Ajattelin tähän pressavaalikeskusteluun tuoda vähän uutta näkökulmaa :)

ja tyydytään siihen tosiasiaan, että presidenttivaalien loppusuoralla on oikeasti 2 hyvin presidentiksi sopivaa, mutta persooniltaan kovin erilaista johtajatyyppiä.



Minä olin tyytyväinen jo eka kierroksen jälkeen.



Sekä Pekka että Sauli ovat molemmat älykkäitä ja oppineita ja sopivat vahvuuksiensa puolesta presidentiksi.



En ota nyt kantaa seksuaaliseen suuntautumiseen, koulutusfaktoihin tai puolisoihin, enkä politiikan linjauksiin. Eivät nämä loppujen lopuksi ole mitenkään ratkaisevia presidentin tehtävässä, ei edes tuo tutkintojen loppuun saattaminen.



Yritän tässä tuoda esille molempien hyviä puolia:



Sauli:

* asiallinen

* ei tuo itseään esille

* vankka kokemus politiikasta

* asioihin paneutuva



Pekka

* helposti lähestyttävä

* luonteva ja positiivinen

* edistyksellinen ja idealistinen



Molemmat ovat jotenkin laskelmoivanoloisia, mutta se on kai aika yleistä älykkäiden ja vaikutusvaltaisten ihmisten käyttäytymisessä. Peliähän tässä pelataan, äänestäjät ylensä vain huomaavaan vastapelureiden laskemoivan ei koskaan oman ehdokkaan.



Vaikka molemmat esiintyvät ihan luontevasti, niin joitakin huomioita olen tehnyt. Sauli on salaperäinen, jättää asioita tarkoituksella sanomatta. Sauli voisi hymyillä enemmän ja puhua rennommin.



Pekan kehonkielestä taas pystyy täysin lukemaan, mitä hän ajattelee (milloin on turhautunut, kiihtynyt, innostunut tai tyytyväinen), vaikka yrittääkin sitä välillä peitellä.



Sitten tottakai ovat ne poliittiset erot, joita toki näillä miehillä on. Enpä kuitenkaan usko, että mikään niistäkään nousee niin ratkaisevaksi, etteikö lopulta sopivan ehdokkaan valinnassa ole kyse henkilökohtaisista arvoista ja persoonallisuudesta.



Jos me sitten vielä teemme johtopäätöksemme niistä jokaisen äänestäjän omista arvoista sen mukaan (kun saamme tietää) ketä he äänestävät, niin ymmärrän, että kuohuu.



Mielipiteenvapaus on olemassa, mutta jokaisen on hyvä muistaa, että jos ilmaisee mielipiteensä, niin olisi kyllä hyvä varautua myös se perustelemaan. Niistä perusteluista jo sitten saakin paremman käsityksen arvomaailmasta, kuin pelkästä ehdokkaan nimen mainitsemisesta.



Minusta molemmille ehdokkaille on siis olemassa ihan pätevät perustelut, miksi he olisivat hyviä presidentiksi.



Toinen on (minustakin) vain parempi :)