Lapsen hyväksikäyttö, onko kellään omakohtaisia

jos he olisivat samanlaisia kuin ap. Eli jos pappa olisi raiskannut minut niin äitini miettisi vain, että voi voi kun miten me pidetään kulisseja yllä ja voidaan sillai nätisti olla nyt papan ja mummin kans tekemisissä, ettei me vain loukata sitä pedaripaskaa ja sen vaimoa.

Minä toivoisin, että vanhempani kävisivät vetelemässä turpiin sitä minun raiskaajaa, eivätkä miettisi ensimäisenä, miten pelastaisivat kulissit ja oman maineensa.

Aika väärin tulkitset kirjoituksiani. Me emme halua pitää mitään kulisseja yllä, olemme täysin valmiita käsittelemään asian niin julkisesti kuin tarvetta on.

Mutta asia ei ole yksin meidän vaan aikuisen tyttäremmekin. Hän itse on se, joka määrittelee nyt rajat siinä kuinka haluaa asiaa käsiteltävän. Psykologi on häntä varmasti pätevin neuvomaan.

Minä en halua olla missään tekemisissä lastani pahoinpidelleen ihmisen kanssa. Eikä muutkaan asiasta tietävät perheenjäsenet. Mutta asia on todellakin selvitettävä asianomaisten kanssa. Me emme voi tuomita lapsen isoäitiä ennen kuin tiedämme koko totuuden. Lapsi on itse pitänyt vapaaehtoisesti kaikki nämä vuodet yhteyttä isoäitiinsä varsinkin. Lapsi pelkää kovasti mitä isoäidille tapahtuu, kun asia otetaan esille.

Kuinkahan helposti sinä menisit vain lyömään omaa isääsi. Kyllä miehellä olikin se tunne ensimmäisenä päällä mutta väkivallallahan et tätä asiaa ratkaise.

Psykologin neuvosta mies enkä minä emme ole lähteneet mummolaan ajamaan ja nyrkit pystyssä kohtaamaan pahantekijää. Teosta voidaan rankaista sittenkin, kun shokki meillä helpottaa ja asiaa on käsitelty uhrin ja muun perheen kanssa.

Meidän maineellamme ei ole mitään väliä mutta lapsemme ja perheemme mielenterveydellä on. Mitä voittaisimme sillä, jos vasten uhrin tahtoa teemme rikosilmoituksen ja vedämme hänet raskaaseen oikeusprosessiin ennen kuin hän on asiaa voinut terapiassa käsitellä.

Meillä on oikeus suojella omaa perhettämme enemmältä pahalta. Tule tuomitsemaan sitten, kun kohtaat itse näin vaikean ja pahan asian.

tämän vuoden alusta on kaikilla, -edes asiaa epäilevillä, tullut velvollisuudeksi tehdä ilmoitus/tutkintapyyntö asiasta.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö EI OLE ASIANOMISTAJA RIKOS, vaikka lapsi olisi täysi-ikäinen.

Ennen tutkintapyyntöä ei voinut tehdä (jos uhri oli jo täysikäinen) kuin uhri itse, nykyisin sen saa tehdä kuka vain joka asiasta tietää. Eli ap, kipin kapin poliisin puheille, jos tuo ehtii vanhentua niin se on uhrille vielä suurempi järkytys, koska siinä tavallaan kaikki koettu mitätöidään ilman mitään sanomista.

t: 56

Meille sanottiin kriisikeskuksessa, että päätöksen tekee uhri, koska hän on täysi-ikäinen. He eivät ilmoita asiaa poliisille. Me emme toimi asiassa ennenkuin lapsi on saanut terapiassa käsitellä tätä ja haluaa toimia. Hän on sanonut, ettei halua vielä meidän tekevän mitään enempää kuin nostaa asia esille pahantekijän kanssa.

Ja siinä vaiheessa kerromme kyllä pahantekijälle, että toivomme hänen itsensä menevän tunnustamaan rikoksensa.

Juuri nyt koitamme jaksaa vain elää. Meillä on lapsia jotka eivät asiasta tiedä, heitä suojellaan toistaiseksi tällaiselta asialta.

Tule tuomitsemaan sitten, kun kohtaat itse näin vaikean ja pahan asian.





Minä en tuomitse, mutta asian kokeneena voin sanoa, että tyttäresi voi selviytyä hyvin vuosia, mutta, jos asia jätetään näin, niin joskus se potkaisee ja kovaa, ja sitten ei kiitosta saa kukaan hyssyttelijä, jotka perheen kesken asiasta ovat sopineet. Tyttäresi ansaitsee, että tekijä tuomitaan, ja hän voi sitten terapiassaan vapautua ja jopa antaa anteeksi. Mutta jos tekijää hyssytellään, kantaa tyttäresi sen syyllisyyden ihan aina.

ettei halua vielä meidän tekevän mitään enempää kuin nostaa asia esille pahantekijän kanssa.

Ja siinä vaiheessa kerromme kyllä pahantekijälle, että toivomme hänen itsensä menevän tunnustamaan rikoksensa.

Juuri nyt koitamme jaksaa vain elää. Meillä on lapsia jotka eivät asiasta tiedä, heitä suojellaan toistaiseksi tällaiselta asialta.





mutta mutta... ette te ketään voi suojella.

Suvun salattu häpeä, tiedäthän miten se siirtyy, kertomatta, puhumatta...



Ja netistähän se lopulta löytyy, kuten ihan vaan tavallisissa puheissa, joita muut eivät vielä kuule.



Miten ihmeessä aiotte ottaa asian puheeksi sen tekijän kanssa???

ettei halua vielä meidän tekevän mitään enempää kuin nostaa asia esille pahantekijän kanssa.

Ja siinä vaiheessa kerromme kyllä pahantekijälle, että toivomme hänen itsensä menevän tunnustamaan rikoksensa.

Juuri nyt koitamme jaksaa vain elää. Meillä on lapsia jotka eivät asiasta tiedä, heitä suojellaan toistaiseksi tällaiselta asialta.

mutta mutta... ette te ketään voi suojella.

Suvun salattu häpeä, tiedäthän miten se siirtyy, kertomatta, puhumatta...

Ja netistähän se lopulta löytyy, kuten ihan vaan tavallisissa puheissa, joita muut eivät vielä kuule.

Miten ihmeessä aiotte ottaa asian puheeksi sen tekijän kanssa???

Itse olen elämässäni kantanut montaa salaisuutta aikuisiälle asti, joista olen vasta terapiassa päässyt irti. Omilleni en aio yhtäkään tällaista salaisuutta jättää taakaksi. Asia kerrotaan sopivalla tavalla sopivassa tilanteessa niillekin, jotka eivät asiasta vielä tiedä.

Mutta nyt ei ole se hetki. En aio sellaisella asialla liian pieniä lapsia juuri nyt rasittaa ennenkuin olemme itsekään voineet asiaa tarpeeksi läpikäydä. Ei minulla ole voimavaroja tukea muita kuin tätä uhria ja omaa miestäni.

Meille sanottiin, ettemme shokissa saisi mennä nyt syyllistä kohtaamaan. Tilannehan ei ole muuttunut kuin meidän kohdallamme. Asianosaiset ovat tämän kanssa eläneet vuosia ja ulospäin aivan normaalisti. Me olemme tämän nyt saaneet tietää ja kohtaamme sen nyt. En tiedä vielä miten tekijän kohtaamme, odotamme neuvoja terapiasta. Jos ei sattumalta tule tilanne, että isovanhemmat ottavat meihin päin yhteyttä.

Hän on sanonut, ettei halua vielä meidän tekevän mitään enempää kuin nostaa asia esille pahantekijän kanssa.

Ja siinä vaiheessa kerromme kyllä pahantekijälle, että toivomme hänen itsensä menevän tunnustamaan rikoksensa.

Juuri nyt koitamme jaksaa vain elää. Meillä on lapsia jotka eivät asiasta tiedä, heitä suojellaan toistaiseksi tällaiselta asialta.

Oliko uhrin pyyntö, että "suojelette" toisia lapsia? Pyysikö hän, että isoisä saa itse kertoa? Kuulostaa ennemmin teidän omalta kieltämis reaktiolta. Koska kyseessä on ollut isovanhempi, eli luottamuksellinen asema, tuo on hyvin herkästi törkeä rikos, jos puhutaan vaikka toistumisesta tai sukupuolielimiin kajoamisesta. Ainoa lainmukainen ratkaisu on kertoa poliisille.

Toki voitte soittaa ja pyytää isovanhempaa itse ilmoittautumaan poliisille. Nyt kuulostaa kuitenkin, että haluat ottaa oikeuden omiin käsiin ja arvioida tapahtuma isovanhemman kertomuksen pohjalta.

On poliisin tehtävä tutkia, ei teidän! Ei viranomaiset voi antaa lainvastaisia ohjeita, nyt terapeuttia on varmasti tulkittu väärin. Suvun kesken tutkinta vain vahingoittaa ja johtaa käytännössä uhrin syyllistämiseen. Jo nyt "muiden suojelulla" lähes syyllistätte uhria, kun hän voi kertomalla saada aikaan vahinkoa. TEKIJÄ on se, joka on jo aikaansaanut vahingon. Yrittäkää päästä nopeasti tilanteen herroiksi ja ilmoittakaa asia, muuten se voi tulla traumaattiseksi ja todella raskaaksi.

Sama tekijä voi toistaa tekoansa ja uhreja voi olla enemmän. Tiedätte muista vahingoista yhtä paljon kuin tiesitte ennen tyttärenne kertomusta. Poliisi on paras selvittämään asiaa ja ainoa tapa suojella uhria. Miltä luulette suojelevanne muita?

toivottavasti ap sen tajuaa myös.



Lapsensa on nyt 18v, ja käynyt jo terapeutilla? Ollessaan alaikäinen? Terapeutin kuuluu tehdä poliisi asia, etenkin nykyään, kun laki suorastaan pakottaa.



Jos tää eio oo provo, niin sairasta on monen osapuolen touhut...



Tänä päivänä näin rankoista asioita ei oteta oikeutta omiin käsiin.

kirjoittajille 74 ja 75

Ymmärrän, jos kaikkia ei kiinnosta viestejäni lukea perin pohjin mutta aika helposti tulee sitten "vääriä" tulkintoja.

Me olemme tienneet asiasta kolme vuorokautta. Lapsemme, joka on yli 20-vuotias, on menossa terapeutille heti kun aika saadaan. Me olemme käyneet kriisikeskuksessa selvittämässä asiaa ja olemme menossa uudelleen.

Me emme ole ottamassa mitään oikeutta omiin käsiin emmekä mitään muutakaan ihmeellistä.

Koitamme selvitä elämässämme eteenpäin edes tunnista toiseen.

Olen vastannut niin selkeästi kuin olen osannut kommentoijien kysymyksiin ja niillä tiedoilla mitä olemme saaneet kriisikeskuksesta.



En ymmärrä kommentteja siitä, että pienille lapsille pitäisi ruveta asiaa heti kertomaan. Ei todellakaan tytärkään halua sellaista kertoa. Meillä ei valitettavasti ole itsellä juuri nyt voimia kuin siihen, että selviämme tästä shokista itse. Pahantekijä ei pysty ketään muita vahingoittamaan vaikka emme juuri nyt poliisille ilmoitakaan. Emme ole siis suojelemassa tai mahdollistamassa mitään lisäpahuuksia.



Avauksen tänne tein, koska toivoin jonkinlaista neuvoa tai vertaistukea. En ole kenellekään ystävälleni voinut tästä puhua.

jos ko. lapsi niin hakekaa vain terapiaa.

Jo maahanmuuttaja naisillekin saatavilla terpiaa niin pitää suomalaisillekin järjestyä

maahanmuuttajanaisilla ja- miehillä jotka tarvitsevat terapiaa, ovat ongelmat yleensä vähän pahempia kuin monen suomalaisen. Tämän nyt ymmärtää jokainen vähänkään maailman menosta perillä oleva. Eli en nyt sanoisi että kun maahanmuuttajatKIN saavat apua.

Hän on sanonut, ettei halua vielä meidän tekevän mitään enempää kuin nostaa asia esille pahantekijän kanssa.

Ja siinä vaiheessa kerromme kyllä pahantekijälle, että toivomme hänen itsensä menevän tunnustamaan rikoksensa.

Juuri nyt koitamme jaksaa vain elää. Meillä on lapsia jotka eivät asiasta tiedä, heitä suojellaan toistaiseksi tällaiselta asialta.

Oliko uhrin pyyntö, että "suojelette" toisia lapsia? Pyysikö hän, että isoisä saa itse kertoa? Kuulostaa ennemmin teidän omalta kieltämis reaktiolta. Koska kyseessä on ollut isovanhempi, eli luottamuksellinen asema, tuo on hyvin herkästi törkeä rikos, jos puhutaan vaikka toistumisesta tai sukupuolielimiin kajoamisesta. Ainoa lainmukainen ratkaisu on kertoa poliisille.

Toki voitte soittaa ja pyytää isovanhempaa itse ilmoittautumaan poliisille. Nyt kuulostaa kuitenkin, että haluat ottaa oikeuden omiin käsiin ja arvioida tapahtuma isovanhemman kertomuksen pohjalta.

On poliisin tehtävä tutkia, ei teidän! Ei viranomaiset voi antaa lainvastaisia ohjeita, nyt terapeuttia on varmasti tulkittu väärin. Suvun kesken tutkinta vain vahingoittaa ja johtaa käytännössä uhrin syyllistämiseen. Jo nyt "muiden suojelulla" lähes syyllistätte uhria, kun hän voi kertomalla saada aikaan vahinkoa. TEKIJÄ on se, joka on jo aikaansaanut vahingon. Yrittäkää päästä nopeasti tilanteen herroiksi ja ilmoittakaa asia, muuten se voi tulla traumaattiseksi ja todella raskaaksi.

Sama tekijä voi toistaa tekoansa ja uhreja voi olla enemmän. Tiedätte muista vahingoista yhtä paljon kuin tiesitte ennen tyttärenne kertomusta. Poliisi on paras selvittämään asiaa ja ainoa tapa suojella uhria. Miltä luulette suojelevanne muita?

tarkennan vielä tähän. Me uskomme lapsen kertomuksen täysin, olemme sanoneet hänelle selvästi, ettei hän ole syyllinen mihinkään eikä tehnyt mitään pahaa vaan isoisä on pahantekijä. Myös sen olemme lapsellekin sanoneet, että selvitämme asian ja hankimme hänelle apua.. Mutta pitäähän meidän tai ainakin mieheni silti kohdata isoisä ja siten käsitellä tilanne. Emme me mitään tutkia halua sen enempää. Ainoastaan tuoda ilmi pahantekijälle sen, että tiedämme ja tuomitsemme hänen tekonsa ja toivomme, että hän itse tunnustaa tekonsa.

Aina toi sama vaite, etta paha on tapahtunut lapselle, ja alkaa te vanhemmat narisko ja reipastukaa. Tosi helppoa menna ulkopuolisena ohjeistamaan.

Mita tulee isovanhempien tapaamiseen, niin pian voi kuulkaa olla, etta Suomen lakiin tulee ISOVANHEMPIEN TAPAAMISOIKEUS, jolloin tapaamisten estamisesta tulee vanhemmille sanktioita. Nain kay, jos jotkut kansalaisjarjestot ja LAPSIASIAMIES Maria-Kaisa Aula Saavat tahtonsa lapi.

Kuule, mitäs jos mä tietäisin mistä mä puhun? Mulla on ihan kokemusta siitä, miltä se tuntuu, kun itselle tapahtuu paha asia, ja sen jälkeen, kun hakee tukea äidiltä, joutuukin tukemaan häntä, kun se olikin selvästi HÄN, jolle tämä asia oli raskaampi, kuin minulle, jolle se tapahtui.

Että haista sinä kuule vittu, jos olet sitä mieltä, että tuo on turha asia, ja että sinulla olisi jotenkin oikeus kaataa omaa pahaa oloasi sen oikean uhrin niskaan. Hänelle se tapahtui, sinun suurin koettelemuksesi oli joutua kuulemaan siitä. Yritä lehmä ymmärtää ero.

Anteeksi, vituttaa vaan niin paljon.

Eikö jokaisella ole täällä oikeus omaan mielipiteeseensä? Toivon todellakin ettet ole aikuinen ja sinulla on vielä aikaa kypsyä.

ja tekijä on niin vanha, että on sairaalahoidossa niin ehkä ei ole ensimmäinen asia miettiä, minkä rangaistuksen hän saa ja kuka tekee rikosilmoituksen vaan se, miten voitten suojella tytärtänne ja muita uhreja. Eikö kukaan muu lapsi, edes serkku tai naapuri, ole ollut koskaan yksin vaarin kanssa teidän 20-vuotiasta lukuunottamatta? Mistä tiedätte, että mummoon voi luottaa? Ei riitä, että mummo ei ole ollut paikalla, hän on silti saattanut tietää. Vaikka teille tämä on uusi shokkitilanne, niin muistakaa, että tyttärellenne tämä ei ole sama tilanne, vaan hän on elänyt asian kanssa pitkään. Luulen,että tyttärenne yrittää enemmän suojella omia vanhempiaan kuin tekijää tai tämän vaimoa. Miltäköhän tyttärestä on tuntunut, kun tekijää on vuosien varrella kehuttu, hänestä on pidetty huolta ja häntä on rakastettu, kun samaan aikaan hän onkin hirviö? Jos tekijä olisi vaikka entinen opettaja, mitä tekisit? Todennäköisesti et jättäisi asiaa sikseen, vaikka opettaja olisi kuinka vanha ja tämän vaimo samoin. Eikö lapsesi ole ansainnut vähintäänkin totuuden myöntämistä?

jos ko. lapsi niin hakekaa vain terapiaa. Jo maahanmuuttaja naisillekin saatavilla terpiaa niin pitää suomalaisillekin järjestyä

Ehkä tämä joskus helpottaa. Mutta emme ymmärrä kuinka kohtaamme pahantekijän. Kuinka pahantekijän puoliso esimerkiksi kestää asian vai onko hän tiennyt ja peitellyt asiaa. Läheisen ihmisen kuolemakin olisi helpompi kestää kuin hänen tekemänsä pahuus.

kohdata tuo pahantekijä? Siitä puolisosta ei nyt kannata murehtia, eiköhän poliisi hoida sen puolen.

meillä on toinen pappa hyväksikäyttänyt omaa lastaan mutta asia on suvussa vaiettu kuoliaaksi ja kukaan ei puhu siitä, vaan teskentelee ettei mitään olisi tapahtunut. On myös raskasta se, että lapsen ainoa isoisä on "pedo" mutta asiasta ei voi puhua, ainoa mitä on tehtävissä on vahtia kuin haukka ettei lapsi jää sekunniksikaan kahden.

Ja tosiaan päällepäin ei ikinä uskoisi, herttainen mukava pappa, kaikkien mielestä niin mukava.

jos ko. lapsi niin hakekaa vain terapiaa. Jo maahanmuuttaja naisillekin saatavilla terpiaa niin pitää suomalaisillekin järjestyä

Ehkä tämä joskus helpottaa. Mutta emme ymmärrä kuinka kohtaamme pahantekijän. Kuinka pahantekijän puoliso esimerkiksi kestää asian vai onko hän tiennyt ja peitellyt asiaa. Läheisen ihmisen kuolemakin olisi helpompi kestää kuin hänen tekemänsä pahuus.

kohdata tuo pahantekijä? Siitä puolisosta ei nyt kannata murehtia, eiköhän poliisi hoida sen puolen.

kyseessä on isovanhempi. Poliisi ei asiaan puutu, ellei uhri tee rikosilmoitusta.

Ja isovanhempia ei kyllä ole pakko kohdata.

ja voit olla varma että mummo suojelee puolisoaan viimeiseen asti ja yrittää pitää kulissit pystyssä, se on juuri tuon suuren ikäluokan meininki että mitään ei tunnusteta. Heitä ei todennäköisesti tippaakaan kiinnosta miten uhri voi, miten uhrin perhe jaksaa, vaan miettivät sitä mikä kärsimys tämä on HEILLE kun ties mitä muutkin ajattelevat jos asia tulee ilmi.

mutta viestisi kosketti ja haluaisin toivottaa kovasti voimia teille kaikille. Toivottavasti lapsenne tästä selviää ja te vanhemmat myös.

meillä on toinen pappa hyväksikäyttänyt omaa lastaan mutta asia on suvussa vaiettu kuoliaaksi ja kukaan ei puhu siitä, vaan teskentelee ettei mitään olisi tapahtunut. On myös raskasta se, että lapsen ainoa isoisä on "pedo" mutta asiasta ei voi puhua, ainoa mitä on tehtävissä on vahtia kuin haukka ettei lapsi jää sekunniksikaan kahden.

Ja tosiaan päällepäin ei ikinä uskoisi, herttainen mukava pappa, kaikkien mielestä niin mukava.

En todellakaan tiedä miten tästä eteenpäin mennään. En halua nähdä ikinä enää tätä ihmistä mutta miten se selvitetään tekijän puolisolle, muille lapsille meidän perheessä ja muille läheisille.

meillä on toinen pappa hyväksikäyttänyt omaa lastaan mutta asia on suvussa vaiettu kuoliaaksi ja kukaan ei puhu siitä, vaan teskentelee ettei mitään olisi tapahtunut. On myös raskasta se, että lapsen ainoa isoisä on "pedo" mutta asiasta ei voi puhua, ainoa mitä on tehtävissä on vahtia kuin haukka ettei lapsi jää sekunniksikaan kahden. Ja tosiaan päällepäin ei ikinä uskoisi, herttainen mukava pappa, kaikkien mielestä niin mukava.

En todellakaan tiedä miten tästä eteenpäin mennään. En halua nähdä ikinä enää tätä ihmistä mutta miten se selvitetään tekijän puolisolle, muille lapsille meidän perheessä ja muille läheisille.