Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko aikuisen räjähtävään luonteeseen ja itsehillinnän puutteeseen lääkkeitä? Tehoaako mikään?
11.02.2012 |
Mietin että jos aikuisella ihmisellä on räjähtävä tempperamentti, matala ärsyyntymiskynnys ja itsehillintä jo luonteessa, suostuuko lääkäri määräämään jotain rauhoittavaa? Veljeni on tällainen, mutta ei voi itselleen mitään vaikka on yrittänyt ja parisuhteet kaatuvat siihen että hän on niin äksy. Tuntuu että tällaiset ihmiset jätetään yksin ja ohjeeksi että koita nyt vain hillitä itseäsi. Veli on sanonut että kun hän suuttuu, joka käy siis todella helposti, niin hän ei välitä mistään sillä hetkellä. Hän ei välitä siitä kuka näkee, miltä toisesta tuntuu, mitkä on seuraukset. Niitä hän pohtii vasta paljon myöhemmin ja tajuaa kyllä kuinka väärin teki. Hänellä on myös yhdestä suhteesta lapsi, hänellekin hän menettää hermonsa helposti. Häntä vain yksinkertaisesti ärsyttää kaikki ja voin kuvitella kuinka kauhea veljen olo on.
Joskus annoin hänelle omia Opamox-tabletteja joita sain kun elin kriisivaihetta hyvän ystävän kuoleman takia. Lääkkeet auttoivat veljeä PALJON ja sanoi että hänestä tuntui kuin hän olisi vihdoin normaali ihminen. Hän rohkaistuikin menemään lääkäriin ja toivoi saavansa niitä lisää. Lääkäri oli teettänyt hänellä jonkun masennustestin ja kun hän ei ole masentunut eikä hänellä ole paniikkihäiriötä tai muutakaan niin lääkäri vain sanonut että hänen on vain opeteltava kasvattamaan pinnaansa, ehdotti jopa meditointia. Veli ei siis kokenut saavansa mitään apua.
Onko siis tällaisille ihmisille mitään apua tarjolla? Veli ei ole väkivaltainen, mutta sen verran kova suunsoittaja ja usein ajautuu tappeluihin ja pelkään että jonain päivänä käy vielä huonosti jollekin.
Kommentit (49)
ja sinä voisit mennä mukaan tulemaan veljesi tarinaa jotta se menee läpi. Lääkäri voi kuvitella että lääkkeet menee kavereille jos ei ole näyttöä tarpeesta.
Tiedän miltä tuntuu olla kävelevä aikapommi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luen koko ajan että "Onko aikuisen räjähtävään lentokoneeseen jne..."
Lääkkeillähän ei saavuteta pysyvää muutosta ja rauhoittavat lääkkeet aiheuttavat riippuvuutta, ei ne sovi tuollaisen ogelman hoitamiseen pitemmän päälle. Veljelläsi pitäisi päästä terapiaan (käyttäytymisterapia tms.) Toinen vaihtoehto olis esim. Miessakit RY:n toiminnot (esim. lyömätön linja) tai muut vastaavat. Vaikka veljesi ei olekaan fyysisesti väkivaltainen niin perusongelmahan on periaatteessa kumminkin sama kuin niillä jotka käyvät käsiksi, ja psyykkinenkin väkivalta on väkivaltaa. Tietysti riippuu paikkakunnastakin missä asuu millaista toimintaa siellä olisi tarjolla. Googlettakaa, ottakaa selvää, kyllä luusisi joku instanssi löytyvän josta apua tarjoutuu.
Mä olen kyllä vähän eri mieltä noista lääkkeistä. Mä luulen että niillä vois hyvinkin päästä alkuun. Useinhan tuollainen käytös voi johtua vain siitäkin että on "tapana" antaa itselleen ylittää kynnys heppoisin perustein. Lääkityksen ansiosta tuosta tavasta voi päästä eroon ja kun lääkkeen annosta vähennetään ja lopetetaan niin siinä vaiheessa huono tapa on voinut unohtua ja sen on saanut korvattua uusilla käytösmalleilla.
Mä muutenkin usein mietin tuota terapia-asiaa, kuinka kaikelle pitäisi löytyä joku syy. Niin kuin tässäkin tapauksessa jos luonne on alunperinkin tempperamenttinen. Pitääkö löytyä syy että miksi kenenkin luonne on mikä on. Ja jos syy löytyisikin niin mitä se auttaa. Kyllähän se ehkä jollekin toimii että joku haluaa tietää syyn. Lisäksi kukaan ei tiedä yleensä oikeaa syytä kuin ihan ääritapauksissa. Useinmiten vain ajatellaan että kun sulle on tapahtunut noin niin siinä on syy miks tänään on näin. Eihän se läheskään aina noin mene. Usein on vaan juuttunut johonkin ajatusmalliin ja tässä tapauksessa käytösmalliin. Tarvitaan vain apua että siitä pääsee pois.
Joskus tuntuu että terapia on vastaus joka ongelmaan. Kärjistäen että jos jollekin on ongelma kynsien syöminen niin ihme ettei siihenkin tarjota terapiaa kun se varmaan johtuu siitä että sulle on tapahtunut jotain pelottavaa lapsuudessa, sen sijaan että lyötäisiin purkki kynneliä käteen ohjeilla että käytä tätä niin kauan kunnes pääset tavasta eroon.
mies tarvitsisi myös jonkun anger management-kurssin tai jotain. Hän räjähtää varsin helposti ja oikein lietsoo itsensä "raivohulluksi". Silloin hän voi huutaa ja karjua mitä tahansa, vaikka lapset on vieressä. Myöhemmin katuu sanojaan. Väkivaltainen ei ole, mutta joskus kyllä jo vähän pelottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan tuollaisia kursseja, mun miehellekin vois olla tarvetta? Mut jos kyse on jostain entisten linnakundien tapaamisesta niin enhän mä miestä sinne sais. Mut luulen että ongelma on myös monien business-miesten, sellaisten jotka menee läpi harmaan kiven kuin raivo härkä. Hyvä piirre jossain suhteessa, mutta pääosin ei ja sitä pitäis oppia hallitsemaan ja raivoa kanavoimaan järkevämpään (ja tuottavampaan mikä lienee porkkana näille business-ihmisille).
PInna katkeaa nopeasti ja sen huomaa sitten kaikki ympärilläolijat. Joskus sain masennukseen lääkkeitä mutta en alkanut syödä kun pelkäsin lihomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla katkee pinna kans tosi nopeesti. Ja tiedän syynkin ilman terapeutteja, mä sain lapsena kaiken periksi. Jos en jotain saanut niin megäkiukkukohtaukseni palkittiin juuri sillä mitä halusin... Mutta sen tietäminen ei auta mun kiukkukohtauksiin yhtään...
Äsken tönäisi 5v:n tuolilta ihan vaan kun joku muu asia otti päähän.
Nyt haudotaan jalkaa kylmällä kääreellä ja toivotaan ettei sattunut pahemmin (jalka vääntyi kaatuneen tuolin alle).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äsken tönäisi 5v:n tuolilta ihan vaan kun joku muu asia otti päähän.
Nyt haudotaan jalkaa kylmällä kääreellä ja toivotaan ettei sattunut pahemmin (jalka vääntyi kaatuneen tuolin alle).
Äsken tönäisi 5v:n tuolilta ihan vaan kun joku muu asia otti päähän.
Nyt haudotaan jalkaa kylmällä kääreellä ja toivotaan ettei sattunut pahemmin (jalka vääntyi kaatuneen tuolin alle).
silitettä kylmää jalkaa ruumishuoneella!! Mietippäs jos lapsi olisi kolauttanut päänsä ja kuollut??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toimii tuohon ehkä, mutta järkevämpiäkin lääkkeitä löytyy, sillä Opamoxin pitkäaikaista käyttöä ei suositella riippuvuusriskin ja muiden haittatekijöiden vuoksi. Miten olisi ns. masennuslääkitys? Pitää mielen tasaisempana, eikä tule räjähdettyä lähes ollenkaan. Itselläni kokemusta näistä lääkkeistä, ennen sain kauheita raivokohtauksia, joihin Cipralex auttoi parhaiten.
Cipralex tai muut masennuslääkkeet eivät kuitenkaan auttaneet paniikkihäiriööni lainkaan, joten itselläni Opamox käytössä jo viidettä vuotta. Ja voi juma sitä oloa kun olen tarkoituksella aina pari päivää silloin tällöin ilman lääkitystä; tuntuu että henki ei kulje kunnolla, pää särkee, paikat tärisee, sydän hakkaa, epätodellinen olo, ei saa nukuttua jne. Mutta tällä tavoin taukoja pitämällä olen saanut annosmäärän pysymään samana, kun usein käy niin että annostusta täytyy ajan myötä nostaa.
Niin ja mulla tuo Opamox aiheuttaa välillä raivoamista, mutta vain silloin jos olen väsynyt..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käyttäisin lääkärissä jotta tulisi dokumenttia ettei tarvitse lasta antaa isälle isäviikonloppuina.
terveyskeskulääkäri voi kirjoittaa sepram, cipramil-
tai tutkimusten jälkeen psykiatri jopa litiumia
ei tartte tuollalailla veljesi lapsiasi kohdella
Ne on hemmoteltuja ja saaneet tuolla tavalla toiset pelkäämään ja sitä kautta saaneet mitä haluavat. Läpi elämän. Ensin kotona, sitten koulussa heitä on peljätty ja opetajat ottaneet jonku kiltin ja hiljaisen tytön silmätikuksi kun turhautuneet noihin räyhääjiin ja heillehän ei voi mitään.
Näille räyhääjille on huudettava ja räyhättävä samalla tavalla takaisin. Hommaat jonkun isompikokoisen tekemään sen tai käyt itse jonkun itsepuolustuskurssin, karatea tai jotain ja jos huutaa jollekin, niin huudat takaisin paljon isommin, heität lattiale tavaoita tai teet tasan tarkkaan kaikkea mitä se mieskin (yleensä nämä on miehiä). Jos käy käsiksi kun joku muukin uskaltaa räyhätä, niin sitten hakkaat sen paskaksi.
Hemmoteltuja paskaperseitä ne on.
Alue: Aihe vapaa
ne on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön syystä, että niistä tulee riippuvaiseksi ja toleranssi kasvaa, jos jatkuvasti käyttää.
Yksi ystäväni, erittäin äkkipikainen, on saanut avun Cipralexista. Tosin hänellä oli masennus, johon tuo määrättiin, mutta masennuksen hoidon myötä tyypistä tuli aivan kuin toinen ihminen. Ei enää ollenkaan räjähtele pikkuasioista.
Tietysti paras olisi, jos voisi mennä terapiaan käsittelemään syitä, mitkä aiheuttavat itsehillinnän puutosta. Lääkkeet on kuitenki tavallaan vain "laastari", eivätkä poista syitä. Itsehillintää voi tosiaanki myös opetella, vaikka se vaikeaa onkin.
Toivon kovasti, että veljesi saa avun jostakin :)