Inhottavin painajaisuni jonka olet nähnyt ja muistat ikuisesti?

Kerran n. 17-vuotiaana poikaystävän luona heräsin kelloradion kamalaan summeriääneen (oli mennyt vahingossa summeriherätykselle), ääni tunkeutui uneen ja kuvittelin, että sota on syttynyt ja se on ilmahälytys. Aloin itkeä hysteerisesti ja poikaystävällä meni kauan rauhoitella minut :DD

kerron omani jos tulis vähän tänne ensin vastauksia :)

uskova. Saatana ampui kaksin käsin , eikä mitään voinut.Jumalan suoja! ei ollut kamalaa...

jossa maailma oli niin ylikansoittunut että ihmisiä piti lopettaa halvalla tavalla ja siinä unessa se tapa oli haudata ne elävältä kuumaan tervaan. Siinä sitten katselin kuin hidastettuna tätä hautaamista kun ihmiset huusivat tuskissaan ja pyrkivät pois.

Olen nähnyt tämän unen yli 15 vuotta sitten mutta muistan sen edelleen..

Olen murhannut vahingossa (?) jonkun ihmisen kavereideni kanssa ja yritämme päästä ruumiista eroon. Yritämme polttaa sitä, mutta emme saa sitä syttymään. Yritämme hukuttaa sen järven pohjaan, mutta se ei uppoa vaan pulpahtaa aina vaan pintaan. Yritämme kaivaa sen maahan mutta maa on järjettömän kova emmekä saa kaivettua tarpeeksi syvää kuoppaa. Ainoa keino on kulkea ruumis mukana jätesäkissä raahaten, jotta pystymme vahtimaan sitä ettei kukaa löydä sitä..

Parhaiten on jäänyt unesta mieleen kohta jossa kaverini potkii ruumista päähän raivoissaan.

Hyi että, vieläkin menee kylmät väreet kun muistelen sitä paniikkia minkä tuossa unessa tunsin..

Toistuva painajaisuni jossa kuolen. Epämääräinen hahmo ilmoittaa ensin että minulla on minuutti elinaikaa. Herään aina sillä sekunnilla kun tämä minuutti loppuu ja sydämen olisi määrä pysähtyä. Sen hirveämpää tunnetta kun silloin herätessä on, en ole usein kokenut. Sydän hakkaa tuhatta ja sataa, ja sitä on ihan paniikissa koska on sekuntia aiemmin luullut kuolevansa oikeasti.



Olen nähnyt saman unen useasti, onneksi viime kerrasta on jo lähes vuosi.

Mutta tiivistetään.



Siinä joku itämainen mies (sellainen kuin noissa leffoissa on se "vanha ja viisas") tappaa läheisiäni (lapset, äitini, mieheni jne.) kostona minun pahoistani teoistani. Tapahtuu vähän futuristisessa maailmassa.



En ole ihan varma, ilmeisesti esikoiseni pääsi pakoon siskoni kanssa mutta kuopus paloi taloomme. Kuulin, kuinka hän huusi ja yritin mennä apuun mutta mies esti. En ehtisi tehdä mitään vaan kuolisin itsekin. Jouduin katsomaan, kuinka valokuvat lapsesta palavat pihalla ja itkin että minulle ei jäänyt edes valokuvaa hänestä.



Äitini hän tappoi tuosta vain, vetäen miekalla pään poikki. Luulin, että se mies oli hyvä mutta ei sitten ollutkaan.



Olen kaikenlaisia painajaisia nähnyt mutta mikään ei vedä vertoja tuolle. Heräsin itkien ja jopa mies hätkähti hereille. Uni siis päättyi siihen, kun katsoin valokuvaa kuopuksesta joka paloi.



Toivottavasti en ikinä enää näe tuota unta =(

ja kävelimme kadulla. Yhtäkkiä huomasin että lasta ei näy, huusin ja juoksin pitkin katuja ja etsin ja huusin. Se tunne kun tajusin että olin menettänyt lapseni..

Unessa tuomari ilmoitti, että olen saanut kuolemantuomion, ja että se tehdään halkaisemalla vyötäröstä kahtia. Itkin kauhuissani, etten halua kuolla, ja äiti yritti vieressä lohduttaa sanomalla, että se on vain pieni harmiton kirurginen toimenpide. Oli kyllä niin seko ja ahdistava uni että oksat pois :(

Nämä teidän unenne ovat aivan kammottavia. Tiedä sitten, eläydynkö liian voimakkaasti, mutta kyllä minulle ainakin tuli monesta kertomuksesta se unen karmea tunnelma läpi. Alkoi jotenkin tehdä ihan pahaa. En taida edes lukea ketjua loppuun. Huh.

Olin kärsinyt traumaperäisestä stressistä raiskauksen vuoksi ja näin kerran unen, jossa rakastelin isäni kanssa, jolle en ollut kertonut, että mitä olin joutunut kokemaan. Unessa en pitänyt rakastelua mitenkään kuvottavana, mutta kesken kaiken aloin huutaamaan isälle, että "mut on raiskattu, mut on raiskattu....!" Säpsähdin hereille ja sen jälkeen teki mieli mennä vessaan oksentamaan, mutta en mennyt.

Että taivaalta alkoi sataa kotitalomme taakse tulivuorituhkaa ja laavapläntit lähestyivät ja taivas helotti aivan oranssinpunaisena. Samassa unessa olivat kaikki peltomme muuttuneet järviksi ja tunnelma oli valtavan aavemainen. Seisoimme vaan ja katselimme miten laavavirrat lähestyivät ja ajelimme toisessa osassa tulvassa veneellä. Kammottavampaa en ole kuuna kunnan päivänä vielä tavannut.

Vierailija kirjoitti:

kerron omani jos tulis vähän tänne ensin vastauksia :)

Varmaankin se, jossa hakkasin pikkusiskoani tiiliskivellä päähän. Siis kunnon raivolla murjoin menemään. Ihan järkyttävää, ei hajuakaan, mistä moinen uni tuli :D

Minua vaivaa uniafasia ja unihalvaukset. Stressaavissa elämänvaiheissa univelkaisena (vauva-aika, töihinpaluu jne) painajaiset ovat joka öisiä.

Usein herään siihen, että mieheni tilalla sängyssäni on joku aivan vieras. Kasvot vääristyvät mieheltä täysin. Käärmeitä tulee silmistä, hän on mädäntyvä zombie tai vanhus. Ja sitten kiljutaan. Yhtä usein herään yöllä lapseni vuoksi, kun olen varma, että hän on kuollut sänkyynsä ja aivan sininen.

Sitten on kaikenmaailman oikeat unet. Eräskin oli sellainen, että toinen lapseni tippui portaista ja pää/kasvot lasahtivat irti; tiesin, että lapsi kuoli heti. Sitten on nämä ammutuksi tulemiset, auto-onnettomuudet jne.

Kamalin oli, kun keskosena syntynyt esikoinen oli vielä sairaalassa, ja hänellä oli ensimmäiset takapakit voinnissa. Silloin näin unta, jossa sairaalasta tuli viesti, jossa ilmoitettiin, että vauva ei selviä, ja meidän kannattaisi tulla kiireesti paikalle. Yritin siinä unessa epätoivoisesti ennen lähtöä opetella ulkoa erään laulun sanat, jotka halusin laulaa vauvalle ennen kuin hän kuolee... Se tunnelma oli aivan hirveä, se pohjaton epätoivo ja paniikki, joka pohjasi todellisuuteen. Heräsin itkien kello neljä yöllä, ja oli pakko soittaa osastolle ja varmistaa, että onhan lapsi varmasti elossa vielä.

Mainittakoon, että hereillä sitten opettelin sen laulun ulkoa, ja sen laulaminen sai esikoisen vauva-aikana rauhoittumaan aina.

Olen nähnyt sen jälkeenkin unia, joissa lapselle on käynyt huonosti, ja ne ovat olleet myös sellaisia, joista herää itkien, mutta silloin lapsi on jo nukkunut vieressä, ja kaikki on ollut hyvin. Se on ihan toista, kuin se pohjaton kauhu, kun se vauva ei ole siinä vieressä, etkä voi tietää onko hän edes elossa enää...

Vierailija kirjoitti:

Mutta hirveimmät oli varmaan kun äitini kävi päälleni, eikä minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin hakata häntä kirveellä päähän.

Ehkä tuskallisin tunne oli kuitenkin unessa, jossa sain selville, että isäni käyttää tyttöäni seksuaalisesti hyväksi.

Kauheita ovat olleet myös unet, joissa läheiseni ovat kuolleet. Olen nähnyt unessa jokaisen läheiseni kuoleman. Myös omani, mutta se ei ollut niin kauheaa.

Näen todella väkivaltaisia unia. Yleensä sellaisia joissa henkeäni uhataan. Teen sitten kaikkeni, että selviän tilanteesta. Tuntuu muuten uskomattoman pahalle unessakin työntää veitsi toiseen ihmiseen.

Itsekkin nähnyt monia väkivaltaisia unia ja myös työntänyt veitsen toiseen ihmiseen, mutta ei tuntunut pahalta. Ihan kun olisin täysin eri ihminen. Tosi elämässä voisi pahalta tuntuakkin riippuen tilanteesta

Uni jossa odotin vauvaa,lapsen isä oli joku "pahis" ja minusta (sekä vauvasta) oli luvattu tap poraha. Hymyilevä ystävä tuli soittamaan ovikelloa ja hänellä oli kukkakimppu toisessa kädessä mutta siinä kädessä,joka oli selän takana oli veitsi. Näin tämän ikkunasta enkä avannut jolloin ystäväni huusi "avaa nar ttu!" Ja alkoi hakata ovea. Menin keittiöön ja tajusin että puskassa on joku aseen kanssa,näin piipun kiiltävän. Heittäydyin lattialle ja ryömin siinä vatsani kanssa miettien,missä olisi turvallista ja tietäen ahdistuneena etten voisi soittaa kellekään,luottaa kellekään.

Sitten heräsin ja oli ihanaa tajuta etten ole raskaana eikä minun tarvitse ryömiä vessaan!

Poikani kärsi rankasta koulukiusaamisesta. Olin unissa aina pelastamassa poikaa jostakin.  Yleensä nämä oli hukkumisunia, jossa poika oli hukkumaisillaan veden alla ja tuli kiire pelastamaan.  Todellisuus oli että poika oli oikeasti vaarallisissa tilanteissa kiusaamisen takia "valvetilassa". Unet rauhoittui minulla kun kiusaamiseen puututtiin kunnolla ja se vähentyi.  Kerkisin monta yötä pelastaa poikaa unissani. Välillä poika oli jo kuolleen näköinen. Onneksi tuo rankka elämänvaihe on jo takana ja poika voi hyvin.

Söin lusikalla lihaa omasta kantapäästäni.

Vuosien takaa, oltiin ex-miehen kanssa nuoria ja vastarakastuneita.

Näin unta, jossa hassuteltiin ja kutiteltiin toisiamme ja naurettiin piknikpeitolla. Mies hymyili, ja hänen hymynsä leveni hitaasti kirjaimellisesti korvasta korvaan paljastaen koko suun leveydeltä pieniä, teräviä hampaita.

Tässä mun painajaiset

Olin ukin ja mummin luona ja mun mies tuli sinne hirveen innoissaan sellasen järjettömän kokoisen laatikon kanssa. No ei siinä. Ihmettelin siinä unessa et mitä sie oot taas menny ostaa. Niin mun mies sit siinä tokaisee että hän on päättänyt alkaa käärme harrastajaksi ja osti käärmeitä. Sit ku se avasi sen paketin ni siel oli ihan sikana isoja ja pieniä käärmeitä sellaisessa isossa akvaariossa. Inhoan ja pelkään käärmeitä yli kaiken ja muutenkin ku olin siin unes ukin ja mummin luona (molemmat kuollu). Niin jotenkin se uni oli ihan hirvittävä.

Toinen uni

Olen nähnyt unta jo pitkän aikaa semmoisesta vaaleahiuksesta miehestä joka on unissa aivan valtavan ihana. Halii, pussaa, ottaa kainaloon, puolustaa, lohduttaa ja se hymy mikä siinä unessa on aina muistan sen aina. No yhdessä unessa se ei ollut kovin mukava. Kertoi sohvalla hakanneensa jonkun miehen joittenkin kahden miehen kanssa. Ja tehneensä jotain ikävää. Muistan kun se itki siinä unessa ja väitti ettei iki maailmassa enää koskaa tekisi semmoista. Ja häippäs. Aamulla kun heräsin olin niin järkyn vihainen ja surullinen. Vaik se oli pelkkää unta vaan.

Kolmas uni

Tapahtui viime yönä. Olin jossain ihme paikassa missä oli muitakin ihmisiä. Siel olis semmoisia huoneita missä oli sänkyjä. No ei siinä. Sit yhes kohtaa olin jonkun kanssa menossa johkuu ihme paikkaa missä oli semmone ihme silta ja siel oli vettä alla. Se oli sen talon sisällä kuiteski. No kuitenki meijän piti ylittää semmone kohta missä oli vettä ja helkkaristi käärmeitä vedessä ja mustekaloja hiekalla. Muistan kun mun piti hyppiä siinä vedessä etten osuisi niihin käärmeisiin mut yksi käärme puras minuu jalasta ja sit joku tummahiuksinen nappas minuu kädest kiinni. Veti pois minut siitä. Sit sen jälkeen me oltii meijän kaupan luona ja sit se mies sanoo sillee ihan hirveän painavalla sävyllä tonne sinä et saa missään nimessä enää ikinä ja osoittaa yhtä tuttua paikkaa missä joskus kävin. Mulla on vieläkin järkyn kylmät väreet siitä unesta. No enpä sinne paikkaa muutenkaa menisi koska en enää juo yhtää.