vastaa aina Mummin luo. :) Mun mielestä on ainoastaan tervettä, että lapsi voi käydä kyläilemässä isovanhempien luona. Toki isovanhemmat ovat siinä kunnossa, että jaksavat/haluavat lasten kanssa olla ja välillä kyläillään koko porukka yhdessä. Mä en erikoisemmin paheksu, jos joku haluaa välillä lapsen viedä hoitoon sukulaisilleen, oli syy sitten mikä tahansa. Jos kerta sukulainen on ok ihminen, mitä pahaa siinä voi olla? Lapsi oppii luottamaan muihinkin ihmisiin ja hän saa hyvät suhteet muihinkin sukulaisiin. Toki omat vanhemmat ovat omat vanhemmat, mutta ei lapsi siitä kärsi, että hänellä on muitakin tärkeitä ihmisiä elämässään.
vaikka heistä pikkuvauva-vaiheessa pitääkin huolta primääriaikuinen eli oma isä ja äiti.
Eivät ne sukulaissuhteet siitä KÄRSI, että lasta ei jätetä jo vauvaiässä sinne yökylään. Mummolassa voi ihan hyvin kyläillä vaikka joka perhanan päivä - ja silti olla itse mukana siinä vauvan saatavilla.
Se se on tervettä, eikä vauvan hylkääminen yöksi mummolle.
Isomman lapsen vieminen yökylään on jo eri asia. Kun hän ymmärtää, että hän on kylässä vain käymässä ja vanhemmat hakevat hänet sieltä seuraavana päivänä kotiin, se on mukava seikkailu ja mummon hemmottelusta voi nauttia hyvillä mielin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minua ei sun mielipiteet loukkaa, ihmettelen vaan miten traumatisoituneelle lapselle on OK mennä hoitoon mutta täysin normaalissa perheessä elävälle lapselle asia ei olekaan enää hyvä. Toisinpäinhan se on!
Hajoa mielipiteesi kanssa, se on naiivi ja kypsymätön.
että sellaista lasta viedään mummolaan, joka osaa siitä tykätä, ja viihtyy siellä. Mutta vauvan vienti ei ole hyväksi, sitä on tutkittu, ja sitä kannattaa välttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vaikka tykkää ja nauttii niin se on pahaksi?
Just. :D
No minua ei sun mielipiteet loukkaa, ihmettelen vaan miten traumatisoituneelle lapselle on OK mennä hoitoon mutta täysin normaalissa perheessä elävälle lapselle asia ei olekaan enää hyvä. Toisinpäinhan se on!
Hajoa mielipiteesi kanssa, se on naiivi ja kypsymätön.
että huonoista oloista lapsen on parempi päästä pois, mutta jos vanhemmat ovat kunnossa, lapsen on parempi olla heidän kanssaan. Eli parempi mummolassa kuin heitteillä, mutta parasta rakastavien omien vanhempien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kanssa, vaikka heidät silloin tällöin hoitaisikin Joku Muu! En paheksu... Kadehdin.
Eli vaikka tykkää ja nauttii niin se on pahaksi?
Just. :D
ja nauttii? Ihmelapsi ilmeisesti. Sen ikäinen, joka sanoo tykkäävänsä, voi ihan hyvin yökyläillä mummon luona.
t. 32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minua ei sun mielipiteet loukkaa, ihmettelen vaan miten traumatisoituneelle lapselle on OK mennä hoitoon mutta täysin normaalissa perheessä elävälle lapselle asia ei olekaan enää hyvä. Toisinpäinhan se on! Hajoa mielipiteesi kanssa, se on naiivi ja kypsymätön.
itsesi selkeämmin, kiitos.
Minä en ole sanonut, että traumatisoituneelle olisi ok mennä hoitoon, mutta normaaliperheen lapselle ei. Se on kaikille pikkuvauvoille huono ajatus.
Mutta hätätilassa punnitaan aina eri vaihtoehtoja, mikä on pienempi paha. Jos äidin on mentävä sairaalaan, eikä muuta vaihtoehtoa ole, niin totta kai siinä hätätilanteessa vauva pannaan mummolle hoitoon.
Mikä on kumminkin eri asia, onko se hyvä ajatus ja suositeltavaa säännölliseksi toimeksi, jotta vanhemmat pääsevät eroon lapsistaan huvitellakseen aikuisten kesken. SIITÄHÄN tässä oli kyse. Jos nyt osaat lukea.
-14-
Eli vaikka tykkää ja nauttii niin se on pahaksi? Just. :D
Eli vaikka tykkää ja nauttii niin se on pahaksi? Just. :D
Ja sinä osaat? :D
Tsiisus!
ehkä vähän ihmettelen eräitä tuttuja jotka jättävät ihan ilman mitään ikävän tunnetta muksunsa viikoksi-kahdeksi ja käyvät lomilla. Yksikin äiti lähti 2viikoksi ulkomaille, lapsi jäi isille, mutta oli vasta vuoden ikäinen.
Eli en tuomitse missään nimessä, itsekin mieheni kanssa ollaan oltu viikko ulkomailla kaksin ja lapset silloin 2,5 ja 4,5 vuotiaita ja nyt mietitään uskallettaisko lähteä viikoksi reissuun kun kolmas on vasta 2vuotta. Mutta minulla noi reissut tekee kyllä lähtiessä tosi tiukkaa. Itken onta päivää ja koko lentomatkan aina ihan vuolaasti, kun on niin paha mieli kun ei näe lapsia moneen päivään.
Mutta jokakerta reissu on tehnyt tosi hyvää, olemme rakastuneet mieheni kanssa toisiimme uudelleen ja parisuhde on voinut tosi paljon paremmin. Lapset eivät ole edes kummoisemmin ikävöineet. Minä ja mies kyllä heitä, mutta onneksi siellä kaukana on osattu nauttia toisistamme ja lomasta, eikä surtu ja murehdittu.
Miten voisi olla hyväksi lapselle päästä HOITOON jos menee jo ennestään huonosti? Huostaanhan silloin kuuluu mennä.
Jos lapsella menee hyvin niin lapsi voi vauvanakin olla hoidossa. Mitä pienempi vauva, sitä oleellisempaa on ihan perustoimintojen; ruoka, lämpö, kuivuus pitää yllä. Ei vauvalle ole oleellista KUKA hoitaa, tämä ajatusmalli on jotain takapajusta Suomalaista holhoamista.
Sinä sen näköjään päätät mitä kukin pari tekee, tuo on tuomitsevaa ja naurettavaa. Kertoo pienestä maailmankatsomuksestasi.
Mistä sinä tiedät ihmisien toiveista ja tarpeista? Neuvolakin suosittelee että lasta hoitaa muutkin kuin pelkästään äiti ja isä.
Mutta eräille oleellista on vaan ja ainoastaan se oman kannan tajuaminen.
Kyllä minä tajuan että jankkaat tässä siitä että äiti menisi tekemään jotain josta nauttii.
Jos joku nyt näkee jotain hätää niin silloin ei ole enää valiä jos lapsi hoidetaan muualla.
Kaksi lasta, kaksi eri tapausta ja vaan toinen on lapselle turmiollista. Sitä sinä et ymmärrä että ei kummastakaan lapselle mitään kamalaa koidu jos lasta joku tunnollinen hoitaa.
Sinulle tässä on jotain vammaa koitunut. Kateellinen? Katkera?
Joku ei elä kuten sinä?
Osta oma elämä. Vaikka sinä miten siinä vollotat että NYT PUHUTAAN siitä että äiti lähtee jonnekin niin sillä ei vaan ole paskaakaan väliä siihen että äiti JOUTUISI menemään sairaalaan ja lapsi hoitoon mummolaan: ihan sama se on lapselle. SINULLE SE EI SITÄ OLE.
31
ehkä vähän ihmettelen eräitä tuttuja jotka jättävät ihan ilman mitään ikävän tunnetta muksunsa viikoksi-kahdeksi ja käyvät lomilla. Yksikin äiti lähti 2viikoksi ulkomaille, lapsi jäi isille, mutta oli vasta vuoden ikäinen.
Eli en tuomitse missään nimessä, itsekin mieheni kanssa ollaan oltu viikko ulkomailla kaksin ja lapset silloin 2,5 ja 4,5 vuotiaita ja nyt mietitään uskallettaisko lähteä viikoksi reissuun kun kolmas on vasta 2vuotta. Mutta minulla noi reissut tekee kyllä lähtiessä tosi tiukkaa. Itken onta päivää ja koko lentomatkan aina ihan vuolaasti, kun on niin paha mieli kun ei näe lapsia moneen päivään.
Mutta jokakerta reissu on tehnyt tosi hyvää, olemme rakastuneet mieheni kanssa toisiimme uudelleen ja parisuhde on voinut tosi paljon paremmin. Lapset eivät ole edes kummoisemmin ikävöineet. Minä ja mies kyllä heitä, mutta onneksi siellä kaukana on osattu nauttia toisistamme ja lomasta, eikä surtu ja murehdittu.
Että jos sinulla, aikuisella ihmisellä, teki tiukkaa olla erossa lapsesta, ahdisti ja olit itkunsekainen, niin entä pieni lapsesi? Luuletko tosiaan ettei hän ikävöinyt vanhempiaan?
mummolle, tuttaville ym. kuin näissä tapauksissa: ilta/yöhoito (nukkuu, joten ei varmaan haittaa lastakaan) tai joku todella merkittävä syy max. 2 vrk peräkkäin ja tämä todella harvoin. Päivähoito on asia ihan erikseen.
Naurettava väite, että ainoa tapa pitää parisuhdetta yllä, on päästä kaksisteen miehen kanssa viikon lomamatkalle. Ravaintoilta tai elokuvissa käynti ym. pitäisi riittää.