Mies haluisi lähteä kahdenkeskiselle matkalle kanssani

teistä mammoista(tai isistä) jättäisi vauvan ja taaperon hoitoon, viettääkseen aikaa puolison kanssa, esim yhden yön ja päivän?

Olisiko se niin paha asia olla kahdestaan puolison kanssa viettämässä laatuaikaa, etenkin jos normi arjessa sellaiseen ei ole aikaa tai voimia.

Eikö se olisi kaikille hyväksi että vanhemmat löytäisivät taas uudestaan parisuhteensa.

Mutta tää palsta on täynnä mammoja, jotka on yötä poissa lasten luonta vasta sitten, kun nämä muuttavat omaan asunoon :)

Emme ole koskaan ymmärtäneet tätä parisuhteen hoitamista. Olemme eläneet parisuhdetta ylämäissä ja alamäissä. On toki ollut kiva käydä yhdessä ulkona. Mutta aika huonosti on asiat jos parisuhdetta pitää lähteä kahdestaan erikseen hoitamaan. Hyvä parisuhde on hyvä arki. Juhlat erikseen. Ja ap.n tapaukseen. Mieheni on aina ajatellut lasten parasta ja ei olisi koskaan vaatinut, että lopetan imetyksen 6kk iässä siksi, että hän haluaa juuri tänä viikonloppuna viettää aikaa minun kanssani kahdestaan. Hän on aikuinen mies ja on jaksanut odottaa sen aikaa, että vauva on ollut hiukan isompi ja imetys on lopetettu. Hyvin olemme ehtineet silti viettää aikaa kahdestaan ja naimisissa olemme olleet ilman mitään ihmeellisiä parisuhteen hoitoja jo 22 vuotta.

sivuraiteelle sen verran että en kommentoi sitä pitäiskö ap:n nyt lähteä, vaan sitä että mikä ihme saa jonkun ajattelemaan että siinä olisi jotain vikaa jos mies haluaa vaimon kanssa kaksin lähteä vaikka kahdeksi päiväksi jonnekin ja laittaa lapset hoitoon!? Sehän on sitä parisuhteen hoitamista että vähän aikaa voi keskittyä vain siihen toiseen aikuiseen ihmiseen!

Ehkä pitkän liiton salaisuus onkin siinä, että sanaan "me" sisältyvät myös lapset eivä vain mies ja vaimo. Ei meilläkään ole parisuhdelomia pidetty, mutta ihmeesti suhteessa on ollut juhlaa saada aamiainen vuoteeseen tavallisena sunnuntaina tai viettää venetsialaisia lasten jo nukkuessa.

Parisuhdetta hoidetaan joka päivä, ei satunnaisina viikonloppuina.

muutaman kuukauden ja menisin sitten yhdeksi yöksi johonkin kotimaahan - tai vaikka Tallinnaan.

Noin pientä en tosiaan raaskisi jättää.

Tai sitten otatte pienimmän mukaan ja vietätte kivan pidennetyn viikonlopun jossain Euroopassa.

Aika itsekkäältä tuo miehesi kyllä kuulostaa. Pakko sanoa. Ja on ollut isänä vasta 2,5 vuotta - eli ei juuri mitään. Mitenköhän teidän parisuhteenne kestää vielä vuosikymmenien vanhemmuuden?

(Ymmärrän kyllä arjen puuduttavuuden, mutta kyllä arki muuttuu lomaksi lastenkin kanssa reissatessa. Me ollaan miehen ja kuopuksen kanssa lähdössä pian kolmeksi yöksi Pariisiin. Isoimmat lapset ovat jo koulussa, mutta nuorimmainen (1,5v) on mielestämme vielä ihan liian pieni useamman yön eroon meistä molemmista vamhemmista. Kun ei ole pakottavaa syytä häntä hoitoon jättää.)

paitsi että kannattaisi kirjoittaa, että mies ei siedä aikaa lasten kanssa vaan haluaa kauas heistä ja on siihen täysin oikeutettu. Jos mies on väsynyt, palaa hän lomaseltaan levänneenä ja viitsivänä, joten vaimonkin alkuviikko on varmasti kepeämpi miehen osallistuessa uudella tarmolla perheen elämään. ILman muuta perheestä vapaata kaipaavan pitää se vapaa saada, mutta ei se koskaan ole ilmaista.

aiheesta aloitettuun toiseen keskusteluun tuli vastaus, jossa ei missään nimessä hyväksytty sitä, että mies halusi viettää vaimon kanssa aikaa lomailemalla, mutta vaimolla oli oikeus lomailla ystäviensä kanssa halutessaan. av:n psykologit varmasti osaavat analysoida tämänkin, eikös? jotain sellaista se täytyy olla, että vaimo ei missään nimessä kuitenkaan halua olla erossa perheestään, mutta mies taas on niin itsekäs, että haluaa. vaimo vain huolehtii ystävistään. =DDD että mä tykkään tän palstan kaksinaismoralismista välillä.

Jos mies haluaa lomalle, asia OK. Jos nainen haluaa lomalle, asia OK. Mutta jos nainen ei halua lomalle, on sekin OK ja silloin mies menee yksin tai kaverinsa kanssa.

Parisuhteessa ei toista pakoteta toimimaan vastoin tahtoaan missään asiassa. Ei siis jättämään vauvaa vieraiden hoitoon, jos ei ole siihen valmis. Tai estetä nukkumasta koko parisuhdeviikonloppua, jos toinen on väsynyt.

hoidetaan parisuhdetta joka päivä JA satunnaisilla viikonloppulomilla :)



ihan oikeasti ihmetyttää tyypit, jotka ei ikinä käy missään? eikö oikeasti koskaan haluta lähteä kotoa johonkin puolison kanssa?? ikinä?

teistä mammoista(tai isistä) jättäisi vauvan ja taaperon hoitoon, viettääkseen aikaa puolison kanssa, esim yhden yön ja päivän? Olisiko se niin paha asia olla kahdestaan puolison kanssa viettämässä laatuaikaa, etenkin jos normi arjessa sellaiseen ei ole aikaa tai voimia. Eikö se olisi kaikille hyväksi että vanhemmat löytäisivät taas uudestaan parisuhteensa.

valitsisin ilman muuta sen nukkumisen. Edes parisuhteessa ei saa uhrata omaa jaksamistaan.

Miksette mieluummin sovi vaikka, että käytte vaikka kerran kuussa syömässä kaksisteen tai leffassa. Tai jos oikein huonossa jamassa parisuhde, niin vaikka kerran viikossakin.

.

parisuhde on hyvässä jamassa :)

että joku ei jättäisi vauvaa yöhoitoon (saati monen yön hoitoon), voi päätellä, että sama tyyppi ei jättäisi lasta hoitoon lainkaan ennen täysi-ikäisyyttä?

Mä täysin ymmärrän halun lomailla kahden miehen/vaimon kanssa, ja aina kun meidän lapsi on ollut yöhoidossa olen kokenut samantapaisia myönteisiä tunteita kuin tuo Rooman-matkailija. Ja rakastan matkailua miehen kanssa kaksin. Mutta mä pidän ns. saamieni tietojeni valossa todennäköisenä että pitkät erot läheisimmästä ihmisestä ovat haitallisia vauvoille ja taaperoille, ja olen tässä asiassa sitten mieluummin vaikka vähän liian varovainen kuin liian huoleton. Eli huolimatta siitä, mitä hedonistisesti halusimme, olimme molemmat miehen kanssa sitä mieltä, että noudatamme tuota neuvolan suositusta.

(niille, jotka tulevat ilkkumaan, että olikohan mieheni todella samaa mieltä, voin ilmoittaa, että miehen mielestä neuvolan suositus oli jopa liian lepsu, ja hän ei meinannut uskaltaa jättää 2-vuotiastakaan kuin yhdeksi yöksi)

teistä mammoista(tai isistä) jättäisi vauvan ja taaperon hoitoon, viettääkseen aikaa puolison kanssa, esim yhden yön ja päivän?

Olisiko se niin paha asia olla kahdestaan puolison kanssa viettämässä laatuaikaa, etenkin jos normi arjessa sellaiseen ei ole aikaa tai voimia.

Eikö se olisi kaikille hyväksi että vanhemmat löytäisivät taas uudestaan parisuhteensa.

Mutta tää palsta on täynnä mammoja, jotka on yötä poissa lasten luonta vasta sitten, kun nämä muuttavat omaan asunoon :)

Sotketko asiat tahallaan?

kunhan vastasin tähän lauseeseen; mies ei siedä aikaa lasten kanssa. vaimon kohdallahan asiaa ei koskaan noin rumasti ilmaista.

Emme ole koskaan ymmärtäneet tätä parisuhteen hoitamista. Olemme eläneet parisuhdetta ylämäissä ja alamäissä. On toki ollut kiva käydä yhdessä ulkona. Mutta aika huonosti on asiat jos parisuhdetta pitää lähteä kahdestaan erikseen hoitamaan. Hyvä parisuhde on hyvä arki. Juhlat erikseen. Ja ap.n tapaukseen. Mieheni on aina ajatellut lasten parasta ja ei olisi koskaan vaatinut, että lopetan imetyksen 6kk iässä siksi, että hän haluaa juuri tänä viikonloppuna viettää aikaa minun kanssani kahdestaan. Hän on aikuinen mies ja on jaksanut odottaa sen aikaa, että vauva on ollut hiukan isompi ja imetys on lopetettu. Hyvin olemme ehtineet silti viettää aikaa kahdestaan ja naimisissa olemme olleet ilman mitään ihmeellisiä parisuhteen hoitoja jo 22 vuotta.

sivuraiteelle sen verran että en kommentoi sitä pitäiskö ap:n nyt lähteä, vaan sitä että mikä ihme saa jonkun ajattelemaan että siinä olisi jotain vikaa jos mies haluaa vaimon kanssa kaksin lähteä vaikka kahdeksi päiväksi jonnekin ja laittaa lapset hoitoon!? Sehän on sitä parisuhteen hoitamista että vähän aikaa voi keskittyä vain siihen toiseen aikuiseen ihmiseen!

Ehkä pitkän liiton salaisuus onkin siinä, että sanaan "me" sisältyvät myös lapset eivä vain mies ja vaimo. Ei meilläkään ole parisuhdelomia pidetty, mutta ihmeesti suhteessa on ollut juhlaa saada aamiainen vuoteeseen tavallisena sunnuntaina tai viettää venetsialaisia lasten jo nukkuessa. Parisuhdetta hoidetaan joka päivä, ei satunnaisina viikonloppuina.

homma että luulet teidän tapanne olevan se ainoa oikea. Meillä on pitkä liitto jossa on myös pidetty kahdenkeskisiä viikonloppulomia ja sen lisäksi voimme kyllä arkenakin rakastaa ja huomioida toisiamme. Ei siis ole toisensa poissulkevia asioita.

Kun suoltavat omaa ajattelutapaa olla perhe ja parisuhde.

JOKAINEN perhe on erilainen ja osa hoitaa jo arjessa hyvin toimivaa suhdetta ulkomaanmatkoilla kahdestaan ilman lapsia ja yms. Se ei tarkoita sitä, että lähdetään lapsia karkuun vaan vanhemmuus on haastavaa ja lapsille annetaan muutenki kaikkensa, joten on se kumma jos joskus äiti ja isi on myös valmo ja mies toisilleen ja haluavat välillä keskittyä vain toisiin, niin se on rangaistu teko.



Jos joillakin seurustellaan koko perheen kanssa yhdessä ja kahden keskistä aikaa ja puolisoiden välistä rakkautta ei juuri ole ja toitotetaan sitä rakkautta vain ja ainoastaan lapsiin niin ei siinä mitään parisuhdetta enää ole. On vain isä ja äiti, ei siis muuta roolia elämässä. Kaikkien ei tarvitse olla tällainen perhe ja ajatella näin kyynisesti vaan ihmisillä on monta tapaa elää, koettakee tottuu siihen murmelit!



On ilo katsella perheitä, missä jokainen tulee huomioiduksi ja äiti osaa olla myös ystävä ja vaimo. Mun mielestä rakkautta näyttävä pariskunta lapsineen on paljon söpömpää, kuin pullaa mussuttava ja kaakattava ämmä pentuja paimetamassa jolla ei ole seksuaalisia tarpeita ja haluja miestään kohtaan. Hyvin mummomaista!

tuo neuvo mitä jotkut ovat ehdotaneet: että mies lähtisi yksin lomalle, niin tuskin olisi se asia mitä mieheni tässä hakee takaa. Eli haluaisi viettää aikaa kanssani.



Ei olla esikoisen aikanakaan oltu poissa kauaa, max tyyliin ilta klo18- seuraava aamu klo12. Senkin takia noin pitkä(esim se viikonloppu) poissa olo tuntuu hankalalta.



Mutta ehkä se 1vuorokausi maksimissaan... vaikeita asioita!



ap

Sotketko asiat tahallaan?

kunhan vastasin tähän lauseeseen; mies ei siedä aikaa lasten kanssa. vaimon kohdallahan asiaa ei koskaan noin rumasti ilmaista.

mutta ei halua tuhlata vähiä vapaitaan mieheen? Miksi nainen on aina se, jonka täytyy joustaa ja luopua sen sijaan että mies ymmärtäisi, ettei ole maailman napa.

tuo neuvo mitä jotkut ovat ehdotaneet: että mies lähtisi yksin lomalle, niin tuskin olisi se asia mitä mieheni tässä hakee takaa. Eli haluaisi viettää aikaa kanssani. Ei olla esikoisen aikanakaan oltu poissa kauaa, max tyyliin ilta klo18- seuraava aamu klo12. Senkin takia noin pitkä(esim se viikonloppu) poissa olo tuntuu hankalalta. Mutta ehkä se 1vuorokausi maksimissaan... vaikeita asioita! ap

ihan kotona. Mies voisi valmistella teille kivan illan, siivota vähän, sytytellä kynttilöitä, nähdä vaivaa sen sijaan että ostaa pakettimatkan.

Kumpi mies oikeasti rakastaakaan vaimoaan: sekö, joka näkee vaimon ilona arjessaan vai se, joka on lapsilleenkin mustasukkainen?

Kun suoltavat omaa ajattelutapaa olla perhe ja parisuhde. JOKAINEN perhe on erilainen ja osa hoitaa jo arjessa hyvin toimivaa suhdetta ulkomaanmatkoilla kahdestaan ilman lapsia ja yms. Se ei tarkoita sitä, että lähdetään lapsia karkuun vaan vanhemmuus on haastavaa ja lapsille annetaan muutenki kaikkensa, joten on se kumma jos joskus äiti ja isi on myös valmo ja mies toisilleen ja haluavat välillä keskittyä vain toisiin, niin se on rangaistu teko. Jos joillakin seurustellaan koko perheen kanssa yhdessä ja kahden keskistä aikaa ja puolisoiden välistä rakkautta ei juuri ole ja toitotetaan sitä rakkautta vain ja ainoastaan lapsiin niin ei siinä mitään parisuhdetta enää ole. On vain isä ja äiti, ei siis muuta roolia elämässä. Kaikkien ei tarvitse olla tällainen perhe ja ajatella näin kyynisesti vaan ihmisillä on monta tapaa elää, koettakee tottuu siihen murmelit! On ilo katsella perheitä, missä jokainen tulee huomioiduksi ja äiti osaa olla myös ystävä ja vaimo. Mun mielestä rakkautta näyttävä pariskunta lapsineen on paljon söpömpää, kuin pullaa mussuttava ja kaakattava ämmä pentuja paimetamassa jolla ei ole seksuaalisia tarpeita ja haluja miestään kohtaan. Hyvin mummomaista!

on 2 kertaa vuodessa maksullisesti hotellissa?

Enkä ole koskaan ymmärtänyt, mitä se lapsi siitä saa, että vanhemmat näyttävät rakkautta toisilleen kaukana perheestä ja kotona ollaan happamia ja tehdään lapselle erittäin selväksi, että lomat ilman sinua on ihania.

mutta ei halua tuhlata vähiä vapaitaan mieheen? Miksi nainen on aina se, jonka täytyy joustaa ja luopua sen sijaan että mies ymmärtäisi, ettei ole maailman napa.

mies vain on ainoa, jonka kohdalla tuo on paha juttu.

on 2 kertaa vuodessa maksullisesti hotellissa?

Enkä ole koskaan ymmärtänyt, mitä se lapsi siitä saa, että vanhemmat näyttävät rakkautta toisilleen kaukana perheestä ja kotona ollaan happamia ja tehdään lapselle erittäin selväksi, että lomat ilman sinua on ihania.

Voisitko alleviivata näistä viesteistä ne kohdat, joissa lapsille näytetään vain hapanta naamaa, että minäkin näkisin ne.

ihan kotona. Mies voisi valmistella teille kivan illan, siivota vähän, sytytellä kynttilöitä, nähdä vaivaa sen sijaan että ostaa pakettimatkan.

Kumpi mies oikeasti rakastaakaan vaimoaan: sekö, joka näkee vaimon ilona arjessaan vai se, joka on lapsilleenkin mustasukkainen?

kun lapseni oli vauva, niin n.2kk ikäisestä eteenpäin on kerran kk jäänyt yökylä hoitoon isovanhemmille, kun vanhemmat ovat "vaihtaneet vapaalle".



Ja hyvin on pärjätty!

Kun suoltavat omaa ajattelutapaa olla perhe ja parisuhde.

JOKAINEN perhe on erilainen ja osa hoitaa jo arjessa hyvin toimivaa suhdetta ulkomaanmatkoilla kahdestaan ilman lapsia ja yms. Se ei tarkoita sitä, että lähdetään lapsia karkuun vaan vanhemmuus on haastavaa ja lapsille annetaan muutenki kaikkensa, joten on se kumma jos joskus äiti ja isi on myös valmo ja mies toisilleen ja haluavat välillä keskittyä vain toisiin, niin se on rangaistu teko.

Jos joillakin seurustellaan koko perheen kanssa yhdessä ja kahden keskistä aikaa ja puolisoiden välistä rakkautta ei juuri ole ja toitotetaan sitä rakkautta vain ja ainoastaan lapsiin niin ei siinä mitään parisuhdetta enää ole. On vain isä ja äiti, ei siis muuta roolia elämässä. Kaikkien ei tarvitse olla tällainen perhe ja ajatella näin kyynisesti vaan ihmisillä on monta tapaa elää, koettakee tottuu siihen murmelit!

On ilo katsella perheitä, missä jokainen tulee huomioiduksi ja äiti osaa olla myös ystävä ja vaimo. Mun mielestä rakkautta näyttävä pariskunta lapsineen on paljon söpömpää, kuin pullaa mussuttava ja kaakattava ämmä pentuja paimetamassa jolla ei ole seksuaalisia tarpeita ja haluja miestään kohtaan. Hyvin mummomaista!