Syödäänkö varakkaissa perheissä parempaa ruokaa?

Voi olla, että tehdään ihan perinteisiäkin lapsiperheiden ruokia, mutta raaka-aineet ovat kautta linjan laadukkaampia. Kun esimerkiksi jauhelihakastikkeissa ja jauhelihakastikkeissakin tai lasagnessa ja lasagnessa voi olla suuria eroja riippuen raaka-aineista ja niiden laadusta.



No, ehkä se koulutus vaikuttaa vähintään yhtä paljon. Korkeamman sosioekonomisen aseman perheissä syödään monipuolisemmin ja laadukkaampaa (lisäaineeton, luomu, aito) ruokaa. Se näkyy suoraan parempana terveytenä ja pidempänä elinikänä.

Voi apua taas näitä "korkeasti koulutettuja"

Mun kaveri on kokki ja heillä syödään vaikka mitä upeita ruokia, vaikka eivät olekaan "akateemikkoja"

Taattua av-laatua..

Yritä nyt ymmärtää, että jos katsotaan asiaa laajasti, löytyy selvä yhteys sosioekonomisen aseman ja ruuan laadun + terveyden välillä. Poikkeuksia toki aika löytyy suuntaan ja toiseen, mutta pääsuuntaus on näin.

tehdään kaikkia ap:n mainitsemia ruokia! Ruokakaupassa ei tarvitse hinnan perusteella valita raaka-aineita, eikä muissakaan kaupoissa osteta halvalla huonoa, joten ollaan kai ihan hyvin toimeentulevia.

Meillä syödään myös usein kalaa (lohta, nieriää, tuoretta tonnikalaakin, vaikka tuo viimeksi mainittu tuntuukin epäekologiselta vaihtoehdolta), paljon myös kasviksia, hedelmiä, kaupasta ostetut leivät yleensä niitä paperipusseissa myytäviä ja luomuna paljon mm. maidot aina.

Lapsi pitää jauheliharuoastakin, joten niitä tehdään myös. Joka viikkoon sopii yksi, tällä viikolla oli makaronilaatikkoa

Voi apua taas näitä "korkeasti koulutettuja"

Mun kaveri on kokki ja heillä syödään vaikka mitä upeita ruokia, vaikka eivät olekaan "akateemikkoja"

Taattua av-laatua..

Yritä nyt ymmärtää, että jos katsotaan asiaa laajasti, löytyy selvä yhteys sosioekonomisen aseman ja ruuan laadun + terveyden välillä. Poikkeuksia toki aika löytyy suuntaan ja toiseen, mutta pääsuuntaus on näin.

Olen sitä mieltä että se kiinnostus siihen ruokaan määrää tuon homman, eikä sosioekonominen asema tai raha. Ei me kokit olla kaikki korkeakoulutettuja, mutta koska tiedämme miten ruoat tehdään, voimme tehdä edullisemmistakin ruoka-aineista parempaa ruokaa.

Joo, se on totta että monessa köyhässä perheessä syödään eineksiä, mutta luulen että tuossakin vaikuttaa eniten se, että tietotaito puuttuu.

Kun ei tiedetä miten bouillabaisse tehdään, niin sitä tuskin silloin tehdään.

Itsekin kasvatan miltei kaikki kasvikset itse, ja kasvatan erikoisempiakin kasviksia. Meillä on talossa kiinteä kasvihuone, joten kasvatan niitä ympäri vuoden. On munnakoisoja, ananaskirsikoita, sekä erikoisempia yrttejä. Teen pastan itse, kuten kaikki kastikkeetkin, sekä makkaratkin sillä ostamme usein kokonaisen sian. Riistan kanssa meillä on se onnekas asema, että naapurimme tuo hirveä, peuraa ja jänistä aina säännöllisin väliajoin, jos esim. heidän pakkanen on täysi.

Oma lapsuuden perheeni oli köyhä, siis todella köyhä, mutta emme me mitään eineksiä tai huonolaatuista ruokaa syöneet.

p.s. Tätä en ole ikinä ruokahifistelijöissä ymmärtänyt; miten pariisinperunat ovat hienompia, kuin se tavallinen peruna? Samaa ainettahan se on, pienessä pallon muodossa vain. Itseasiassa, lähtisin väittämään että pariisinperunat ovat epäterveellisempiä kuin tavallinen keitetty peruna, kun ne pariisilaiset kuitenkin pahimmillaan keitetään rasvassa. Ja verisuonet kiittää. =D

että onhan se vähän helpompi tehdä niitä "erikoisempia" ruokia jos tietää niiden olemassaolosta.



Olen duunariperheestä ja vaikka itse olen kouluttautunut ja sillä tavoin valistunut että osaan kiinnittää huomiota raaka-aineiden laatuun, en silti oikein osaa keksiä tai etsiä muita kuin niitä peruskotiruokia. En ole koskaan esim. maistanut jotain maa-artisokkakeittoa, joten en oikein saa kimmoketta sitä ruveta valmistamaankaan. Se tässä varmaan on haasteena. On helppo tyytyä jauhelihakastikkeeseen yms. kun ei vain tiedä paremmasta. Voishan sitä tietysti kokeilla. =)

Ei me kokit olla kaikki korkeakoulutettuja, mutta koska tiedämme miten ruoat tehdään, voimme tehdä edullisemmistakin ruoka-aineista parempaa ruokaa.

Kaikki ei-koulutetut ei kuitenkaan ole ruoka-alan ammattilaisia. Toki se kiinnostus ruokaan vaikuttaa, mutta voisiko olla että ruoka ja ruokakulttuuri kiinnostaa enemmän korkeasti koulutettuja ja varakkaita ihmisiä, joilla on kiinnostusta eri maiden ruokia/juomia kohtaan ja varaa kokeilla?

Itse olen sen verran pienituloinen, etten vain uskalla ostaa jotain kalliita lihoja tai juustoja kun pelkään etten niistä pidä tai ruoka epäonnistuu tai en osaa sitä laittaa. Liian iso riski heittää rahaa kankkulan kaivoon. Parempituloinen voi ottaa riskin ilman että se vaarantaa loppukuun ruokia..

Vai teettekö tekin hyvätuloiset jauhelihakeittoa, makaronilaatikkoa, lihamureketta yms?

Perheemme netto tulot 6k€/kk. Onkohan se hyvätuloista.

En ymmärrä miksi dissaat jauheliha ruokaa. Hyvin tehtynä se on hyvää. Maulta ja ravintoarvoiltaan. :)

Kaiken lisäksi yleensä syödään nautasikaa koska se on paremman makuista.

Tämä on ihan sama kuin camping vs Kabanossi.

Ei makkaaran pidä olla pelkkää lihaa vaan sitä tehdään juuri siksi etä jämät saadaan hyödynnettyä. Maistuukin paremmalta.

Vai teettekö tekin hyvätuloiset jauhelihakeittoa, makaronilaatikkoa, lihamureketta yms?

Perheemme netto tulot 6k€/kk. Onkohan se hyvätuloista.

En ymmärrä miksi dissaat jauheliha ruokaa. Hyvin tehtynä se on hyvää. Maulta ja ravintoarvoiltaan. :)

Kaiken lisäksi yleensä syödään nautasikaa koska se on paremman makuista.

Tämä on ihan sama kuin camping vs Kabanossi.

Ei makkaaran pidä olla pelkkää lihaa vaan sitä tehdään juuri siksi etä jämät saadaan hyödynnettyä. Maistuukin paremmalta.

Meillä arkena on niin kiireistä, että ruoan pitää olla sellaista, jonka pystyy valmistamaan jo edellisenä iltana ja urheilevat lapset tarvitsevat yleensä jonkun hiilihydraattipitoisen ruoan ennen treenejä, lihamakaronilaatikko on tässä ihan ässä ruoka, samoin erilaiset pastat. Lapset ovat kuitenkin vielä pieniä koululaisia, joten suurempaa kokkailua heiltä ei voi odottaa vaan lämmittäminen on se maksimi. Lisäksi tykkäävät ihan perusruoasta.



Arkeen kuuluu keittoja, uuniruokia - broileria, kalaa, jauhelihaa, pataruokaa yms. perusjuttua.



Ei varmaan riipu suoranaisesti tuloista, mutta pasta on meillä aina täysjyvää ja jauheliha paistijauhelihaa ja aika usein luomuakin tai hirvenjauhelihaa jota saadaan appiukolta. Käytän paljon kasviksia arkiruoanlaitossakin ja vältän esim. liemikuutioiden käyttöä. Eineksiä meillä ei syödä kuin aivan hätätilassa eikä niistä oikein maistu mikään muu kuin pinaattiletut.



Ostan silti pääsääntöisesti ihan tavallisia ruoka-aineita, en osta merkin perusteella vaan sellaista joka on hyväksi havaittua, usein ihan Rainbowta tai Pirkkaa.



Me syömme terveellisesti, mm. paljon tuoreita kasviksia ja varmaan keskimääräistä enemmän kalaa. Viikonloppuisin sitten läträtään monimutkaisempien ruokien kimpussa silloin kun mies on kotosalla.

Mua kanssa nauratti tuo akateemikko tyyppi:) Ainakaan kovin kauhean akateeMINEN ei sorru tuohon titteliin, tai käyttämään sitä väärin;)

Joo, se on totta että monessa köyhässä perheessä syödään eineksiä, mutta luulen että tuossakin vaikuttaa eniten se, että tietotaito puuttuu.

Kun ei tiedetä miten bouillabaisse tehdään, niin sitä tuskin silloin tehdään.

Itsehän sen tuossa sanot: tietotaidon puute estää laittamasta eksoottiselta kuulostavia ruokia.

Yleisesti ottaen tiedonjano, kiinnostus vieraita asioita kohtaan ja kyky - ja halu - ottaa asioista selvää kulkee käsi kädessä koulutuksen tuoman sivistyksen myötä. Näin ollen korkeammin koulutetut ihmiset ovat yleensä niitä, jotka opettelevat uusia juttuja myös keittiössä.

Sosiologiassa on paljon tutkimuksia ja pohdintaa koulutustason vaikutuksesta ihmisen käyttäytymiseen myös muilla osa-alueilla kuin koulunpenkillä tai työelämässä. Yksi näistä on mm. perheen ruokakulttuuri. Tutkimusten mukaan koulutusaste erottelee selvästi eri kulttuurit. Tätä ei tosin av:lla saa sanoa, tai jos sanoo niin heti jollain mammalla on heittää esimerkki, joka kumoaa väitteen.

Nykyisellään minulla ei ole enää mielestäni tarpeeksi aikaa ruuanlaitolle. Mutta olen suht koht hyvin pystynyt pitämään kiinni siitä linjasta, että valmisruokia on minimaalisesti.



Oikeastaan vain pinaatti- ja hernekeitto ovat sellaisia ruokia, jotka ovat meillä aina eineksiä.



Teemme noita kaikkia yllä mainittuja ruokia, mutta aika harvoin. Jauhelihakeittoa saattaa olla n. 10 kertaa vuodessa. Makaronilaatikkoa teen tyttären toiveesta pitkin hampain silloin tällöin (ei ole minusta oikeaa ruokaa) ja lihamureketta tulee kausittain tehtyä useammin. Juuri nyr en muista edellistä kertaa.



Meillä on lapsien kasvun myötä siirrytty enemmän panostamaan yhteiseen puuhasteluun ja harrastamiseen ja se väistämättä vie ruuanlaittoaikaa. Aina silloin tällöin koetan jotain uutta, mutta muuten meidän ruuat on varsin tavallisia.



Esimerkki tämän viikon ruuista:

ma tomaattinen naudanlihapata (sunnuntailta jäänyt) + riisi

ti sienikastike + keitetyt perunat + munakasta

ke (kaupan) pinaattikeitto + itse leivotut sämpylät

to tomaattinen tonnikalarisotto/pilahvi oliiveilla ja tuoreella persiljalla

pe (kaupan) lasagne

la blinejä mädillä ja suolakurkulla

su karitsaa (arvon pakastimesta jokin palan ja teen siitä sitten mieleisen ruuan)

Ei me kokit olla kaikki korkeakoulutettuja, mutta koska tiedämme miten ruoat tehdään, voimme tehdä edullisemmistakin ruoka-aineista parempaa ruokaa.

Kaikki ei-koulutetut ei kuitenkaan ole ruoka-alan ammattilaisia. Toki se kiinnostus ruokaan vaikuttaa, mutta voisiko olla että ruoka ja ruokakulttuuri kiinnostaa enemmän korkeasti koulutettuja ja varakkaita ihmisiä, joilla on kiinnostusta eri maiden ruokia/juomia kohtaan ja varaa kokeilla? Itse olen sen verran pienituloinen, etten vain uskalla ostaa jotain kalliita lihoja tai juustoja kun pelkään etten niistä pidä tai ruoka epäonnistuu tai en osaa sitä laittaa. Liian iso riski heittää rahaa kankkulan kaivoon. Parempituloinen voi ottaa riskin ilman että se vaarantaa loppukuun ruokia..

Mun mielestä on outo harha että usein köyhempien tai uusavuttomien käyttämät einekset olisi halpoja?? Monta kertaa kun kilohintoja katsoo ruuat saa kyllä itse tehtynä paljon halvemmalla! Erityisesti keitot ja laatikot on puoli-ilmaisia ja erittäin hyvää perusruokaa. Jos yhden päivän ruoka menee "pilalle" siksi ettet tykkää - onko se todella maailmanloppu?

Esimerkiksi toissapäivänä tehty gulassini:

- lihaa 700g - 6,90 (paistia, halvempikin liha käy)

- 2 paprikaa 1,50

- paketti 200g hapankaalia 1,39

- sitruuna 0,29 josta käytin kuorta

- 3 perunaa 0,29

- 1 iso sipuli n 0,10

- 2 isoa luomuporkkanaa n 0,40

Mausteita (paprika- ja chilijauhetta sekä -hiutaleita, pippuria, suolaa, laakerinlehti, lihalieminappi ja tomaattipyre löytyi kaapista)

Tuosta syö 4 henkeä 2 päivää ja hinnaksi tuli 10,90!! Eli 1,36 per annos!! Mistä saa yhtä hyvää ja laadukasta einestä samaan hintaan??

Kaalilaatikkoon menee 1 kaali, n 1€, jauhelihaa 200g n 2€, (sipuli) desi riisiä (mitä tahansa sorttia) jota useimmilla on aina kaapissa ja 1 lihalieminappi. Hintaa ruualle tulee 3€ eli n 0,38€ annos!!

Tai "juhlavampaa" 4-5 hengelle: 1 possunfile, muutama peruna, porkkana, punajuuri, lanttupala ja sipulia + valkosipulia - tuon kaiken saa 10€. Juurekset lohkotaan, sekaan suolaa, pippuria, oliiviöljyä, jotain yrttejä vaikka kuivattuna ja hunajaa. Uuniin 200'. File ruskistetaan ja maustetaan. Laitetaan juuresten päälle 15 minuutin kuluttua. Nautitaan kun juurekset on al-dente. Jos haluaa, voi tehdä vaikka kermaviilistä kastikkeen.... ruuan voi tehdä myös broiskusta.

En suostu maksamaan ruuasta maltaita vain siksi että olen koulutetumpi tai keskituloinen vaan haluan ennenkaikkea laadukasta ruokaa!! Tuosta syystä en esim käy Suomessa ravintolassa juuri koskaan omalla rahalla, en viitsi maksaa montaa kymppiä ruuasta minkä osaan tehdä itse vähintään yhtä hyvin muutamalla eurolla!!

On turhaa väittää ettei "köyhällä" ole varaa syödä hyvin! Ei ole pakko syödä kalliita salaatteja vaan kauden kasvikset ja juurekset on paljon parempia!!

26

ja myös monissa ystäväperheissämme, jossa on pääasiassa AMK/yliopistokoulutettua väkeä, kohtuullinen tulotaso. Noinhan se kaveripiiri muotoutuu, kun ei asu lapsuudenmaisemissa ja ystäviä tulee lähinnä työn kautta.

Toisaalta tiedän kyllä ruoanlaittoa harrastavia duunareita ja eineksiä syöviä korkeakoulutettuja. Tilastollisia juttuja nämä on.

Hyvätuloisuus ehkä näkyy siinä että kaikki ruoat tehdään hyvistä tuoreista raaka-aineista, eineksiä ei käytetä juurikaan, usein mausteina tuoreita yrttejä jne. Salaateissa usein pähkinöitä ja pinjansiemeniä. Kokolihaa ehkä myös enemmän kuin keskivertoperheessä. Ostetaan aina marinoimatonta lihaa. Toisaalta osin samoja valintoja varmasti tekee pienempituloisetkin raaka-aineissa. Mutta makaronilaatikko, siskonmakkarakeitto ja lohisoppa ovat säännöllisesti ruokalistalla.

onko oikeasti perheitä, joissa syödään usein jotain fiiniä ruokaa.. Siis tyyliin mitä nyt kokkisarjoissa nähdään.

Meillä syödään laidasta laitaan. Tänään esimerkiksi on karitsanpaistia ja uuniperunoita. Sen vastapainoksi meillä syödään myös hampurilaisia omalla reseptillä tietenkin.

Krokotiilinlihakaan ei ole erikoinen ruoka meillä tai pienet heinäsirkat.

Niinkuin joku totesi ne jotka ovat ruokaihmisiä tekevät ja kokeilevat erilaisista raaka-aineista juttuja ja ne jotka eivät ole kiinnostuneita muusta kuin pelkästään siitä, että saavat tankattua tekevät sitä mikä vain maistuu hyvälle.

Miten osaisin nyt tästä yhtäkkiä kaupassa päättää että mitä osaa pitäisi ostaa ja mitä siitä tekisi ja minkä kanssa se sopisi jne. jne.



Liian monta paistia olen saanut heittää roskiin kun ohjeiden täydellisestä noudattamisesta ja paistomittarin kyttäämisestä huolimatta ja lihanleikkausohjeista huolimatta ne on olleet sitkeitä ja syömäkelvottomia, oli kypsyys sitten puoliraaka tai läpikypsä..

Itse olen varakas, mutta huono tuloinen. Ihan tavallista ruokaa syön lapseni kanssa.

Kuulumme luultavimmin tähän "varakkaampaan" joukkoon. Teemme ruuaksi ajoittain hernekeittoa (itse alusta lähtien, hitaasti hauduttamalla), kaalipataa, makaronilaatikkoa, lihasoppaa, lihamureketta, lihapullia, jne... Välillä sitten kokataan hienommin, esim kaloja, erilaisia kokoliharuokia, blinejä muikunmädillä, sushia, creme bruleeta (sori kirjoitusasu) yms, koska ruuanlaitto on harrastuksemme.

koskaan laittanut karitsan potkaa kun sellaista sain mutta haistelemalla ja maistelemalla siitä sai aikaan taivaallista ruokaa! Laitoin ensin padan pohjalle paahtumaan porkkananpaloja, selleriä, sipulia ja valkosipulia öljytilkassa - sen verran vaan että maut irtosi, sitten potkat sekaan pyörimään että sai vähän väriä. Mausteeksi suolaa, pippuria ja laakerinlehti, tomaattipyrettä, nestettä sen verran että liha juuri ja juuri peittyy. Haudutetaan kunnes luu jää käteen:) En tajua miten ihmiset onnistuu tekemään sitkeää lihaa??



Ei voi sanoa että olisi vaikeaa! Tuolla samalla peruskaavalla voi tehdä ihan mitä tahansa lihaa! Ja ruoka tekeytyy itsekseen hellalla n 3 tunnissa... ilman mittareita.



26

Mitkä on sitten niitä viikonloppuruokia mitä syötte?

oli alkuruokana maa-artisokkakeittoa maitovaahdon kera, pääruokana lampaan sisäfilettä madeirakastikkeella, sinihomejuustoperunoita a la Mysi ja jälkiruuaksi (koska oli niin raskas pääruoka) Nizzasta tuotuja sokeroituja Auerin hedelmiä. Lauantaina oli madekeittoa alkuruokana ja pääruokana Bourgundin pataa, jälkiruokana itsetehtyä mustikkasorbettia.

Maa-artisokkasoppa, lammasta ja juustoperunoita ja hedelmiä. Lauantaina madekeittoa, lihapataa ja mustikkajäätelöä. Kuulostaisiko vielä yhtä "hienolta"?

Ihan yhtä hyvin noita top chefin eri ruokalajeja voisi kuvailla samalla lailla, eli esim. "Pihvi", kun se oikeasti on aika monimutkainenkin annos.

Esim. Auerin kandeeratut hedelmät ovat käsite sillä alueella, eivät mitä tahansa hedelmiä. Niitä liotetaan päivätolkulla asteittain vahvemmassa sokeriliemessä niin, että lopputuloksena on hedelmä, jossa on jännästi sekä sokeria, mutta myös alkuperäisen hedelmän maku. Satsi noita maksaakin 30 euroa.

Tai Burgundin pata, se on aika monimutkainen ruoka, kun se tehdään oikein, tuntikausien työ. Esimerkiksi siihen tulevat shalottisipulit ja pienet herkkusienet pitää ruskistaa ja muhitella erikseen ja lisätään vasta sitten pataan. Juhlaruoka, siis.

Sinänsä en nyt yritä leuhkia tai kuulostaa hienolta, mutta kun se ei vaan ole sama asia puhua Burgundinpadasta ja lihapadasta.