Kokemuksia ruokahaluttomuudesta alku- ja loppuraskaudessa
Hei! :)
Toivoisin vastauksia teiltä, jotka olette kärsineet raskauden aikana pitkäaikaisesta ruokahaluttomuudesta. Alkuraskaudessa oli monta viikkoa etten pahoinvoinnin takia pystynyt paljoa syömään, varsinkaan lämmintä ruokaa. Sen lisäksi sairastin loppuraskauden aikana (noin viikoilla 30-32) sitkeän flunssan, joka kesti kolme viikkoa, ja jonka aikana söin melko vähän, koska en yksinkertaisesti pystynyt syömään.
Nyt synnytys on lähellä, ja pelkään ihan älyttömästi ovatko nämä viikot vahingoittaneet vauvan terveyttä. Syyllistäisin siitä itseäni koko loppuelämäni. Vauvan tarkkaa painoarviotakaan ei saatu kun vauveli ei suostunut olemaan paikallaan. Raskaus on edennyt koko ajan hyvin ja vointi on muuten ollut hyvä.
Olisi ihanaa, jos te, joilla on ollut pitempiä ruokahaluttomuusjaksoja kertoisitte, onko sillä ollut isompaa vaikutusta lapsen terveyteen. Varmasti tämä pelko ja stressikään ei nyt hyvää tee. Kiitos paljon jos vastailette! :)
Itselläni ensimmäissä raskaudessa pahoinvointi kesti ekat 3 kuukautta, enkä kyennyt syömään juuri mitään. Painokin tippui 4kg. Vaiva kuitenkin kasvoi ihan käyrillä. Ja tyttö painoi syntyessään melkein 4 kiloa ja on ihan terve ja reipas 1-vuotias nykyään.
Nyt odotan toista ja viikkoja on takana 10, pahoinvointi on niin sietämätöntä, etten saa oikein mitään syötyä ja oksennan yleensä jos syön. Painokin on jo tippunut ainakin 4kg. En jaksa stressata asiasta, sillä en vain kertakaikkiaan pysty syömään. Onneksi on tuota vararavintoa vähän jäänyt edellelliseltä raskaudelta :) kunhan vitaminiinipillerit saan syötyä, onhan sekin jo jotain. Ja uskon ja toivon, että ruoka alkaa taas maistumaan muutaman viikon päästä.
Tsemppiä loppukoitokseen! :)