Mitä ajattelet naisesta, joka on vapaaehtoisesti lapseton?

Ei tiedä todellisesta rakkaudesta mitään

oikeastaan ajattele mitään erikoista, paitsi siinä tapauksessa, jos sitä pitää koko ajan korostaa,kuinka erinomainen ratkaisu on. Tai kuinka vihaa lapsia tai kuinka äidit on sitä ja tätä jne.



Sellainen itsensä tai omien ratkaisujensa pönkitys muiden kustannuksella on vastenmielistä kaikilla ihmisillä. En tarkoita, että velat olisivat tällaisia, mutta tällaisiinkin olen törmännyt.

Miksei halua itselleen sitä kaikista vahvinta rakkautta, mitä lapsen ja äidin välillä on?

Säälin myös

On naimisissa, mitään vikaa ei ole, mutta ei vaan tahdo koskaan äidiksi. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen?

Että jollain lailla haluaa kapinoida perinteistä naiskuvaa vastaan. Hiukan epänaisellinen maku tulee, vähän myös säälittävä.

ensin tulee mieleen, että toivottavasti ei kadu päätöstä sitten, kun on jo liian myöhäistä. Toivottavasti muisti myös kysyä mieheltä onko hän samaa mieltä, ettei halua lapsia.

- Oma lapsuus voinut olla traumaattinen.

- On uraihminen.

- On ulkonäkökeskeinen eikä halua pilata vartaloaan.

- Ei vain koe olevansa äiti-tyyppiä (öh, esimerkiksi erityisen hoivaava tai muutenkaan lapsirakas).

- Ajattelee ekologian kannalta asioita.

- Tykkää puuhata ja harrastaa aikuisten juttuja, lasten kasvattaminen ja ihan perushuolto vievät aika paljon aikaa ja energiaa.

- Puolisolla voi olla entisestään jälkikasvua eikä koe tarvitsevansa omia biologisia lapsia.

Kun kysyttiin mitä ajattelen vapaaehtoisesti lapsettomista, niin nämä nyt tosiaan olivat ensimmäisiä mieleeni tulevia ajatuksia. En kai väittänyt että minkään pitäisi olla totta. Itselläni ei ole lapsia, tosin nuorikin vielä olen (24-vuotias) ja voisin jäädä vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Ei miulla ole kyllä vielä miestäkään, mutta jos onnistuisin saamaan hyvän parisuhteen ja mies ei niin välittäisi lasten saamisesta, niin voisin elää hyvin ilmankin. Minulla on ensisijaisesti muita intressejä (eli opinnot, harrastukset ja mahdollinen työelämä muutaman vuoden päästä) kuin lapset, en ole juurikaan viettänyt aikaa lasten kanssa enkä sitä erityisesti kaipaakaan. Lapsista koituu paljon päänvaivaa ja kuluja, mutta toki sille jotain hupiakin/rakkautta vastineeksi saa... :)

Oma lapsuuteni ja nuoruuteni oli tosiaan jonkin verran rankka ja välillä epäilen, että jaksaisinkohan olla kovinkaan hyvä vanhempi. Olen tosin jo muutaman vuoden terapioinut itseäni ja antanut vanhemmilleni lähes kokonaan anteeksi.

tällaista naista on lähipiirissäni ja heistä ajattelen, että hyvä, että ymmärtävät olla hankkimatta lapsia. Eivät olisi kykeneviä äideiksi.



Ovat jotenkin hyvin itsekkäitä ja itsekeskeisiä. Kaiken pitäisi pyöriä heidän napansa ympärillä. Mukavuudenhaluisia ja elämyshakuisia. Jotenkin ehkä jopa keskenkasvuisia henkisesti vaikka ihan aikuisia ihmisiä ovatkin. Ei tuollaisista ihmisistä ole ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä.



Toisen parisuhde tulee kariutumaan, koska mies haluaa tulevaisuudessa lapsia. Tai toivottavasti, ettei tuo nainen sen takia suostu lapsen tekoon!

tällaista naista on lähipiirissäni ja heistä ajattelen, että hyvä, että ymmärtävät olla hankkimatta lapsia. Eivät olisi kykeneviä äideiksi.

Ovat jotenkin hyvin itsekkäitä ja itsekeskeisiä. Kaiken pitäisi pyöriä heidän napansa ympärillä. Mukavuudenhaluisia ja elämyshakuisia. Jotenkin ehkä jopa keskenkasvuisia henkisesti vaikka ihan aikuisia ihmisiä ovatkin. Ei tuollaisista ihmisistä ole ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä.

Toisen parisuhde tulee kariutumaan, koska mies haluaa tulevaisuudessa lapsia. Tai toivottavasti, ettei tuo nainen sen takia suostu lapsen tekoon!

Siis mielestäni ihminen, joka asettaa itsensä sinun tavallasi ihan jonkun yli-ihmisen asemaan ja jumalana sieltä itsekehuisesta ja muita muka hallinnoivasta harha-ajatusmaailmastaan tipauttelee että kuka muka tulee tekemään mitäkin, kuka vielä jättää kenetkin ja kuka olisi ihan huono äitikin, ON TOSI SAIRAS. Kuka antoi sulle kuule tuollaiset oikeudet! Oletko tosiaan joku jumala? Tulee ikävä kyllä vahvasti mieleen eräs luonnevika tuollaisesta muidenkin puolesta parhaiten tietämisestä. SINÄ se tuskin kuule olet itse mikään hyvä vanhempi tuossa kaikessa ällöttävässä itserakkaudessasi ja ylimielisessä pätemisessäsi muiden ihmisten elämien suhteen. Elät oman elämäsi lisäksi siis jo muidenkielämät, aika hurjaa. Kuka sulta on pyytänyt sellaista?

(Ihan ärsyynnyin niiden ihmisten puolesta, jos ei joku huomannut.)

Joten ihan se ja sama miten paljon sä ehkä jopa tiedät ja osaat aihepiiristä lapset, kun sun asenne on noin kamala. SINÄ hyvä, nuo jotkut muut ihan huonoja nyt ja aina. Just. Sinä yli-ihminen, muut ihmisiä joita sinä voit mitätöidä ja näet jo merkillisesti tosiaan heidän tulevaisuuteenkin. Vau aika hienoa!

Ja tiedoksesi että nainen kun nainen yleensä kasvaa siihen äitiyteensä, mikäli siis on itse oikein harkitusti äidiksi päättänyt alkaa. Ja usein nykylapsella on se osallistuva isäkin. Tipahdapa siis jo noista korkeuksistasi, sinä naurettava yli-ihminen.

Vastaus vielä alkuperäiseen, en ajattele siitä mitään. Hyvä juttu että jokainen ihminen ja pari voi todellakin ihan itse sen yksityisesti tahoillaan päättää että tekeekö lapsen vai ei. Kumpi vaan on mielestäni aivan hyvä valinta. Tyhmintä minusta olisi elää itseään kuuntelematta ja ulkopuolisten odotuksia toteuttaen ja aina heitä miellyttäen. Sellainen on ehkäpä yksi varmimmista teistä onnettomaan eloon.

tulee mieleen että se on hänen oma valintansa.

Mä tunnen yhden vapaaehtoisesti lapsettoman naisen. Sen silmät karsastaa aika pahasti. Ajattelen, että sen on hyvä olla ilman lapsia, ettei periydy ikävä vika.

On naimisissa, mitään vikaa ei ole, mutta ei vaan tahdo koskaan äidiksi.

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen?

onko hänellä lapsia vai ei. Joskus toki mietin, jos ihminen on selkeästi lapsirakas, että aikookohan joskus tehdä lapsia/ mikä on syy ettei lapsia ole, mutta muuten ei kiinnosta mua kovin.

En pidä viisaampana, en tyhmempänä, en kadehdi tai sääli.

merkittävimmän, pysähdyttävimmän ja sydämen pakahduttavan rakkauden kokemuksen. Mietin myös miettiikö hän omaa vanhenemistaan ja ehkä yksinäisyyttä. Toisaalta kadehdin, koska hän voi elää ja olla vastuussa vain itsestään - vapaana. Mutta ehdottomasti kunnioitan jokaisen omaa, vapaata valintaa tehdä elämässään itselleen parhaat ratkaisut!!

että miettii itsenäisesti tuollaiset asiat. Ei maailmaan TARVITA lisää lapsia, joten jos joku nyt ei lapsista tykkää, niin hyvä vaan, että ei hommaudu raskaaksi jonkun typerän sosiaalisen paineen takia.

Fiksu ihminen, kun vastoin vallitsevia ihanteita uskaltaa tehdä oman päänsä mukaan. Kukaan ei kärsi, kaikki on hyvin. Paljon säälittävämpää on tehdä lapsia siksi, että niin "kuuluu" tehdä.



Kahden äiti

Syystä että, raskaus kuulemma pilaa vartalon. Niin minkä vartalon? Hänellä on hyvin miesmäinen vartalo, ei mikään kaunis kroppa.



Ainakin yksi abortti jo takana hänellä. On kyllä sen tyyppinen ihminen, että ihan hyvä ettei halua lapsia.

On kyllä sen tyyppinen ihminen, että ihan hyvä ettei halua lapsia.

Mutta entäs kaikki ne, jotka vaan niitä lapsia pykää ilman mitään edellytyksiä niitä hoitaa ja kasvattaa oikein? Hyvä että halusi ja teki lapsia kuitenkin vai?

Mä tunnen yhden vapaaehtoisesti lapsettoman naisen. Sen silmät karsastaa aika pahasti. Ajattelen, että sen on hyvä olla ilman lapsia, ettei periydy ikävä vika.

Joskus ajattelen, että tähän nykymaailmaan lapsen tekeminen on aivan kamalan julma teko. Jokainen lapsi kun on niin suloinen ja viaton hetken aikaa, kunnes totuus tästä kaikesta vähitellen valkenee hänellekin. :( Kun just esimerkiksi sun kaltaisia täysin tyhjäpäisiä pintaliitojulmureita on nykyään vähän joka paikassa meuhkaamassa, ja ainakin he saavat äänensä kuuluviin ihan eri tavoin ja laajemmin kuin ennen. Kuten esimerkiksi tällä ehkä yhdellä maailman syrjivimmällä ja ilkeimmällä palstalla.

Pinta, valta, raha, amen. Samaan muottiin heti kaikki vaikki nyrkillä hakaten, amen. :(