Isovanhemmat ei taida haluta hoitaa lapsiamme?Mistä sen tietää?

joku aika sitten, missä haukuit, miten anoppi oli jättänyt tiskejä pöydälle, ja lukenut lehteä? Ja että enää edes ette halua heitä hoitamaan.



Ehkä he huomasivat asenteesi, eivätkä siksi tarjoudu enää.

..jälkeläiset laskevat sen varaan, että vanhemamt hoitavat heidän tenaviaan. En mää vaan hoida. Ajattelin, että yksi tenava riitäisi, mutta nyt niitä on kiljumassa jo kolme.

Yhden kanssa olisi ollut jopa..ehkä.. kiva matksutellakin, kun kasvaa, mutta kolmea en ota edes pihalle mukaan.

aikoinaan kun asuttiin Suomessa anoppi ei varmaan auttanut meitä mitenkään. Olisko se jotenkin tuo anoppi suhde ongelma, vaikka muuten kyllä meillä on ok välit.

Ei ne ole koskaan tehneet tikkua ristiin meidän eteen jos ei POIKANSA tee aloitetta.

Eli jos sun miehes sanoo, että tarttisitte apua, muuttasko se tilanteen toiseksi?

joku aika sitten, missä haukuit, miten anoppi oli jättänyt tiskejä pöydälle, ja lukenut lehteä? Ja että enää edes ette halua heitä hoitamaan.

Ehkä he huomasivat asenteesi, eivätkä siksi tarjoudu enää.

tästä aiheesta.

Eli jos sun miehes sanoo, että tarttisitte apua, muuttasko se tilanteen toiseksi?

ja mies ei ole sanonut aiheesta mitään.

Mietin vaan että kuvittelenko tai liioittelenko kun minusta tuntuu että ne ei HALUA auttaa, heitä ei kiinnosta.

hän tulee pyytään mua lapsenlikaksi. Kuulemma tykkää mun tavasta kasvattaa lapsia, niinkuin hänet ja siskonsa, ja ei voi sietää tämänhetkisen tyttöystävänsä vanhempia :) Ne on kuulemma tosi nipoja kaikesta, kristillinen kasvatus jne.

Meillä on ihan kunnollinen kuri, mutta lapsilla on sananvalta kodin arki asioissa, ihan siis kuunnellaan mielipiteitä kun mietitään yhdessä asioita ja niin ei kuulemma tuolla toisessa perheessä tehdä. Vanhemmat sanelee kaiken.

Tulen olemaan se anoppi, joka sotkee miniän lastenkasvatuksen :(

Sun on nyt puhuttava miehes kanssa ensin ja sitte vasta arvosteltava appivanhempias.

Eli jos sun miehes sanoo, että tarttisitte apua, muuttasko se tilanteen toiseksi?

ja mies ei ole sanonut aiheesta mitään.

Mietin vaan että kuvittelenko tai liioittelenko kun minusta tuntuu että ne ei HALUA auttaa, heitä ei kiinnosta.

Meillä oli ja on sama tilanne.



Oletin ja kuvittelin, että isovanhemmat oikeasti haluaisivat auttaa pyytämättä lastenhoidossa. Edes joskus. Mutta ei.

Lapsemme ovat jo 9v. ja 5v. eikä isovanhemmat ole kertaakaan omasta aloitteestaan pyytäneet saada hoitaa lapsiamme.

Ei vaikka toisen lapsen kanssa olemme joutuneet viettämään paljon sairaalassa ja olemme tehneet isoa remonttia. Joten olemme ottaneet vain lapset mukaan minne olemme menneetkin.



Tiedän, että isovanhemmat eivät ole velvoitettuja hoitamaan lapsen lapsiaan. Mutta eivätkö he edes joskus haluaisi tehdä sitä, jotta saisivat keskinäistä aikaa lasten kanssa? Ihan välittämisestä ja rakkaudesta omiin lapsiinsa ja lastenlapsiinsa?



Muutaman kerran olen tohtinut pyytää lastenhoitoapua ja olemme sitä saaneetkin. Ja aina olen osoittanut kiitollisuuttani runsaasti.



Mutta kurja on edes pyytää, kun isovanhemmat eivät koskaan tarjoa apuaan oma-aloitteisesti. Minusta se on selvä merkki siitä, että eivät halua erityisemmin viettää aikaansa lastemme kanssa niin, että joutuvat huolehtimaan heistä ilman, että me vanhemmat olemme mukana.



Itse olen päättänyt, että jos/kun omat lapseni tulevat vanhemmiksi, niin taatusti tulen tarjoamaan lastenhoitoapuani pyytämättä.

Ihan vain rakkaudesta ja välittämisestä.

että hyvää tahtoa olisi auttaa, muttei vaan näe miten voisi auttaa. Jos sä olet todella väsynyt ja valitat väsymystä, niin en mä ihan oikeasti näe miten anoppi voisi sitä auttaa. Toki se, että ottaisi lapset hoitoon joskus, auttaisi sua muissa asioissa, mutta ei se sun väsymykseen vaikuttaisi. Saattaa ajatella, että sellaistahan se pienten lasten kanssa on, ja siitä on kaikki selvinneet, eli ei tajua, että kaipaisit jotain apua. Se, että valittaa väsymystä ei saa kaikkia tajuamaan, että kaipaisit jotain konkreettista tekemistä heiltä. Pienten lasten kanssa oleminen tauon jälkeen saattaa olla pelottavaa, saattaa olla, että eivät ylipäänsä koskaan ole olleet mitään lapsi-ihmisiä... Tai pelkäävät, etteivät osaa hoitaa hyvin kuitenkaan.



Jos haluat heiltä jotain apua, sun pitää ihan suoraan sanoa, että mä tarvitsen apua, voisitteko auttaa. Jos et itse saa aikaiseksi, laita miehesi sanomaan se. Mutta jos ei apua suoraan pyydetä, ei voi olettaa, että toiset sitä hoksaa tarjota. Kaikki ei vaan tajua tai halua tuputtaa, vaan odottaa, että kyllä sitä apua pyydetään, jos oikeasti tarvitaan.



Ja sekin on mahdollista, että eivät nyt halua toimia lapsenvahtina. Se ei silti välttämättä tarkoita, etteivät välitä teistä.

Meillä sama mno molemmilla isovanhemmilla. Meillä 2 lasta ja kummatkaan isovanhemmat ei ole koskaan hoitanut, ei siis edes minuuttia, saati tuntia. Eivät viitsi.

Ikinä eivät oe apuaan tarjonneet vaikka ollut raskasta ja tiesivät sen (erikoislasta käytettää sairaalassa,kuntoutuksissa) ja monesti on sanottu miten vaikea on menot järjestää kun pitää lapset ottaa aina kumpikin mukaan.

Kaikki isovanhemmat oloneuvoksia, terveitä, alle 65v.

Eivät jaksa tulla edes lasten synttäreille, eikä edes jouluna, tai kutsuttuna. Kun haluavat vain elää "rauhassa".



Molemmat saivat aikanaan tuhansia tunteja apua vanhemmiltaan koska minä ja ies oltiin mummolassa hoidossa aina, monta kertaa viikossa ja joka viikonloppu yökylässä. Sukupolvien auttamisen ketju tyssäsi tään, meitä ei ole autetu edes pahassa hädässä kriisin keskellä. Vain kaksi kertaa äärimmäisessä hädässä on apua pyydetty ja ei suostuttu, vastaus oli katsotaan joskus toiste....



Ikävä kyllä tällainen välinpitämättömyys on monilla suutren ikäluokan isovanhemmilla tavallista. Kiinnostusta ei voi pakottaa joten tämän kanssa on elettävä vaikka kuinka veetuttaa.

Meillä on kahdet paskat velliperse isovanhemmat :(

apua jos tarvitsette, ja kun ette ole pyytäneet niin pärjäätte ja haluatte pärjätä ilman apua.

Ehkä he eivät osaa tarjota apuaan, kun eivät tiedä miten auttaisivat.

Nyt vaan suu auki omassa päässäkin, ja ehdottamaan voisiko lapset tulla kylään että äiti/isä pääsee rauhassa asioille tai hetkeksi rentoutumaan.

että hyvää tahtoa olisi auttaa, muttei vaan näe miten voisi auttaa. Jos sä olet todella väsynyt ja valitat väsymystä, niin en mä ihan oikeasti näe miten anoppi voisi sitä auttaa. Toki se, että ottaisi lapset hoitoon joskus, auttaisi sua muissa asioissa, mutta ei se sun väsymykseen vaikuttaisi. Saattaa ajatella, että sellaistahan se pienten lasten kanssa on, ja siitä on kaikki selvinneet, eli ei tajua, että kaipaisit jotain apua. Se, että valittaa väsymystä ei saa kaikkia tajuamaan, että kaipaisit jotain konkreettista tekemistä heiltä. Pienten lasten kanssa oleminen tauon jälkeen saattaa olla pelottavaa, saattaa olla, että eivät ylipäänsä koskaan ole olleet mitään lapsi-ihmisiä... Tai pelkäävät, etteivät osaa hoitaa hyvin kuitenkaan.

Jos haluat heiltä jotain apua, sun pitää ihan suoraan sanoa, että mä tarvitsen apua, voisitteko auttaa. Jos et itse saa aikaiseksi, laita miehesi sanomaan se. Mutta jos ei apua suoraan pyydetä, ei voi olettaa, että toiset sitä hoksaa tarjota. Kaikki ei vaan tajua tai halua tuputtaa, vaan odottaa, että kyllä sitä apua pyydetään, jos oikeasti tarvitaan.

Ja sekin on mahdollista, että eivät nyt halua toimia lapsenvahtina. Se ei silti välttämättä tarkoita, etteivät välitä teistä.

Meillä oli ja on sama tilanne.

Oletin ja kuvittelin, että isovanhemmat oikeasti haluaisivat auttaa pyytämättä lastenhoidossa. Edes joskus. Mutta ei.

Lapsemme ovat jo 9v. ja 5v. eikä isovanhemmat ole kertaakaan omasta aloitteestaan pyytäneet saada hoitaa lapsiamme.

Ei vaikka toisen lapsen kanssa olemme joutuneet viettämään paljon sairaalassa ja olemme tehneet isoa remonttia. Joten olemme ottaneet vain lapset mukaan minne olemme menneetkin.

Tiedän, että isovanhemmat eivät ole velvoitettuja hoitamaan lapsen lapsiaan. Mutta eivätkö he edes joskus haluaisi tehdä sitä, jotta saisivat keskinäistä aikaa lasten kanssa? Ihan välittämisestä ja rakkaudesta omiin lapsiinsa ja lastenlapsiinsa?

Muutaman kerran olen tohtinut pyytää lastenhoitoapua ja olemme sitä saaneetkin. Ja aina olen osoittanut kiitollisuuttani runsaasti.

Mutta kurja on edes pyytää, kun isovanhemmat eivät koskaan tarjoa apuaan oma-aloitteisesti. Minusta se on selvä merkki siitä, että eivät halua erityisemmin viettää aikaansa lastemme kanssa niin, että joutuvat huolehtimaan heistä ilman, että me vanhemmat olemme mukana.

Itse olen päättänyt, että jos/kun omat lapseni tulevat vanhemmiksi, niin taatusti tulen tarjoamaan lastenhoitoapuani pyytämättä.

Ihan vain rakkaudesta ja välittämisestä.

Minusta apua tarvitsevan pitää osata sitä pyytää. Omat vanhempani eivät ole koskaan ehdottaneet, että voisivat hoitaa lapsiamme, enkä ole siitä loukkaantunut tai raivoissani. Olen pyytänyt, kun olen apua tarvinnut ja aina ovat suostuneet. Ihan vauva-aikana äitini tuli muutamat kerrat avuksi ja hoiti vauvaa niin sain siivottua tai levättyä. Tästä siis soitti ihan itse, että tulisi käymään. Muuten olemme käyneet kyläilemässä koko perhe tai minä ja lapset pelkästään, ja tällöin olen joskus ehdottanut, että voisin käydä pikaiseen kaupassa, jos katsovat lapsia. Olen sitten max tunnin ollut poissa. Kerran äiti taisi jopa tokaista, että etkö nyt menekään sinne kauppaan.

Olen tulkinnut asian niin, että vaikka he haluavat viettää aikaa lastemme kanssa, he kokevat sen silti aika raskaaksi ja vastuulliseksi eivätkä ihan täpinöissään sitä ehdottele. Siksi pyydänkin apua vain, kun todella tarvitsen eli noin 4 kertaa vuodessa, ja aina siis vain muutamia tunteja (kerran kuopus oli päivän, kun oli sairas). MInusta on ymmärrettävää, että vastuu toisten lapsista tuntuu raskaalta. Näen kyllä, miten paljon viihtyvät lastemme kanssa, joten en osaa olla loukkaantunut siitä, että eivät jatkuvalla syötöllä halua pikkulapsiaikaa takaisin.

Koen, että isovanhempien tärkein tehtävä on luoda se hyvä ja läheinen suhde lapsiin eikä helpottaa omien lastensa elämää. Minusta he saavat toteuttaa tätä ihan omin ehdoin.

Ikävä kyllä tällainen välinpitämättömyys on monilla suutren ikäluokan isovanhemmilla tavallista. Kiinnostusta ei voi pakottaa joten tämän kanssa on elettävä vaikka kuinka veetuttaa.

Meillä on kahdet paskat velliperse isovanhemmat :(

Melko yleistä se nykyään on, ettei isovanhempia lapsenlapset kiinnosta YHTÄÄN. Lapsenlapsiin tutustuminen ei kiinnosta, hoitamisesta puhumattakaan. Eikä välttämättä ne omatkaan lapset kiinnosta.

Olen ajatellut, että he haluavat viettää aikaa keskenään ja kokonaan ilman lapsia. Siinä on heidän oma elämänsä sisältö, ja mikäpä minä olen sitä arvostelemaan. Ei meidän kanssa ole pakko olla tekemisissä, ei mekään haluta olla kenellekään vaivaksi.

Enkä oikein ymmärrä, että jos olet loppu, niin miksi menet miehen kanssa syömään etkä lepää. Ei kävisi minulla mielessäkään mennä siskolle avuksi, jos hän ensin välittää väsymystään ja sitten minun mennessäni avuksi lähteekin ovesta ulos syömään tai elokuviin sen sijaan että nukkuisi.



Eli voisikohan syynä olla se, että ei ole kiva tarjota apua uupuneelle, jos tämä ei oikeasti olekaan loppuunväsynyt vaan odottaakin tilaisuutta hauskapitoon. Sitä kokee itsensä tyhmäksi mennessään apuun, ja toinen lähteekin lepäämisen sijaan ulos.

Enkä oikein ymmärrä, että jos olet loppu, niin miksi menet miehen kanssa syömään etkä lepää. Ei kävisi minulla mielessäkään mennä siskolle avuksi, jos hän ensin välittää väsymystään ja sitten minun mennessäni avuksi lähteekin ovesta ulos syömään tai elokuviin sen sijaan että nukkuisi.

Eli voisikohan syynä olla se, että ei ole kiva tarjota apua uupuneelle, jos tämä ei oikeasti olekaan loppuunväsynyt vaan odottaakin tilaisuutta hauskapitoon. Sitä kokee itsensä tyhmäksi mennessään apuun, ja toinen lähteekin lepäämisen sijaan ulos.

Et nyt voi olla tosissasi, että jos ihminen on väsynyt niin se tarkoittaa että hänen vain pitäisi nukkua :D

Jos ihmiset jaksaisivat pelkän nukkumisen voimalla, niin ei me vapaita viikonloppuja, ei lomia, ei harrastuksia eikä oikein mitään muutakaan kivaa tarvittaisi elämään :)

Minkä ikäinen oikein olet?

Enkä oikein ymmärrä, että jos olet loppu, niin miksi menet miehen kanssa syömään etkä lepää. Ei kävisi minulla mielessäkään mennä siskolle avuksi, jos hän ensin välittää väsymystään ja sitten minun mennessäni avuksi lähteekin ovesta ulos syömään tai elokuviin sen sijaan että nukkuisi. Eli voisikohan syynä olla se, että ei ole kiva tarjota apua uupuneelle, jos tämä ei oikeasti olekaan loppuunväsynyt vaan odottaakin tilaisuutta hauskapitoon. Sitä kokee itsensä tyhmäksi mennessään apuun, ja toinen lähteekin lepäämisen sijaan ulos.

Et nyt voi olla tosissasi, että jos ihminen on väsynyt niin se tarkoittaa että hänen vain pitäisi nukkua :D Jos ihmiset jaksaisivat pelkän nukkumisen voimalla, niin ei me vapaita viikonloppuja, ei lomia, ei harrastuksia eikä oikein mitään muutakaan kivaa tarvittaisi elämään :) Minkä ikäinen oikein olet?

ja minä tarjoan apuani, että hän saa levätä, niin koen tulleeni tuossa tilanteessa huijatuksi!

Jos joku on aidosti väsynyt, ei hän lähde miehensä kanssa ulos syömään, sillä hän ei jaksa. Tai sitten hän ei oikeasti olekaan väsynyt vaan haluaa ainoastaan ilmaisen lastenhoitajan.

En mene hoitamaan lastenlapsia, jotta näiden äiti pääsisi vapaille viikolopuille, lomille, harrastuksiin tai hauskanpitoon. Minusta kaikissa noissa tapauksissa voi hankkia MLL:n tms. hoitajan, koska ei oikeastaan tarvitse apua vaan haluaa ainoastaan eroon lapsista.

heidän pitäisi hoitaa lapsianne? Aina voi palkata MLLstä hoitajan.



Ja miksi hankkia lisää lapsia, jos ekankin kanssa väsyttää?

mieltä. Jos menen lastenvahdiksi jollekulle äärettömän väsyneelle, koen olevani avuksi ja hyödyksi, jos tuo ihminen lepää ja menee NUKKUMAAN, kun hoidan lapsia. Muussa tapauksessa koen olevani vain ilmainen lastenhoitaja joka pyydetään, että vanhemmat saisivat laatuaikaa.

Enkä oikein ymmärrä, että jos olet loppu, niin miksi menet miehen kanssa syömään etkä lepää. Ei kävisi minulla mielessäkään mennä siskolle avuksi, jos hän ensin välittää väsymystään ja sitten minun mennessäni avuksi lähteekin ovesta ulos syömään tai elokuviin sen sijaan että nukkuisi. Eli voisikohan syynä olla se, että ei ole kiva tarjota apua uupuneelle, jos tämä ei oikeasti olekaan loppuunväsynyt vaan odottaakin tilaisuutta hauskapitoon. Sitä kokee itsensä tyhmäksi mennessään apuun, ja toinen lähteekin lepäämisen sijaan ulos.

Et nyt voi olla tosissasi, että jos ihminen on väsynyt niin se tarkoittaa että hänen vain pitäisi nukkua :D Jos ihmiset jaksaisivat pelkän nukkumisen voimalla, niin ei me vapaita viikonloppuja, ei lomia, ei harrastuksia eikä oikein mitään muutakaan kivaa tarvittaisi elämään :) Minkä ikäinen oikein olet?

ja minä tarjoan apuani, että hän saa levätä, niin koen tulleeni tuossa tilanteessa huijatuksi!

Jos joku on aidosti väsynyt, ei hän lähde miehensä kanssa ulos syömään, sillä hän ei jaksa. Tai sitten hän ei oikeasti olekaan väsynyt vaan haluaa ainoastaan ilmaisen lastenhoitajan.

En mene hoitamaan lastenlapsia, jotta näiden äiti pääsisi vapaille viikolopuille, lomille, harrastuksiin tai hauskanpitoon. Minusta kaikissa noissa tapauksissa voi hankkia MLL:n tms. hoitajan, koska ei oikeastaan tarvitse apua vaan haluaa ainoastaan eroon lapsista.

Enkä oikein ymmärrä, että jos olet loppu, niin miksi menet miehen kanssa syömään etkä lepää. Ei kävisi minulla mielessäkään mennä siskolle avuksi, jos hän ensin välittää väsymystään ja sitten minun mennessäni avuksi lähteekin ovesta ulos syömään tai elokuviin sen sijaan että nukkuisi. Eli voisikohan syynä olla se, että ei ole kiva tarjota apua uupuneelle, jos tämä ei oikeasti olekaan loppuunväsynyt vaan odottaakin tilaisuutta hauskapitoon. Sitä kokee itsensä tyhmäksi mennessään apuun, ja toinen lähteekin lepäämisen sijaan ulos.

Et nyt voi olla tosissasi, että jos ihminen on väsynyt niin se tarkoittaa että hänen vain pitäisi nukkua :D Jos ihmiset jaksaisivat pelkän nukkumisen voimalla, niin ei me vapaita viikonloppuja, ei lomia, ei harrastuksia eikä oikein mitään muutakaan kivaa tarvittaisi elämään :) Minkä ikäinen oikein olet?

Jos joku kertoo minulle olevansa väsynyt ja haluavansa levätä, ja minä tarjoan apuani, että hän saa levätä, niin koen tulleeni tuossa tilanteessa huijatuksi!

Jos joku on aidosti väsynyt, ei hän lähde miehensä kanssa ulos syömään, sillä hän ei jaksa. Tai sitten hän ei oikeasti olekaan väsynyt vaan haluaa ainoastaan ilmaisen lastenhoitajan.

En mene hoitamaan lastenlapsia, jotta näiden äiti pääsisi vapaille viikolopuille, lomille, harrastuksiin tai hauskanpitoon. Minusta kaikissa noissa tapauksissa voi hankkia MLL:n tms. hoitajan, koska ei oikeastaan tarvitse apua vaan haluaa ainoastaan eroon lapsista.

Enkä oikein ymmärrä, että jos olet loppu, niin miksi menet miehen kanssa syömään etkä lepää. Ei kävisi minulla mielessäkään mennä siskolle avuksi, jos hän ensin välittää väsymystään ja sitten minun mennessäni avuksi lähteekin ovesta ulos syömään tai elokuviin sen sijaan että nukkuisi. Eli voisikohan syynä olla se, että ei ole kiva tarjota apua uupuneelle, jos tämä ei oikeasti olekaan loppuunväsynyt vaan odottaakin tilaisuutta hauskapitoon. Sitä kokee itsensä tyhmäksi mennessään apuun, ja toinen lähteekin lepäämisen sijaan ulos.

Et nyt voi olla tosissasi, että jos ihminen on väsynyt niin se tarkoittaa että hänen vain pitäisi nukkua :D Jos ihmiset jaksaisivat pelkän nukkumisen voimalla, niin ei me vapaita viikonloppuja, ei lomia, ei harrastuksia eikä oikein mitään muutakaan kivaa tarvittaisi elämään :) Minkä ikäinen oikein olet?

ja minä tarjoan apuani, että hän saa levätä, niin koen tulleeni tuossa tilanteessa huijatuksi!

Jos joku on aidosti väsynyt, ei hän lähde miehensä kanssa ulos syömään, sillä hän ei jaksa. Tai sitten hän ei oikeasti olekaan väsynyt vaan haluaa ainoastaan ilmaisen lastenhoitajan.

En mene hoitamaan lastenlapsia, jotta näiden äiti pääsisi vapaille viikolopuille, lomille, harrastuksiin tai hauskanpitoon. Minusta kaikissa noissa tapauksissa voi hankkia MLL:n tms. hoitajan, koska ei oikeastaan tarvitse apua vaan haluaa ainoastaan eroon lapsista.

että pienten lasten vanhemmat menevät jonnekin kahdestaan virkistäytymään varsinkin niin, että isovanhemmat pyydetään hoitamaan.

Aikoinaan isovanhemmat joutuivat sietämään omia lapsiaan. Nyt saankon lapset itse kokea, miltä se tuntui olla uhraamassa muuten hyvää elämäänsä heidän vuoksi ja heidän kanssaan kotona, neljän seinän sisällä.

Tietysti jos vauvan äiti on todellakin kamalassa univajeessa eikä isä voi auttaa valvomalla, niin ehkä sitten.

Mutta läksytyksen kyllä jokatapauksessa saa - etenkin jos ei aivan heti saa unen päästä kiinni. Koska silloin se vaan tarkoittaa sitä, että ei ole ollut oikeasti väsynyt vaan on yrittänyt huijata.

Nautin tästä uudesta asetelmasta täysin rinnoin.