Millainen narsisti on "ystävänä"?

Kun narsisti löytää uuden uhrin, hän ensin nostaa tämän jalustalle, ja kehuu ja esittelee uutta löytöään. Kun narsisti viettää uhrinsa kanssa aikaa, huomaat että uhrin käytös ja olemus muuttuu. Esimerkiksi aikaisemmin iloisesta ja itsevarmasta henkilöstä tulee alakuloinen, varautunut ja epävarma, kuin varjo entisestään. Myös narsistin käytös uhria kohtaan muuttuu ja hän puhuukin nyt uhristaan säälien ja ivallisesti. Jos uhri yrittää ottaa etäisyyttä ja narsisti huomaa tämän, alkaa silmitön mustamaalaus-kampanja. Narsistin uhrit eivät tavallisesti tällaiseen likaiseen peliin lähde mukaan, vaan yrittävät vain ottaa etäisyyttä ja jatkaa omaa elämäänsä.

Näiden kuvausten perusteella suunnilleen kaikilla teineillä on narsistisia piirteitä. Itsetunto-ongelmien keskellä nuoret usein pönkittää itseään ja tulee pahalle tuulelle muiden onnistumisista. Itsekin ylä-asteella suutuin, kun muut sai parempia numeroita koulussa. :D Osa ystävistäni oli melko itsekeskeisiä vielä yli 20 vuotiaina, mutta pikkuhiljaa onneksi kasvettiin kaikki siitä ulos. (Olen nyt 30). Tällä kokemuksella sanoisin, että se keittiöpsykologin diagnosoima narsisti voi kyllä "parantua".

Havahtunut kirjoitti:

Narsisti "ystävälleni" tyypillinen piirre on, että hän tykkää "odotuttaa" muita. Hänellä ei ole ADHD:ta tms, vaan hän ei edes yritä olla ajoissa, eikä hän edes viitsi teeskennellä yrittävänsä, siis ainakaan "ystävilleen". Hän nauttii aivan selvästi siitä, että muut joutuvat odottelemaan häntä, ja näissä tilanteissa omahyväisyys ja itsetyytyväisyys suorastaan tihkuu hänen olemuksestaan. Hän saattaa esim. soittaa, tulevansa tapaamiseen, ja olevansa perillä 5min. päästä, mutta jääkin puoleksi tunniksi kuvaamaan selfieitä ihan tapaamispaikan lähelle. Tällainen käytös on ihan tavanomaista hänelle, eikä mitenkään poikkeuksellista. Hän saattaa myös muuttaa suunnitelmia viimehetkellä, ihan vain kiusallaan, ja olettaa, että muut vaan marssivat hänen perässään minne häntä milloinkin huvittaa mennä. Hän pitää pitkiä puheenvuoroja, jos olen lähdössä vaikkapa hoitamaan jotain omia asioitani. Juuri kun olen lähdössä, hän aloittaa sanoinkuvaamattoman runsas-sanaisen tunteellisen vuodatuksen, joka voi kestää vaikka tunnin, ja jota tuntuu epäkohteliaalta keskeyttää. Ravintolassa hän ei ehdi syödä ateriaansa, koska hänen täytyy saada olla ihan joka sekunti äänessä. Juuri ennen lähtöä, hän hotkii ruokansa kuin mikäkin nälkäinen eläin(ihme ettei tukehdu), ja tiuskaisee, että nyt MEIDÄN pitää olla hiljaa, että ehdin syödä! Vaikka kaikki muut olisivat olleet hiljaa ihan kokoajan muutenkin ja kuunnelleet sitä käsittämätöntä "minäminäminä blaablaablaa"... En tiedä itkisinkö vai nauraisinko.

Kyllähän tämä kuulostaa täysin diagnosoimattomalta adhd:lta, eikä suinkaan narsismilta.

Vierailija kirjoitti:

Täällä onkin paljon hyviä kuvailuja. Saatan toistaa jo kerrottuja mutta lisään silti.

Seurustelin siis vahvasti narsistisen kanssa, ja kerron millainen hän oli omille kavereilleen.

Hänellä oli monta kaveria, joita tapasi säännöllisesti, ja oli näille minusta tavallisempi. Mun seurassa sitten tili esiin ne kaikki huonot puolet, kun ei tarvinnut esittää.

Uskon että hänen kaverinsa pitivät hänestä.

Jostain syystä hän ei tykännyt mennä aina illanviettoihin, vaikka hänet oli kutsuttu. Varsinkin, jos paikalla oli vieraita. Kai hän oli luonteeltaan introvertti, vaikka ei tuonut mielellään esiin heikkouksiaan. Musta se vain oli kummallista. Mä ainakin olisin mennyt parhaiden kavereiden kanssa pitämään peli-iltaa. Mikä on syy jäädä pois? Musta tuntuu että häntä ei vaan aina kiinnostanut suoraan sanottuna.

Teki paljon palveluksia kavereilleen. Nautti siitä että voi olla avuksi. Ei vaatinut itse palveluksia. Teki melkein mitä vaan kaverinsa pyysivät. Majoitti yhden asumaankin luokseen, kun tarvitsi asuntoa. (Minun kanssani ei halunnut muuttaa yhteen.)

Vaikka hän oli avulias ja hänen kaverinsa olivat mukavia ja siistejä, niin hän arvosteli heitä mulle enenevissä määrin.

Arvostelu johtui enimmäkseen silminnähtävästä kateudesta. Jos mitään kritisoitavaa ei ollut, niin hän keksi sitä jostain, minkä hän tekee paremmin.

Jossain kohtaa hän antoi jopa ymmärtää, että nämä kaverit ovat kaikki ihan ö-mappi kamaa ja hän tarvitsisi erilaisia kavereita.

Nämä sopivammat ystävät olisivat luultavasti olleet korkeammalla hänen asteikollaan. Näkyviä ihmisiä, esiintyjiä, koulutettuja, suosittuja, coolimpia. Tai sitten toinen ääripää - ihan super outoja ja erikoisia ihmisiä, kuten hän itse...

Hän siis tavallaan arvosti kavereitaan ja tavallaan ei ollenkaan. Yksi bestis hänellä oli, ketä arvosti eniten, mutta myös haukkui eniten. Koska oli kateellinen.

Ystävät eivät olisi mitenkään arvanneet millainen hän on sisimmältään ja mitä puolia hän näytti mulle. Ystäville oli hauska ja siisti puoli - minulle näkyi äkäinen, raivoava ja kateellinen puoli.

Kuulostaa, että kavereiden harjoittama kiltin ihmisen hyväksikäyttö oli jatkunut liian kauan, ja nyt hän alkoi erityä näistä kavereista ja hakea omia rajojaan, mikä on ihan tervettä. Ulkopuoliselle se voi näyttäytyä kateellisuutena ja katkeruutena, mutta siitä ei ole kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Näiden kuvausten perusteella suunnilleen kaikilla teineillä on narsistisia piirteitä. Itsetunto-ongelmien keskellä nuoret usein pönkittää itseään ja tulee pahalle tuulelle muiden onnistumisista. Itsekin ylä-asteella suutuin, kun muut sai parempia numeroita koulussa. :D Osa ystävistäni oli melko itsekeskeisiä vielä yli 20 vuotiaina, mutta pikkuhiljaa onneksi kasvettiin kaikki siitä ulos. (Olen nyt 30). Tällä kokemuksella sanoisin, että se keittiöpsykologin diagnosoima narsisti voi kyllä "parantua".

Voi kumpa olisikin kyse jostain teinistä, mutta kuvailemani henkilö on nelikymppinen, siis selkeästi aikuinen ihminen. Käytös on tosiaan kuin teinillä. Narsistista persoonallisuushäiriötä epäiltäessä ikä on kyllä tärkeä ottaa huomioon, ja teineillä voimakkaatkin narsistiset piirteet voivat olla tietyssä vaiheessa tosiaan ihan "normaaleja".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä onkin paljon hyviä kuvailuja. Saatan toistaa jo kerrottuja mutta lisään silti.

Seurustelin siis vahvasti narsistisen kanssa, ja kerron millainen hän oli omille kavereilleen.

Hänellä oli monta kaveria, joita tapasi säännöllisesti, ja oli näille minusta tavallisempi. Mun seurassa sitten tili esiin ne kaikki huonot puolet, kun ei tarvinnut esittää.

Uskon että hänen kaverinsa pitivät hänestä.

Jostain syystä hän ei tykännyt mennä aina illanviettoihin, vaikka hänet oli kutsuttu. Varsinkin, jos paikalla oli vieraita. Kai hän oli luonteeltaan introvertti, vaikka ei tuonut mielellään esiin heikkouksiaan. Musta se vain oli kummallista. Mä ainakin olisin mennyt parhaiden kavereiden kanssa pitämään peli-iltaa. Mikä on syy jäädä pois? Musta tuntuu että häntä ei vaan aina kiinnostanut suoraan sanottuna.

Teki paljon palveluksia kavereilleen. Nautti siitä että voi olla avuksi. Ei vaatinut itse palveluksia. Teki melkein mitä vaan kaverinsa pyysivät. Majoitti yhden asumaankin luokseen, kun tarvitsi asuntoa. (Minun kanssani ei halunnut muuttaa yhteen.)

Vaikka hän oli avulias ja hänen kaverinsa olivat mukavia ja siistejä, niin hän arvosteli heitä mulle enenevissä määrin.

Arvostelu johtui enimmäkseen silminnähtävästä kateudesta. Jos mitään kritisoitavaa ei ollut, niin hän keksi sitä jostain, minkä hän tekee paremmin.

Jossain kohtaa hän antoi jopa ymmärtää, että nämä kaverit ovat kaikki ihan ö-mappi kamaa ja hän tarvitsisi erilaisia kavereita.

Nämä sopivammat ystävät olisivat luultavasti olleet korkeammalla hänen asteikollaan. Näkyviä ihmisiä, esiintyjiä, koulutettuja, suosittuja, coolimpia. Tai sitten toinen ääripää - ihan super outoja ja erikoisia ihmisiä, kuten hän itse...

Hän siis tavallaan arvosti kavereitaan ja tavallaan ei ollenkaan. Yksi bestis hänellä oli, ketä arvosti eniten, mutta myös haukkui eniten. Koska oli kateellinen.

Ystävät eivät olisi mitenkään arvanneet millainen hän on sisimmältään ja mitä puolia hän näytti mulle. Ystäville oli hauska ja siisti puoli - minulle näkyi äkäinen, raivoava ja kateellinen puoli.

Kuulostaa, että kavereiden harjoittama kiltin ihmisen hyväksikäyttö oli jatkunut liian kauan, ja nyt hän alkoi erityä näistä kavereista ja hakea omia rajojaan, mikä on ihan tervettä. Ulkopuoliselle se voi näyttäytyä kateellisuutena ja katkeruutena, mutta siitä ei ole kysymys.

Samantyyppinen ajatuskulku kävi minullakin mielessä tätä kuvailua lukiessa. Tällaisen kuvailun perusteella on tosi vaikeaa sanoa mistä on kyse. Toisaalta epävakaa persoonallisuus ilmenee vaikeutena ohjata omaa elämää ja asettaa rajoja. Epävakaa henkilö voi olla altis hyväksikäytölle, tai häiriön voi laukaista hyväksikäyttö. Toisaalta voi hyvinkin olla ettei ole kyse yhtään mistään häiriöstä, vaan juurikin terveestä rajojen hakemisesta. Vaikea sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Havahtunut kirjoitti:

Narsisti "ystävälleni" tyypillinen piirre on, että hän tykkää "odotuttaa" muita. Hänellä ei ole ADHD:ta tms, vaan hän ei edes yritä olla ajoissa, eikä hän edes viitsi teeskennellä yrittävänsä, siis ainakaan "ystävilleen". Hän nauttii aivan selvästi siitä, että muut joutuvat odottelemaan häntä, ja näissä tilanteissa omahyväisyys ja itsetyytyväisyys suorastaan tihkuu hänen olemuksestaan. Hän saattaa esim. soittaa, tulevansa tapaamiseen, ja olevansa perillä 5min. päästä, mutta jääkin puoleksi tunniksi kuvaamaan selfieitä ihan tapaamispaikan lähelle. Tällainen käytös on ihan tavanomaista hänelle, eikä mitenkään poikkeuksellista. Hän saattaa myös muuttaa suunnitelmia viimehetkellä, ihan vain kiusallaan, ja olettaa, että muut vaan marssivat hänen perässään minne häntä milloinkin huvittaa mennä. Hän pitää pitkiä puheenvuoroja, jos olen lähdössä vaikkapa hoitamaan jotain omia asioitani. Juuri kun olen lähdössä, hän aloittaa sanoinkuvaamattoman runsas-sanaisen tunteellisen vuodatuksen, joka voi kestää vaikka tunnin, ja jota tuntuu epäkohteliaalta keskeyttää. Ravintolassa hän ei ehdi syödä ateriaansa, koska hänen täytyy saada olla ihan joka sekunti äänessä. Juuri ennen lähtöä, hän hotkii ruokansa kuin mikäkin nälkäinen eläin(ihme ettei tukehdu), ja tiuskaisee, että nyt MEIDÄN pitää olla hiljaa, että ehdin syödä! Vaikka kaikki muut olisivat olleet hiljaa ihan kokoajan muutenkin ja kuunnelleet sitä käsittämätöntä "minäminäminä blaablaablaa"... En tiedä itkisinkö vai nauraisinko.

Kyllähän tämä kuulostaa täysin diagnosoimattomalta adhd:lta, eikä suinkaan narsismilta.

Siinä tapauksessa narsistilta, jolla on myös ADHD. Tämäkin on käynyt mielessäni, mutta hänellä ei ole varsinaisia keskittymisongelmia, vaan ongelmat tulevat esiin lähinnä sosiaalisissa tilanteissa.

ADHD EI vaikuta luonteenpiirteisiin, eikä aiheuta narsistista käytöstä.

Toki narsistilla, epävakaalla, epäsosiaalisella, vaativalla, huomiohakuisella tms. persoonallisuushäiriöisellä VOI MYÖS olla ADHD.

Tunnen ja olen tavannut useita adhd- henkilöitä, jotka ovat jokainen omanlaisiaan, ja voin vakuuttaa, että ADHD ei vaikuta luonteenpiirteisiin. Henkilöt joilla on hankalia luonteenpiirteitä, päätyvät kuitenkin helpommin tutkimuksiin, ja näin ollen hankalat tyypit ovat tilastoissa yliedustettuina. ADHD-henkilöt ovat usein raivostuttavan hitaita, eikä heillä välttämättä ole normaalia ajantajua, pelkästään ADHD-oireisen henkilön erottaa kyllä narsistista. Huomaat varmasti, jos henkilö tekee kaikkensa ollakseen ajoissa, ja on aidosti pahoillaan ja häpeissään toistuvista myöhästelyistään. ADHD-henkilö voi olla puhelias (mitä he kaikki eivät todellakaan ole), ja puhua toisten päälle, mutta nolostuu, kun huomaa näin tapahtuneen, tai asiasta huomautetaan. Tunnin mittaiset yksinpuhelut, itsekeskeisyys, piittaamattomuus, ylikriittisyys, snobismi, harhaiset suuruuskuvitelmat, jatkuva arvostelu ja toisten lyttääminen, hyväksikäyttäminen, ja haukkuminen jne. Eivät liity yhtään mitenkään tarkkaavaisuushäiriöön. ADHDn ydinoireena ovat keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus. ADHDn oireisiin ei siis liity narsismi ja itsekeskeisyys. Tunnen adhd-henkilöitä, jotka ovat erittäin tunnollisia, ahkeria ja hillittyjä ja hienotunteisia, mutta heillä on suuria vaikeuksia keskittyä. Yhdellä tällaisella henkilöllä impulsiivisuus näkyy esim. Jatkuvana kynsien pureskeluna. On loukkaavaa ADHD henkilöitä kohtaan, että luonteenpiirteisiin/persoonallisuuteen liittyviä negatiivisia piirteitä liitetään oireistoon kuuluvaksi. Vaikkakin myös ymmärrettävää, ottaen huomioon miten ADHDta käsitellään mediassa juurikin yleistäen, jolloin virheellisiä mielikuvia pääsee syntymään.

Vierailija kirjoitti:

Ystävänä sama asia kuin puolisona, eli narsisti pitää ystävänään jotain itseään "huonompaa" (ulkonäkö tai varallisuus tms, jotain mikä on narsistille tärkeää).

Ja tämä ystävä saa tietenkin joko suoran tai piilov*ttuilun kautta vähän väliä muistutuksia tästä huonommuudestaan.

Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit:

1.

Suuret käsitykset itsestä ja saavutusten liioittelu

2.

Keskittyminen mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta

3.

Usko ainutlaatuisuudesta

Vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot voivat ymmärtää.

4.

Korostuneen ihailun vaatiminen

5.

Koettu oikeus erityiskohteluun

6.

Muiden hyväksikäyttö

7.

Empatian puute

8.

Kateus tai uskomus muiden kateudesta

9.

Ylimielisyys ja röyhkeys

Suurimman osan näistä tulee täyttyä, ja piirteiden tulee olla pysyviä ja selkeitä. Satunnainen huono käytös ei riitä.

Asiantuntija Psykologi Elinor Greenberg luettelee Psykology Todayn artikkelissa käytösmalleja, joista patologisen narsistin voi tunnistaa. Täältä pesee:

1.Tietoisuus arvoasemista

Narsistit tekevät puheissaan selväksi, että he ovat erittäin tietoisia ihmisten eri statuksista eli arvoasemista. He viittaavat usein omaan tai muiden ihmisten statuksiin tai siitä kieliviin tunnusmerkkeihin, kuten rikkauteen tai korkeaan asemaan.

2.Hierarkkinen ajattelutapa

Narsisti asettaa ihmisiä, paikkoja ja muita asioita hierarkkisesti matalasta korkeaan oman arvoasteikkonsa mukaan.

Hänellä on taipumus olla huomaavainen ja ystävällinen niitä kohtaan, joita pitää arvoasteikossa korkeammalla.

Niitä, ketkä ovat arvoasteikossa matalalla, hän saattaa halveksia, kohdella julmasti tai jättää huomiotta.

Narsisteilla on myös taipumusta ajautua keskinäisiä valta-asemia koskeviin riitoihin arvoasteikollaan samalle viivalle asettuvien kanssa.

Arvottaminen tarkoittaa myös sitä, että narsisteilla on tapana tehdä jatkuvaa paremmuutta ja asemaa koskevaa vertailua ihmisten, paikkojen ja muiden asioiden välillä.

3.Perspektiivejä on vain yksi

Narsisti näkee maailman vain omasta perspektiivistään. Maailmankuva on tältä osin hyvin samanlainen kuin aivan pienillä lapsilla.

Narsistin on vaikeaa ymmärtää, että kahdella ihmisellä voi olla erilaiset, mutta silti yhtä hyvin perustellut näkemykset jostakin asiasta.

Jos on narsistin kanssa eri mieltä jostakin aiheesta, hän olettaa, että hänen väitetään olevan väärässä. Hän voi ottaa eri mieltä olemisen mielipiteen ilmauksen sijasta henkilökohtaisena hyökkäyksenä.

4.tuntee herkästi, että häntä loukataan tai kohdellaan väärin

Narsisti on herkkä loukkaantumaan. Jos hän tuntee, että häntä on loukattu, hän olettaa, että toinen ihminen on loukannut häntä tahallaan. Narsisti on aina omasta mielestään uhri ja se toinen osapuoli on vihamielinen ja pahantahtoinen hyökkääjä.

5.Valtavat mittasuhteet saavat vihan ilmaukset

Narsisti voi suuttua asioista, joita useimmat ihmiset pitäisivät vähäpätöisinä. Raivon ja vihan voimakkuus voi vaikuttaa tilanteeseen nähden täysin ylimitoitetulta.

6.Mahtailevuus ja muiden väheksyminen

Mahtailevuus ja itsensä korostaminen yhdistettynä toisen ihmisen väheksymiseen on yksi narsistin tavoista reagoida, kun joku saa hänet tuntemaan itsensä vähempiarvoiseksi tai epäonnistuneeksi.

7.Äärimmäisyydet kielenkäytössä

Kaikki on täydellistä, mahtavaa ja erityistä, tai päinvastoin, huonointa ja pahinta koko maailmassa.

8.empatian puute

Narsisti sanoo ja tekee muita ihmisiä loukkaavia asioita, mutta ei näytä välittävän aiheuttamastaan mielipahasta.

Jos häntä huomauttaa tästä, hän saattaa joko vähätellä sanomisiaan ja tekemisiään tai käydä vastahyökkäykseen.

9.puhuu julmasti muista ihmisistä

Moni narsisti käyttää kieltä, joka on muiden mielestä julmaa ja sopimatonta. Narsisti voi sanoa ääneen sen, mitä muut ajattelevat, mutta eivät sano ääneen, koska eivät halua loukata.

10.kyvyttömyys pyytää anteeksi ja myöntää virheet.

Narsistin itsetunto ei ole tarpeeksi vakaa, että hän voisi myöntää virheensä ja pyytää anteeksi. Hän ei kestäisi sitä häpeää.

Narsisti voi myös uskoa, että jos hän myöntää virheen, muut saattaisivat käyttää tilanteen hyväkseen ja halventaa ja nöyryyttää häntä.

OLIN osa kolmen kaverin porukkaa, jossa yhdellä oli keskivertoa ihmistä enemmän narsistisia piirteitä.

oli todella omistushaluinen tätä kolmatta kohtaan porukassa, ja työnsi minua jatkuvasti sivuun. Hän syytti minua milloin mistäkin, että minä tungen häntä porukasta ulos ja jätän hänet ulkopuolelle.. ja kun sanoin että asia ei ole näin hän vain sanoi "älä vähättele minun tuntemuksiani". Jatkuvaa syyllistämistä ja riitelyä ja draamaa narsistisen kaverin kanssa.

Emme saaneet toisen kaverin kanssa lähteä mielellään edes kahdestaan matkalle jos tämä "narsisti" ei päässyt mukaan, vaan hän kyllä järjesti todella ison shown ja kiukuttelun siitä, ja syytti suurimmaksi osaksi minua esim että minä olisin keksinyt matkan ajankohdan niin, ettei hän pääse mukaan (olin 4kk vapaaalla töistä ja ilmoitin että lähden matkalle, haluaako joku tulla mukaan ja sanoin myös että lähden yksin jos kukaan ei tule, mutta matkalle lähden se on varma).

Koronan aikaan viime keväänä hän saikin oivan tekosyyn pelata minut kunnolla porukasta ulos, kun en halunnut näitä kavereita nähdä koska vanhempani ovat riskiryhmää ja muutenkin pidin jonkin verran vähemmän yhteyttä kun omassa elämässäni oli hankalaa. Hän alkoi väittämään että kohtelen heitä törkeästi ja puhun täyttä pskaa kun en suostu heitä näkemään koronan takia (aika outoa juttua ammatiltaan LÄÄKÄRIN suusta).

Kesällä kun tilanne koronan suhteen parani hän alkoi käyttäytymään törkeästi minua kohtaan, ei mm. katsonut minua ollenkaan tai puhunut minulle kun tulin jonnekin heidän kanssaan, osoitti jatkuvasti mieltään ja sai porukan kolmannen tähän hienosti mukaan. Alkoivat jatkuvat vaatimukset siitä miten minun pitäisi tulla joka tapaamiseen mukaan tai olen hirveä kaveri ja miten minun pitäisi pitää heihin PÄIVITTÄIN yhteyttä. He ovat varmasti hyvä vastapari toisilleen, sillä tämä kolmas kaveri ei sano hänelle mihinkään vastaan vaan myötäilee mahdollisimman paljon.

Minulle riitti jatkuva draama tämän narsistin seurassa ja jouduin katkaisemaan välit, koska minulla itselläni alkoi olla niin paha olo henkisesti. Ehdotin porukan kolmannelle että voisimme hänen kanssaan edelleen tehdä asioita yhdessä, mutta hän ei ollut suostuvainen (varmaan tiesi että tämä narsisti tekee hänen elämästään helvettiä muuten ja oli muutenkin jo todella vahvasti narsistin puolella kun narsisti oli häntä varmaan keväästä asti aivopessyt, ja näin narsisti sai hienosti pelattua minut ulos porukasta). Varmasti olin hänelle uhka koska hän oli erittäin omistushaluinen porukan kolmannesta ja ajan saatossa sai minut mustamaalattua vaikuttamaan tarinan pahikselta.. Välirikko oli kuulemma lopulta HÄNEN tahtonsa, ilmoitti ettei halua olla tekemisissä kanssani kun olen niin vaikea ja kauhea ihminen..

Ei kannata narsististen kanssa olla tekemisissä, vaan niin pian eroon kuin mahdollista!! narsistin kanssa aito kaveruus ei ole mahdollista, jollei ole vapaa tinkimään omasta tahdostaan. Ymmärrystä narsistilta ei saa.

On huomattu. Järkyttävän onto ihminen, joka kaipaa pelkkää katteetonta ihailuansuhteessa itseensä. Kukaan muu ei kiinnosta. Miehet vaihtuu viikoittain kun ei tarpeeksi jaksa neitiä kehua. Lapsi parat tällaisen ihmisen juoksussa.

Silmät aukesi.

Vierailija1234510 kirjoitti:

OLIN osa kolmen kaverin porukkaa, jossa yhdellä oli keskivertoa ihmistä enemmän narsistisia piirteitä.

oli todella omistushaluinen tätä kolmatta kohtaan porukassa, ja työnsi minua jatkuvasti sivuun. Hän syytti minua milloin mistäkin, että minä tungen häntä porukasta ulos ja jätän hänet ulkopuolelle.. ja kun sanoin että asia ei ole näin hän vain sanoi "älä vähättele minun tuntemuksiani". Jatkuvaa syyllistämistä ja riitelyä ja draamaa narsistisen kaverin kanssa.

Emme saaneet toisen kaverin kanssa lähteä mielellään edes kahdestaan matkalle jos tämä "narsisti" ei päässyt mukaan, vaan hän kyllä järjesti todella ison shown ja kiukuttelun siitä, ja syytti suurimmaksi osaksi minua esim että minä olisin keksinyt matkan ajankohdan niin, ettei hän pääse mukaan (olin 4kk vapaaalla töistä ja ilmoitin että lähden matkalle, haluaako joku tulla mukaan ja sanoin myös että lähden yksin jos kukaan ei tule, mutta matkalle lähden se on varma).

Koronan aikaan viime keväänä hän saikin oivan tekosyyn pelata minut kunnolla porukasta ulos, kun en halunnut näitä kavereita nähdä koska vanhempani ovat riskiryhmää ja muutenkin pidin jonkin verran vähemmän yhteyttä kun omassa elämässäni oli hankalaa. Hän alkoi väittämään että kohtelen heitä törkeästi ja puhun täyttä pskaa kun en suostu heitä näkemään koronan takia (aika outoa juttua ammatiltaan LÄÄKÄRIN suusta).

Kesällä kun tilanne koronan suhteen parani hän alkoi käyttäytymään törkeästi minua kohtaan, ei mm. katsonut minua ollenkaan tai puhunut minulle kun tulin jonnekin heidän kanssaan, osoitti jatkuvasti mieltään ja sai porukan kolmannen tähän hienosti mukaan. Alkoivat jatkuvat vaatimukset siitä miten minun pitäisi tulla joka tapaamiseen mukaan tai olen hirveä kaveri ja miten minun pitäisi pitää heihin PÄIVITTÄIN yhteyttä. He ovat varmasti hyvä vastapari toisilleen, sillä tämä kolmas kaveri ei sano hänelle mihinkään vastaan vaan myötäilee mahdollisimman paljon.

Minulle riitti jatkuva draama tämän narsistin seurassa ja jouduin katkaisemaan välit, koska minulla itselläni alkoi olla niin paha olo henkisesti. Ehdotin porukan kolmannelle että voisimme hänen kanssaan edelleen tehdä asioita yhdessä, mutta hän ei ollut suostuvainen (varmaan tiesi että tämä narsisti tekee hänen elämästään helvettiä muuten ja oli muutenkin jo todella vahvasti narsistin puolella kun narsisti oli häntä varmaan keväästä asti aivopessyt, ja näin narsisti sai hienosti pelattua minut ulos porukasta). Varmasti olin hänelle uhka koska hän oli erittäin omistushaluinen porukan kolmannesta ja ajan saatossa sai minut mustamaalattua vaikuttamaan tarinan pahikselta.. Välirikko oli kuulemma lopulta HÄNEN tahtonsa, ilmoitti ettei halua olla tekemisissä kanssani kun olen niin vaikea ja kauhea ihminen..

Ei kannata narsististen kanssa olla tekemisissä, vaan niin pian eroon kuin mahdollista!! narsistin kanssa aito kaveruus ei ole mahdollista, jollei ole vapaa tinkimään omasta tahdostaan. Ymmärrystä narsistilta ei saa.

Kuulostaa han oululaiselta.

Vierailija kirjoitti:

eli hän on ystävilleen avulias ja oikein mukavaa seuraa, ainakin siihen asti, kun asiat menee kuten hän haluaa. Mutta särön voi aiheuttaa niinkin pieni juttu kuin parin kaverin yhteiset jutut, johon häntä ei ole pyydetty mukaan, vaikka hän juuri viikko sitten auttoi toista muutossa ja toiselle hommasi halvemmalla talvirenkaat tms.

Sitten joko katkeaa välit tai alkaa veemäinen ilottelu asian tiimoilta.

Jep

Vierailija kirjoitti:

ja jaksaa ihailla, kehua ja uskoa kaiken, mitä narsisti sanoo, on kaikki hyvin. Jos uskaltaa joskus tuoda esiin jotain epäkohtia, esim. tuoda esiin jonkun ristiriidan narsistin puheissa tms, joutuu karkoitetuksi hovista. Se, miten ikäväläl tavalla se tapahtuu, on tapauskohtaista; toiset onnistuu irtautumaan hovista ilman isoja ristiriitoja, toiset karkoitetaan julmasti häntä koipien välissä.

Tunnen yhden tod.näk. narsistin, ja hänellä on muutamia pitkäaikaisiakin hyviä ystäviä. Nämä ystävät katsovat läpi sormien narsistin puutteita, ohittavat ne ajatuksella, että "se nyt vaan on sellainen, vähän erikoinen, mutta siinä on paljon hyvääkin ja se on niiiin hyvä ystävä jne" (narsisti tosiaan saattaa olla hyvä ystävä siinä mielessä, että jos häntä palvotaan, hän tekee myös vastapalveuksia jne).

Todellaki

Vierailija kirjoitti:

Kun narsisti löytää uuden uhrin, hän ensin nostaa tämän jalustalle, ja kehuu ja esittelee uutta löytöään. Kun narsisti viettää uhrinsa kanssa aikaa, huomaat että uhrin käytös ja olemus muuttuu. Esimerkiksi aikaisemmin iloisesta ja itsevarmasta henkilöstä tulee alakuloinen, varautunut ja epävarma, kuin varjo entisestään. Myös narsistin käytös uhria kohtaan muuttuu ja hän puhuukin nyt uhristaan säälien ja ivallisesti. Jos uhri yrittää ottaa etäisyyttä ja narsisti huomaa tämän, alkaa silmitön mustamaalaus-kampanja. Narsistin uhrit eivät tavallisesti tällaiseen likaiseen peliin lähde mukaan, vaan yrittävät vain ottaa etäisyyttä ja jatkaa omaa elämäänsä.

Joo frendit ja miehet vaihtuu näillä tiuhaan. Koskaan ei tavata isommassa porukassa koska levittelee tosiaan jokaisesta jotakin p skaa selän takana. Ikuisuuskade kun on.

Sivusta seurannut yhtä henkilöä. Täysin rajatonta touhua, ja siksi kavereita onkin nykyään vähän. Jatkuvasti painostaa ja hyväksikäyttää kavereitaan esim. lähtemään hänen kanssaan johonkin, osallistumaan johonkin hankkeeseen tms, ja toisen kieltäydyttyäkin vaan jankkaa, painostaa ja vänkää. Moni onkin ottanut etäisyyttä tai katkaissut kokonaan välit, koska eihän tuollaista kukaan jaksa. Kohtelee kavereitaan kuin palvelijoita, odottaa että olisivat aina saatavilla juuri hänelle. Kavereiden pitäisi suunnilleen perua lasten vanhempainillat ja omat harrastukset jos narsku haluaa lähteä baariin, kyyditä narskua lentokentälle ja ties mitä. Jotenkin reppana on, kun on niin kyvytön tasavertaiseen ihmissuhteeseen eikä itse tajua käytöksensä ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Näiden kuvausten perusteella suunnilleen kaikilla teineillä on narsistisia piirteitä. Itsetunto-ongelmien keskellä nuoret usein pönkittää itseään ja tulee pahalle tuulelle muiden onnistumisista. Itsekin ylä-asteella suutuin, kun muut sai parempia numeroita koulussa. :D Osa ystävistäni oli melko itsekeskeisiä vielä yli 20 vuotiaina, mutta pikkuhiljaa onneksi kasvettiin kaikki siitä ulos. (Olen nyt 30). Tällä kokemuksella sanoisin, että se keittiöpsykologin diagnosoima narsisti voi kyllä "parantua".

Teinien kehitys on kesken, ja siksi voivat käyttäytyä itsekkäästi ja ajattelemattomasti. Persoonallisuushäiriötä ei sen takia diagnosoida kuin vasta aikuisiällä, käytännössä vasta parikymppisenä.

Varoitusmerkkejä on ainakin:

-Ei yhtään läheistä pitkäaikaista ystävää

-Välirikkoja entisten ystävien kanssa tai entiset ystävät ottaneet etäisyyttä

-Huonot välit perheeseen/kollegoihin/ex-kumppaneihin

Mun narsistiystäväni huumasivat minua porukalla. Yksi heistä on lääkiksessä ja hänellä on pari lastakin. Ei ikinä uskoisi nistiksi ja rikolliseksi. Syyt olivat taloudellisia. Pakottivat tapaamaan heitä säännöllisesti, mutta yksi ei edes kutsunut häihin. Aloin irroittautua ja kieltäydyin olemasta tekemisissä. Sitten aloin muistaa, mitä he olivat tehneet ja he löivät välit poikki. Tapaamiset olivat väkinäisiä ja puuduttavia.