Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voiko ystävät harrastaa seksiä?

Vierailija
03.02.2012 |


Eli mies ja nainen, molemmat tahoillaan sinkkuja, seksiä harrastettukin jo, tapailtu mutta päätetty pysyä vain ystävinä.

Voiko tässä tapauksessa ystävyys säilyä jos siihen liittyy seksiä? Vai mitenköhän siinä käy? Satuttaako jompikumpi vaan itsestä? (henkisesti)

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
03.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sehän on jo seksisuhde.

Vierailija
2/7 |
03.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun toinen löytää tyttö/poikaystävän.



Tuleeko mustasukkaisuutta/omistushalua/muita epämääräisiä tuntemuksia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
03.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän se näin on, että ystävyyteen ei pidä seksiä sekoittaa. Silloin suhde on jotain aivan muuta kuin ystävyyttä.



Seksi kun otetaan suhteeseen, niin kyllä siinä väistämättä tunteet tulee mukaan ennenpitkää. Entäs sitten, kun toinen löytääkin kumppanin itselleen. Pystyísitkö hyväksymään asian ja luopumaan seksisuhteestanne?



Siitä päästäänkin taas siihen kysymykseen, kuinka tuleva kumppani suhtautuu ystävyyteenne sen jälkeen, kun kuulee ettei se pelkkää ystävyyttä olekaan ollut.

Vierailija
4/7 |
03.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippu ystävyyden luonteesta. Jos kyseessä on tärkeä ystävä ja ystävyydelle toivoo tulevaisuutta, seksiä ei kannattane harrastaa.



Jos taas kyseessä on sinkkuvaiheen bileystävä, niin miksei.



Olemassa oleva seksisuhde on haaste parisuhteelle ja vaikka seksi loppuisikin, niin tämä suhde muodostaa uhan uudelle suhteelle.

Vierailija
5/7 |
03.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jätkän kans sekstailtiin muutama kerta, sitten hän totesi että eikö ollakkin vain kavereita.

Sanoin ett aijaa...

Hän vaan että kyllä kaveritkin voi joskus panna...

Stoppasin jutun...

Oksettavaa.

Vierailija
6/7 |
03.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi ei

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
03.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

riippuen toki ihmisistä. Itse tapasin erään miehen kun molemmat olimme sinkkuja, ja meillä oli ihan hyvä ystävyys. Tulimme hyvin juttuun, harrastelimme hyvää seksiä kun molemmille sopi tavata ja sen lisäksi olimme siis ystäviä (tai ehkä "ystävä" on liian vahva sana, hyviä kavereita kuitenkin) ja puhuimme/kirjoittelimme monista vaikeistakin asioista. Minä vuodatin omasta paskasta eksästäni, hän kertoili kurjasta lapsuudestaan, vaikka olihan meillä hurjan hauskaakin. Loppuyön vietimme kainalokkain jutellen, joten siinä "suhteessa" oli aika monta parisuhteen elementtiä, ilman kuitenkaan oikeaa parisuhdetta. Emme esim. pitäneet erityisen tiivistä yhteyttä, ehkä 1-2 krt kuussa. Hän oli lähdössä vuodeksi opiskelemaan ulkomaille ja itse olin vasta hiljan eronnut, joten molemmille oli selvää, että suhdetta emme ole muodostamassa eikä mitään mustasukkaisuutta ollut ilmoilla ja muitakin sai treffailla. Kun hän tuli lomalle, hänellä oli lämmin syli odottamassa, ja itsekin sain suhteen hyvät puolet ilman mitään uskollisuusodotuksia... =) Kaiken kaikkiaan oikein hyvä mieli jäi tuosta tuttavuudesta ja tuon laatuisena sitä kesti ehkä vuoden. Kuka tietää, toisena ajankohtana siitä olisi saattanut kehkeytä vaikkapa ihan oikea parisuhdekin.



Sitten tapasin nykyisen mieheni (ja tuo mies aika samoihin aikoihin oman avovaimonsa) eikä tuollaiselle ystävyydelle ollut enää tilausta. Kerran olemme vielä tavanneet kahvilla, mutta kunnioituksesta kummankin kumppaneita kohtaan emme ole enää pitäneet yhteyksiä, enkä kaipaakaan siinä mielessä, mutta sen ystävyyspuolen olisin ehkä mielelläni säilyttänyt. Mutta vaikka mitään romanttisia tunteita häntä kohtaan ei ollutkaan, niin en usko että nykyiseni ymmärtäisi/arvostaisi, jos ylläpitäisin puhtaasti platonistakaan ystävyyttä entisen fuck buddyni kanssa! =D

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän viisi