13-vuotias tyttö laihtuu laihtumistaan :o/
Meillä on säännölliset ruoka-ajat ja tyttö syö isojakin annoksia. Vuosi sitten hän painoi lähes 50 kg, nyt enää 38 kg. Ja riutuu vain. Hyvävointinen hän on koululääkärin mukaan, eikä pääse oksentelemaankaan, on aika paljon kotona (meinaan jos olisi bulimiaa).
Eräs kaverini moitti häntä vuosi sitten lihavaksi ja laiskaksi, tosin vain mun kuulteni, mutta mietin kokiko tytön tuon "pulleamman" ajan jotenkin ahdistavana. Hänellä alkoi painonnousun aikaan kuukautiset, sitten alkoi laihtuminen. Kun tyttö katselee kuviaan vuosi sitten hän yökkii itselleen kun on mukamas ollut niin ruma.
Nyt hän rutistelee olemattomia vatsamakkaroitaan ja sanoo että pitää laihduttaa. Miten puuttuisin tähän? En voi vain katsoa vieressä kun paino jatkaa laskuaan.
Kommentit (39)
Äkkiä ammattiapua ennenkuin tilanne on peruuttamaton ja lapsesi tappaa itsensä nälkään
Jo kaheksakyt luvulla kun minä olin ylä-asteella kotiin tuli lappu jossa kysyttiin haluaako vanhempi tulla ja/tai haluaako et kotiin soitetaan ja keskustellaan lääkärin tarkastuksesta.
Meillä terkka soitti kotiin joka vuosi.
ei varmasti syö muualla mitään kuin pakon edessä sinun vahtiessasi. parempi heti päästä apuun tuo painonpudotus on jo valtava. ja jos muka syö tarpeeksi niin joku muu sairaus taustalla mutta kyllä tytön puheista kuulee misssä mennään. saattaa silti oksentaa, et ikinä voi tietää kuinka taitavia tytöt ovat piilottamaan nämä jutut. miksi ihmeessä "ystäväsi" olisi haukkunut tytärtäsi ja vielä sinun kuultesi?!!!
on normaalia että varsinkin nyt kun kehoihanne on sairaanlaiha ja tietokoneretusoitu on tytöillä murrosiässä todella paljon paineita ulkonäöstään, sinun tehtäväsi on antaa eväät tuntea itsensä arvokkaaksi muuten, ei ulkonäön kautta. vartalo muuttuu koko ihmisen eliniän muuta ja se täytyy jokaisen hyväksyä. miten itse suhtaudut itseesi ja painoosi? annatko kuvan että nainen on hyvä omana itseänään vai juoksetko sinäkin ikuisen ihanteen perässä? se vaikuttaa tietekin myös tyttäresi naiskäsitteeseen.
Tyttö ei tod.näk syö mitään muuta kuin sen mitä näette ja varmaan siitäkin osan jemmaa jonnekkin. Jumppaa salaa huoneessaan jne.. Nyt aika nopeasti apua hänelle!
2, en usko että käyttäisi. En ole huomannut merkkejä sellaisesta. Olen aika hyvä havainnoimaan asioita. Ap
Jokainen varmasti uskoo olevansa lapsiinsa liittyvissä asioissa kartalla mut niinhän sen enkeliElisankin vanhemmat uskoi kunnes itsemurhan jälkeen selvis et se tyttö joka vietti kaiken aikansa kotona oli saanut hankittua ison kasan lääkkeitä isältä pöllitttyjen lääkkeiden lisäksi ja veti överit niillä.
Olen tukenut tyttöä ja kehunut häntä aina kauniiksi ja hyväksi sellaisena kuin hän on. Meillä ei ihannoida tosiaan mitään tiettyä vartalomallia. Itse olen rakenteeltani hoikka/normaali, tosin nyt viimeisilläni raskaana. Miten tarttuisin asiaan/ottaisin puheeksi tytön kanssa?
Ap
Ja on laihtunut vuodessa 12kg? Toivottavasti pääsette äkkiä hoitoon...
Jutteletteko tytön kanssa paljon? Osaako hän kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan? Koita jutella hänen kanssaan tekemättä syömättömyydestä pääasiaa ( moni anorektikko hakee huomiota; nauttii siitä että itsekuria ihannoidaan ja laihuutta kauhistellaan)
Menkää vaikka yksityiselle terapeutille, kunnallisella puolella hoitoon pääsee hyvin hitaasti.
Tyttösi painoindeksi (lasten painoindeksilaskurin mukaan on 14,30. Alipainoinein on jos indeksi on alle 19. Kyllä veisin lääkäriin jo kiireesti! Voi toki olla myös joku muu sairaus, mutta jos katselee "vatsamakkaroita" ja puhuu siitä kuinka pitäisi laihduttaa niin luultavasti kyse on syömishäiriöstä.
vaikkei varmastikaan kaikkea kerro, niin kuin ei teinit yleensäkään. Hänellä on kavereita, koulu menee kivasti, hän halii ja suukottelee vieläkin vaikka on jo niin olevinaan iso tyttö. Meillä on hyvät välit. Mutta joku mättää silti. Ap
Ja on laihtunut vuodessa 12kg? Toivottavasti pääsette äkkiä hoitoon...
Jutteletteko tytön kanssa paljon? Osaako hän kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan? Koita jutella hänen kanssaan tekemättä syömättömyydestä pääasiaa ( moni anorektikko hakee huomiota; nauttii siitä että itsekuria ihannoidaan ja laihuutta kauhistellaan)
Menkää vaikka yksityiselle terapeutille, kunnallisella puolella hoitoon pääsee hyvin hitaasti.
Syömishäiriöt on tosi monimutkaisia ongelmia ja tilanteen korjaantuminen voi kestää vuosia tai vuosikymmeniä.
Onko lapsellasi unelmia tulevaisuudesta? Vai pelkääkö sitä että pitää joskus tietää mitä haluaa tehdä? Pitääkö lapsista ja toivooko omia? ( joskus joku yksittäinen asia voi herättää ajatuksia, esim. se että anoreksia aiheuttaa lapsettomuutta, se että se on mt-ongelma tms.)
eikä pääse oksentelemaankaan, on aika paljon kotona (meinaan jos olisi bulimiaa).
Oikeasti, paitsi jos teillä ei saa mennä vessaan, jossa on ovi kiinni.
Minulla oli bulimia teini-ikäisenä ja olin todella hyvä oksentamaan, ilman, että kukaan huomasi mitään.
Lääkäriin veisin minäkin, ja kiiruusti.
Istukaa yhdessä alas ja kysy suoraan! Kerro mitä ajattelet, sano että olet huolissasi.
Syömishäiriöiset ovat hyviä kusettamaan kaikkia.
Paino ei ole vielä hälyttävän alhainen, mutta tod näk ei tarvitse enää paljoa laskea kun tulee jo fyysisiä oireita kuten esim rytmihäiriöitä.
Luulenpa vaan että kyseessä on taas provo.Kirjoitus tyylisä tunnistan erään provoilijan.
Miksi provoilla vakavalla asialla?
Syömishäiriöt ovat vakavia sairauksia
sitten oksentaa ja jumppaa tms, kun ette näe!!!
Puhevälit on jees juttu, mutta jokin mättää nyt.
Voihan hän sairastaa jotain erittäin vakavaakin, mutta kiva, että vuoden katselet , kun lapsesi kuihtuu...
Taidat vedättää