Miten NIinistö on päässyt edes lukioon, jos kutosia todistus täynnä?

meidän lukioon päässyt huonolla todistuksella; yli puolella sisäänpäässeistä oli ka yli 9.



Lukiossa oli 2 luokkaa per ikävuosi eli 60 paikkaa.

tämä siis 1980-luvulla.

ne tulivat vasta 70-luvulla. Minä olen 10 vuotta Niinistöä nuorempi, mutta mullakin oli opintie sellainen, että kansakoulua käytiin 4 luokkaa, sitten pyrittiin oppikouluun eli keskikouluun kaksipäiväisillä pääsykokeilla. Emme olleet varakkaita, mutta vanhemmat halusivat edes minut, nuorimmaisensa kouluttaa, vaikka se oli kallista. Keskikoulu oli 5 luokkaa, sitten pyrittiin lukioon keskiarvolla, jonka piti olla muistaakseni minun vuonnani 6,5. Oma keskiarvoni oli luokkaa 7,5 - 7,8.



En tiedä oliko Niinistö varakkaasta perheestä vai ei, mutta lukion käyminen ei siis ollut niin yleistä kuin tänä päivänä.

Silloin pyrittiin ensin oppikouluun 4 lk:n jälkeen. Jos sinne pääsi niin siitä oli jatkoputki lukioon. En muista, että olisi lukioon pitänyt erikseen hakea. Itse en ainakaan ole hakenut.



Suurempi juttu oli tehdä valinta, että mikä linja. Huiput ja yleensä miehet menivät matikkalinjalle ja tytöt kielilinjalle ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. En sitten tiedä miten on ollut maaseudulla.



Meillä oli 35 oppilasta matikkalinjalla joista meitä oli 5 tyttöä. Luokassa oli enkä 10 hyvää oppilasta - kaikki tytöt mukaanlukien. Ja loput olivat POIKIEN HARMAATA MASSAA. He ovat sitten noita nykypäivän huippuja. Tytöistä tuli kaikista lekureita ja insinöörejä. Luokan todella parhaasta tytöstä ei tullut kuin tyhjäntoimittaja. Oli muutenkin ihan ihmejuttu! Jopa ruotsinnumeron kanssa oli ongelmia. Ja kun opettajan mielestä kirjoitti todella huonosti niin opettaja soitti kotiin ja haukkui pataluhaksi, koska luuli, että tämä jolla oli ruotsinnumeron kanssa ongelmia olisi kirjoittanut koko koulun parhaan tuloksen siinä ruotsissa. Mene ja tiedä nyt sitten mistä oikein oli kysymys loppujen lopuksi! Fysiikan opettaja oli kuulema ainoa joka piti tuon tyypin puolia kun numeroita "annettiin" opettajankokouksessa. Fyssanumero oli tietysti 10. Eli semmosta kymppiä ei nykypäivänä täällä varmaan edes nähtäisi!



Lisää Niinistön ikäpolven koulunumerokokemuksia ja tuntoja vanhemmilta ihmisiltä! Kiitos!

Olen alisuoriutuja.



Paremmin alkoi mennä vasta yliopistossa. Suoritin kurssit nopeasti ja hyvin arvosanoin.



Mä en kuitenkaan sitäkään pidä merkkinä mistään. Lukemalla pärjää pitkälle, joten ei se älykkyydestä kerro mitään.



Mä olen itse todella älykäs ja olen lukenut paljon. Koulussa en ole hyvä ollut oikeestaan koskaan.

Monissa Suomen kaupungeissa pääsee nykyisin kuka tahansa peruskoulun suorittanut lukioon, kaikki hakijat otetaan, oli keskiarvo sitten 10 tai 5.

Niinistö on sitä ikäluokkaa, joka pyrki kansakoulun 4. luokalta oppikouluun (=keskikouluun). Pääsykoe oli jo silloin ja siinä ratkaistiin, kuka saa suoran reitin lukioon ja korkeakouluun, kuka menee kansalaiskouluun.



En muista, oliko sen jälkeen lukioon mitään rajoja. Itse en mennyt lukioon, mutta opistoihin oli pääsykokeet. Ne olivat AMK:n edeltäjiä ja pelkkä keskikoulu riitti niihin pyrkimiseen, vaikka suurin osa sisään päässeistä olikin ylioppilaita. Siis vähän niin kuin nykyään, että korkeakouluihin voi hakea amiksesta mutta suurin osa hyväksytyistä on ylioppilaita.

Ukkohan on vanha ku taivas.

enkä muista, että lukioon olisi ollut mitään keskiarvorajaa. Ja vaikka lukion alussa olisi ollut huonoja numeroita, oli mahdollisuus kiriä sitten viimeisellä luokalla ja saada ihan kunnon päästötodistus. Ei vaikuttaneet lukion alun numerot mitään, nykyään on ihan erilainen systeemi. Moni "huono" poika keksi lukemisen vasta vähän ennen kirjoituksia ja saikin sitten ihan hyvän ylioppilastodituksen ja lukion päästötodistuksen.

Niinistö on sitä ikäluokkaa, joka pyrki kansakoulun 4. luokalta oppikouluun (=keskikouluun). Pääsykoe oli jo silloin ja siinä ratkaistiin, kuka saa suoran reitin lukioon ja korkeakouluun, kuka menee kansalaiskouluun.

En muista, oliko sen jälkeen lukioon mitään rajoja. Itse en mennyt lukioon, mutta opistoihin oli pääsykokeet. Ne olivat AMK:n edeltäjiä ja pelkkä keskikoulu riitti niihin pyrkimiseen, vaikka suurin osa sisään päässeistä olikin ylioppilaita. Siis vähän niin kuin nykyään, että korkeakouluihin voi hakea amiksesta mutta suurin osa hyväksytyistä on ylioppilaita.

Ei tarvinnut pyrkiä lukioon, koska se kouluun pyrkiminen oli jo silloin 10-vuotiaana.

Niinistö Abbrobatur





Haavisto Laudatur.



Niinistä ei vaivautunut tai osannut kiriä. Edes matikka ei mennyt hyvin. Psykologiaa ei ole lukenut ikinä, minkä huomaa siitä, kun kysytään, mikä on lisännyt lasten ja nuorten mielenterveydellisä ongelmia. Vastaus kuului:



"Kun joillain on enemmeän leuja kuin toisilla, niin sehän aiheuttaa kateutta."



Varmaan kokoomuksessa kateus on laajalle levinnyt mielenterveysongelma, kun he eivät halua jakaa rahaa yhteiskunnassa tasaisemmin.



Oikeat mielenterveyspotilaat ajetaan kaduille.



Kouluihn halutaan lukukausimaksuja. Että rikkaiden 6,5-keskiarvollakin pääsee opiskelemaan, kun köyhillä ei ole lukukausimaksuihin varaa.

haettiin oppikouluun (kuten joku jo ansiokkaasti selvensi). Oppikoulu oli 8-luokkainen eli muodostui nykyisen ala-asteen luokista 5-6, yläasteesta ja lukiosta. Sinne lukioon ei erikseen tarvinnut pyrkiä vaan siirryttiin oppikoulun 5. luokalta kuudennelle ilman sen enempiä rituaaleja.



Ylioppilaskirjoitukset olivat aivan erilainen prosessi kuin nyt eli ei mitään kuunteluja ja rasti ruutuun -tehtäviä kielissä vaan selkeitä käännöstehtäviä, joissa piti hallita sekä sanasto että kielioppi. Ne tehtävät jäisivät monelta nykynuorelta täysin pisteittä. Reaalissa piti samama päivänä kirjoittaa niin historia, kemia kuin biologiakin, toki kannatti keskittyä vain tiettyihin lukuaineisiin.



Maailma on muuttunut sitten Niinistön kouluajan, mutta kannattaa muistaa, että niin on Niinistökin muuttunut. Hän osaa ja ymmärtää paljon enemmän kuin se koulupoika 60-luvulla. Täytyy toivoa, että myös äänestäjät tajuavat, että oppikoululainen Sauli oli aivan eri henkilö kuin presidenttiehdokas Niinistö. Onneksi harva meistä jämähtää kouluaikoihinsa.

Niinistö Abbrobatur Haavisto Laudatur. Niinistä ei vaivautunut tai osannut kiriä. Edes matikka ei mennyt hyvin. Psykologiaa ei ole lukenut ikinä, minkä huomaa siitä, kun kysytään, mikä on lisännyt lasten ja nuorten mielenterveydellisä ongelmia. Vastaus kuului: "Kun joillain on enemmeän leuja kuin toisilla, niin sehän aiheuttaa kateutta." Varmaan kokoomuksessa kateus on laajalle levinnyt mielenterveysongelma, kun he eivät halua jakaa rahaa yhteiskunnassa tasaisemmin. Oikeat mielenterveyspotilaat ajetaan kaduille. Kouluihn halutaan lukukausimaksuja. Että rikkaiden 6,5-keskiarvollakin pääsee opiskelemaan, kun köyhillä ei ole lukukausimaksuihin varaa.

eli jo maksullisen koulutuksen aikana ns. varattomat saivat ilmaiset opiskelupaikat. Käytännössä yksinhuoltajien lapsille oppikoulu oli aina ilmaista. Riitti, että selvisi pääsykokeissa.

Psykologia tuli pakolliseksi aineeksi vasta 90-luvulla (muistelen), joten suurin osa nykyisin elossaolevista lukion käyneistä ei ole sitä lukenut. Tosin nykylukion psykologia on sen verra kevyttä tavaraa, että sillä ei ratkaista mielenterveyspotilaisen asioita (heille muuten apua on psykiatriasta, ei psykologiasta).