Alzheimerilla oikeus laitoshoitoon

eikä ole puolisoa. Miten "laho" pitää kunnon olla ennenkuin laitospaikan saa? Pitääkö olla siinä kunnossa, ettei enää itse pysty omista asioista päättämään?

Yksityisiin hoitokoteihin toki pääsee kun latoo rahaa tiskiin.

Mulla kans kiinnostaa. Mun äidilläni on alzheimer ja raskaaksi on käynyt isälle (76 v.) tuo kotihoito. Äiti on kotona ehkä 3-4 viikkoa ja sitten voi olla 7-13 päivää laitoksessa.

Äiti ei osaa huolehtia edes vessareissuja. On vaipoissa ja joskus tulee iso hätäkin vaippoihin - ja sitten sotkee joka paikan :(. Ei osaa tehdä enää yhtään mitään. Joskus, hyvin harvoin, on sen kuulonen, että on jotensakin tolkuissaan, mutta tuo on tosi harvoin ja todella lyhyen aikaa.

Kuinka kauan oletetaan, että isä jaksaa 24/7 huolehtia äidistä? Mun mielestäni tuo on jo epäinhimillistä :(. Kuinka moni nuorempikaan tuollaista jaksaisi?

He ovat huolehtineet sinusta kun olit samanlainen vaippavauva, nyt on sinun vuorosi.

Pelkkä diagnoosi ei oikeuta laitoshoitoon julkiselle puolelle.

hoitokoteihin toki pääsee kun latoo rahaa tiskiin.

Jonkinlaiset rajat täytyy julkiselle puolelle päästäkseen olla, mutta mitkä ne ovat. Tietääkö kukaan?

Jonkinlaiset rajat täytyy julkiselle puolelle päästäkseen olla, mutta mitkä ne ovat. Tietääkö kukaan?

Potilaiden oireet ja käytös vaihtelee. Ei voi määritellä suoraan, että nämä ja nämä. Vaan ne katsovat kokonaisuutta.

Sen lääkärintodistuksen kyllä saa sitten kun on ajankohtaista, mutta se ei yksin riitä.

Täällä pidetään palaveri, jossa paikalla potilas, omainen, kotihoito, sosiaalityöntekijä ja hoitaja, jonka tehtävä on esitellä tapaukset jossain kokouksessa, jossa ne paikat jaetaan ja jonoon pääsystä päätetään.

Eikä täällä ole perinteistä jonoa, vaan tarpeen mukaan. Joku voi kerralla päästä ja toinen joutuu odotaan pitkäänkin.

Mutta lähtökohtana on, että kotihoito käy kolmesti päivässä. Jos kotona on puoliso tai lapsi auttamassa niin silloin ei tuo ole pakollinen, koska hehän voivat käyttää potilaan vessassa ja antaa ruuan yms. sen mitä kotihoitokin tekis. Eri asia, jos on ihan fyysisesti autettava eikä puolison voimat riitä. Katsotaan myös sitä omaishoitajan tilannetta, ei ole tarkoitus varsinkaan sitä puolisoa ajaa loppuun hoidattamalla hänellä todella sairasta potilasta.

Mutta se, että lasten mielestä äiti ei enää pysty päättämään omista asioista ei riitä. Esimerkiksi mummo, joka karkaili ja eksyili pimeässä talvella sai paikan välittömästi (olis saannut, jos omaiset olisivat ottaneet vastaa)

Toinen mummo pääsi jonoon, mutta ei ainakaan puoleen vuoteen saanut paikkaa, kävi öisin naapurin ovikelloa soittelemassa, soitti kotihoitoon 7 kertaa päivässä sekä lapsilleen useita kertoja päivässä. Ei löytynyt paikkaa, mutta jonossa oli. Kotihoito kävi kolmesti päivässä.

Yhdellä kävi neljästi päivässä ja yöllä kerran. Ei laitoshoitopaikkaa. Ei tehnyt mitään itse (paitsi levitti paskat pitkin seiniä).

Yksi pääsi melko hyvä kuntoisena, koska vaarana oli puolison väsyminen. Kotihoitoa ei voitu ajatella, koska potilas oli liian mustasukkainen ja pelotteli leipäveitsellä hoitajia...

Eli ei ole listaa asioista jotka ei toimi vaan katsovat jokaisen tapauksen erikseen ja yrittävät hahmottaa kokonaistilanteen.

Kotihoito on hyvä paikka kysellä tai tk-lääkäri.

"He ovat huolehtineet sinusta kun olit samanlainen vaippavauva, nyt on sinun vuorosi."



Ihan eri asioita! Vauvan hoitamista ja vanhuksen hoitamista ei voi verrata! Vauvan hoitamiseen saa äitiys- ja vanhempainrahan sekä halutessaan kotihoidontuen. Työstä saa olla lakisääteisesti pois. Ei ole samoja etuja vanhuksen kohdalla.



Vertaapa vaikkapa vanhuksen pukemista ja pyllypesulla käyttämistä. Vauvan kohdalla vaivatonta. Mutta, jos vanhus pistää vastaan, eipä onnistu yhdeltä aikuiselta. Vanhus vaatii ihan eri tavalla mm. fyysistä voimaa. Vauvan nostaa yhdellä kädellä, vanhusta ei edes kahdella. Entäs kun vanhus painaa puolet enemmän kuin hoitajansa? Vauva ei karkaile ulos ja hortoile ympäriinsä. Vauva ei avaa laatikoita yms. ja tuhoa kotia apuvälinein (esim. saha, pora, ruuvimeisseli).

täytyy vanhuksella on kokeiltuna maksimikotiavut (n. 4h/pv) + vuorohoidot jossain laitoksessa. Jos edelleen katsotaan, ettei enää pärjää kotona, pääsee JONOON. SAS-ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja käy läpi jonossa olevat vanhukset. Jos paikkoja on luonnollisen poistuman kautta vapautunut palvelutalo/vanhainkoti tms. hoitopaikkaan, arvioidaan jonossa olevista eniten paikaa tarvitseva ja annetaan paikka hänelle. Eli jonossa ollaan aika pitkään, koska paikkoja ei yksinkertaisesti ole ja vapautuukin todella harvoin.

Hoitajien arkea on kuunnella omaisten kouhkaamista siitä, että juuri heidän mummollee/papalleen paikka on järjestettävä tässä ja nyt, viis muista jonossa olevista.

Ihannetilannehan olisi se, että kaikki hoivapaikkaa tarvitsevat sen heti saisivat, mutta todellisuus on kaukana tästä, jos on riippuvainen kunnallisista palveluista (rahallahan pääsee yksityiseen hoivakotiin vaikka heti). Toivoisin omaisilta ymmärrystä vallitsevaa tilannetta kohtaan.

fyysinen kunto on verrattain hyvä, mutta ne ongelmat ilmenevät henkisellä puolella. Tietääkö kukaan, millä vaivoilla alzheimeria sairastava on hoitolaitokseen päässyt?



Entä miten edunvalvojan määräämisen kanssa menee, lähteekö yhteiskunta ajamaan asiaa omaehtoisesti vai pitäisikö omaisten ymmärtää kysyä?



Voiko esim. huonokuntonen alzheimer-potilas olla ilman edunvalvojaa, jos omaiset silloin tällöin auttelevat esim. hoitamalla hänen pankkiasioitansa? Vai liitetäänkö tällaiseen heti hyväksikäyttöepäilyjä?

fyysinen kunto on verrattain hyvä, mutta ne ongelmat ilmenevät henkisellä puolella. Tietääkö kukaan, millä vaivoilla alzheimeria sairastava on hoitolaitokseen päässyt?

Sitten kun hänen ei ole turvallista asua kotona. Mutta ikävä kyllä tarkoittaa, että jotain on jo melkein tapahtunut. Esimerkiksi vaeltelua ja eksymistä, ruuan polttamista, okt uunin lämmityksen epäonnistumisia yms. Ei tarvitse olla fyysisesti huonokuntoinen. Jos on ihan sekaisin niin riittää syyksi.

Entä miten edunvalvojan määräämisen kanssa menee, lähteekö yhteiskunta ajamaan asiaa omaehtoisesti vai pitäisikö omaisten ymmärtää kysyä?

Asioiden pitää olla tosi huonolla mallilla, että viranomaiset puuttuvat. Omaisten pitää itse olla aktiivisia.

Voiko esim. huonokuntonen alzheimer-potilas olla ilman edunvalvojaa, jos omaiset silloin tällöin auttelevat esim. hoitamalla hänen pankkiasioitansa? Vai liitetäänkö tällaiseen heti hyväksikäyttöepäilyjä?

Anopille ei määrätty. Kysyttiin maistraatista, kyselivät miten asiat nyt hoituu ja onko ongelmia. Olivat sitä mieltä, että ei kannata edunvalvojaa laittaa, jos asiat hoituu muutenkin. eli omaiset hoitivat pankki yms asiat kaikki. Nyt laitoksessa vuodepotilaana, eikä edelleenkään edunvalvojaa. Eli jos riitelevä suku niin edunvalvoja, jos kaikki hyvin ei tarvi.

Sitten on teitenkin se, että millainen tapaus on tämä sairastava. Jos on pelkoa, että hän menee ja tekee talokaupat tuosta noin vaan, niin sitte tietenkin edunvalvoja.

c-lausunto, jonka tuossa vaiheessa varmasti saa

aika geriatrille ja pyydätte sen lausunnon

myös kotonaan asuvalle, joka ei selviydy täysin itsenäisesti. Laitospaikkaa sillä ei taata.

tulleista vastauksista, monet ovat olleet todella hyviä - etenkin hoitohenkilökunnalta saadut :)



Yritän hahmottaa alzheimer-potilaan tilannetta koti- ja laitoshoidossa, toisaalta omaisten asemaa, ehkä yhteiskunnankin suhdetta nyt tai tulevaisuudessa laitoshoidettavaan alzheimer-potilaaseen.



Tuntuu että tähän asiaan pitäisi päästä sukeltamaan oikein kunnolla. Netistä olen löytänyt vain aika pinnallisia paperinmakuisia selostuksia, joista ei maallikko saa mitään tolkkua.



Joten olen kiitollinen jokaisesta kommentista, luen ne tarkkaan :)



ap

Eli jos ymmärsin oikein niin C-lausunto on paperi, jonka avulla voi päästä laitoshoitoon?



Se ilmeisesti laaditaan myös kotona käyvää tukea varten?



Miten tarkka tutkimus tuohon tehdään, missä laajuudessa ja keiden toimesta?

Ja kannattaa ottaa jo nyt yhteyttä kuntaan ja laittaa laitopaikkahakemus. Perusteena että isäsi sairastuu kohta itsekin, kun joutuu äärirajoille äitisi hoitamisessa. Näitä omaishoitajien uupumuksia olen työssäni ihan liikaa nähnyt. Monasti vaan tuo laitospaikka irtoaa vasta kun kotihoito käy vähintään 3krt./pv. Kuvailemasi perusteella äitilläsi oli jo kriteerit päästä laitoshoitoon. Kyseessä lienee jo pitkälle edennyt Alzheimer, tai sitten lääkitys ei ole tasapainossa.

Monessa kunnassa ei ole edes tarjolla!

Eli jos ymmärsin oikein niin C-lausunto on paperi, jonka avulla voi päästä laitoshoitoon?

Se ilmeisesti laaditaan myös kotona käyvää tukea varten?

Miten tarkka tutkimus tuohon tehdään, missä laajuudessa ja keiden toimesta?

siksi sillä ei mitään laitospaikkaa tule. Vaan siihen tarvitaan vielä muutama palaveri ja paperi.

En usko, että suomessa yksikään kunta antaa laitospaikkaa pelkän c-lausunnon perusteella.

"He ovat huolehtineet sinusta kun olit samanlainen vaippavauva, nyt on sinun vuorosi."

Ihan eri asioita! Vauvan hoitamista ja vanhuksen hoitamista ei voi verrata! Vauvan hoitamiseen saa äitiys- ja vanhempainrahan sekä halutessaan kotihoidontuen. Työstä saa olla lakisääteisesti pois. Ei ole samoja etuja vanhuksen kohdalla.

Vertaapa vaikkapa vanhuksen pukemista ja pyllypesulla käyttämistä. Vauvan kohdalla vaivatonta. Mutta, jos vanhus pistää vastaan, eipä onnistu yhdeltä aikuiselta. Vanhus vaatii ihan eri tavalla mm. fyysistä voimaa. Vauvan nostaa yhdellä kädellä, vanhusta ei edes kahdella. Entäs kun vanhus painaa puolet enemmän kuin hoitajansa? Vauva ei karkaile ulos ja hortoile ympäriinsä. Vauva ei avaa laatikoita yms. ja tuhoa kotia apuvälinein (esim. saha, pora, ruuvimeisseli).

Hyi kun olet itsekäs!

ensin kokeillaan pärjääkö kotihoidon maksimiavuilla ja jos ei niin haetaan laitospaikkaa.

kun lääkäri kirjoittaa c-lausunnon



terv. alzheimeria sairastavan tytär

Mulla kans kiinnostaa. Mun äidilläni on alzheimer ja raskaaksi on käynyt isälle (76 v.) tuo kotihoito. Äiti on kotona ehkä 3-4 viikkoa ja sitten voi olla 7-13 päivää laitoksessa.



Äiti ei osaa huolehtia edes vessareissuja. On vaipoissa ja joskus tulee iso hätäkin vaippoihin - ja sitten sotkee joka paikan :(. Ei osaa tehdä enää yhtään mitään. Joskus, hyvin harvoin, on sen kuulonen, että on jotensakin tolkuissaan, mutta tuo on tosi harvoin ja todella lyhyen aikaa.



Kuinka kauan oletetaan, että isä jaksaa 24/7 huolehtia äidistä? Mun mielestäni tuo on jo epäinhimillistä :(. Kuinka moni nuorempikaan tuollaista jaksaisi?

c-lausunto, jonka tuossa vaiheessa varmasti saa



aika geriatrille ja pyydätte sen lausunnon

Mulla kans kiinnostaa. Mun äidilläni on alzheimer ja raskaaksi on käynyt isälle (76 v.) tuo kotihoito. Äiti on kotona ehkä 3-4 viikkoa ja sitten voi olla 7-13 päivää laitoksessa.

Äiti ei osaa huolehtia edes vessareissuja. On vaipoissa ja joskus tulee iso hätäkin vaippoihin - ja sitten sotkee joka paikan :(. Ei osaa tehdä enää yhtään mitään. Joskus, hyvin harvoin, on sen kuulonen, että on jotensakin tolkuissaan, mutta tuo on tosi harvoin ja todella lyhyen aikaa.

Kuinka kauan oletetaan, että isä jaksaa 24/7 huolehtia äidistä? Mun mielestäni tuo on jo epäinhimillistä :(. Kuinka moni nuorempikaan tuollaista jaksaisi?

isälle avuksi, kunnasta riippuen 3-5 krt/vrk. Jos ei näillä avuilla pärjää, niin laitokseen.