Outo tilanne: perhetuttu syrjii tytärtäni ja suosii poikaani.

En minäkään pidä kummityttöni veljestä ja vain vaivoin pystyn kohtelemaan molempia yhtä ystävällisesti.

Onko esim. perinteinen ja pitää poikalasta arvokkaampana kuin tyttöä vai mikä on?



Meillä on 2 poikaa ja miehen vanhemmat varsinkin äiti syrjii vanhempaa aivan järkyttävästi. Syy on se että anoppi on saanut pakkomielteen että tämä poika ei ole hänen poikansa lapsi vaan niin sanotusti "talonmies asialla". Mitään todellista syytä tällaiseen epäilyyn ei ole. Poika on laitettu alulle jo naimisissa ollessamme eikä mies ole koskaan epäillyt mitään tuollaista, eikä sellaista mahdollisuutta olekaan. Mutta anopin päätä ei mikään käännä. Harmittaa kun poika on jo ymmärtävässä iässä (10 v) ja tajuaa itsekin tilanteen. Enkä pysty olemaan itse edes paikalla puolustamassa koska minua ei heidän taloon hyväksytä ja mielellään pysynkin pois kyllä kun asenne on mikä on.

ja hän on mainostanut tämän syntymästä saakka, kuinka pojat ovat mielestään kivempia, fiksumpia, pärjäävämpiä ja kaikessa parempia jne. (Meillä oli jo silloin molemmat lapset.) Haukkuu ystävättärensä tyttövauvaa, jota ystävätär kuulemma pukee liikaa ällöpinkkiin ja hemmottelee.



Ehkä vain ei osaa olla tyttöjen kanssa, mene tiedä? Mutta minä ainakin osaisin edes näytellä mukavaa kaikille lapsille kyläilyn ajan - ihan vaan kohteliaisuudestakin. On epäoikeudenmukaista olla noin puolueellinen.



ap

....tädille, että "huomaan että sä oot tosiaan sellainen äiti jonka on helpompi olla poikalasten kanssa... Mutta nyt minun on pakko vakavasti pyytää että yrittäisit vähän tsempata, ja parantaisit välejä mun tyttöni kanssa". Vaatisin, tai sitten yrittäisin minimoida tekemiset. On lapselle tosi kurja juttu tuollainen.

Meillä myös sukulainen,jonka lapsi on vanhimmalle lapsellemme todella tärkeä kaveri. Mutta kuitenkaan vanhinta lastamme ei koskaan ole pyydetty heille yökylään koko 15v. aikana. Kaksi muuta lastamme on ollut heillä useinkin viikonloppuisin.



On harmittanut niin paljon. Mutta jo pari vuotta sitten "surin" asian pois. Olin oikeasti tuolloin tosi surullinen kun tajusin että vanhimman lapsuus on mennyt ja ei koskaan päässyt yökylään sen lapsuuden aikana tuohon tärkeään perheeseen. Kysyikin itse monesti itkien että "miksen pääse"?



Ja varmasti joku kysyy, niin olen kysynyt että voisiko hänkin päästä? niin vastaus on ollut et katotaan joku kerta, vähän vaivautuneena vastasivat. Olen siis usein kysynyt, mutten enää pariin vuoteen.



Syystä ei harmaatakaan tietoa. kreisiä! mitä olette mieltä?

Ihan hirveetä syrjintää! Harmittavaa lapsesi kannalta.

Tuollainen on aina jos on noin asenteellinen.

siis miksi vanhin lapsi ei mennyt toisten mukana yökylään siihen perheeseen? Mä en antais ketään jos yhtä noin syrjittäis..aivan järkkyä.



Sukulaisten /aikuisten TÄYTYY huomioida lapset saman arvoisesti.



Sairasta, sanon minä.

Onko tuo mahdollistakaan, minä laittaisin välit poikki jos koko perhe ei kelpaa.

7 vastaa:



Sanopa muuta, ehän se olekaan normaalia. Vastikään tämä sukulainen kysyi, että milloin meidän keskimäinen tulisi taas kylään? niin vastasin että "katsotaan, olen luvannut järjestää vanhimmalle samaan aikaan jonkun kyläilyn jos nuorempi pääsee, että saa nähdä". Ja arvaatte ei pyytänyt taaskaan.



Olen ollut joskus niin loukkantunut etten ole saanut suurin piirtein sanaa suustani.

Jotkut meinaan ovat niin lapsellisen tasolla, että vähättelee ja syrjii ja haukkuu just sitä, mitä itte ovat eniten vailla. Jospa tuttu haluais tyttären, muttei saa yrityksistä huolimatta? Ja sitä korpee teidän ja ystävänsä tyttölapset? Pitää vähän haukuskella, että en mää vaan tuollaista edes tahokaan.



Tai sitten hän on kasvatettu jo kotona niin, että hän tyttönä on huonompi kuin veljensä, jos veli meinaan on hällä.



Vähennä yhteyksiä tai sano hälle suoraan. Ja sano tytölles, että täti on vähän tyhmänsorttinen.

Asumme ulkomailla ja oikein hyva ja laheinen suomalaisperhe pyytaa ainoastaan keskimmaista lasta yokylaan. Vanhin on kaksi vuotta vanhempi kuin keskimmainen, ja tuttavaperheen lapsi on juuri naiden kahden valisessa iassa. Ja kaikki ovat samaa sukupuolta! Nuorin on 1-vuotias, etten yhtaan kummastele ettei hanta kutsuta, mutta ottaa niin paahan, ettei vanhin paase mukaan. Jos ihmettelette, miksi annan sitten keskimmaisen menna yokylaan on vastaus se, etta hanella ei ole taalla ulkomailla viela ystavia, ja hanelle on sosiaaliset taidot hakusessa. Vanhimmalla ei ole sen enempaa ystavia, ja hanella on aina toooosi paha mieli. Yritan keksi jotain spesiaalia, vien hanet esim. leffaan tai shopppailemaan.



Ja olen puhunut taman tuttavani kanssa ja vastaus ihan kuten 7 kertoi:"ehka ensi kerralla..." Heidan lapsi on ollut meilla monta kertaa yokylassa. Pitaisi kait vain tehda niinpain....

Niin, eniten minua surettaa ja vihastuttaa se, että kuin tämä aikuinen ikäänkuin tahalleen haluaisi aiheuttaa tuon pahan mielen.



Mielestäni kenelläkään ei ole oikeutta toisen itsetuntoa musertaa, varsinkaan aikuisen kohdistaen sen lapseen.



Yksi syy saattaa olla se kun lapsemme on ollut pienestä pitäen monessa nopeampi oppimaan kuin tuon sukulaisperheen saman ikäinen. Koskaan emme ole sitä korostaneet heille. Itselläni jo siinä asiassa on myötätunto heikomman puolella. Olisiko pitänyt toimia toisin kun näki jo ilmeestä että äitinsä on kateellinen, niin oikein olisin korostanut lapsemme erinomaisuutta. Ei, en voisi olla sellainen. Ja myöskään vanhimpamme ei ole sellainen. On mieluummin ujon puoleinen.

Ihan ilmiselvästi

vaikuttaa juuri siltä, että kateellinen täti yrittää musertaa lapsen itsetuntoa!



Todella sairas ihminen ja todennäköisesti jonkinlainen rajatapaus... parempi vähentää yhteyksiä, koska tuollaista ihmistä ei kukaan kaipaa elämäänsä. Olisikos hänellä itsellään jotenkin ankea lapsuus ja huonoista huonoin itsetunto?

Tuo sukulainen on sellainen että kun he hankkivat jotain niin saattaa laittaa usealle viestiä että hankimme tällaisen ihan kuvan kanssa. mutta kun joku toinen on hankkinut jotain niin jännästi ei ole huomaavinaan koko asiaa. Lähtee pois tilanteesta kun muut tutustuu johonkin uuteen juttuun. Esimerkiksi ihan pelkät lasketteluvälineet saavat hänen nenänsä nyrpälleen.



Ei vain itse huomaa että muut huomaa. Hänen kanssaan on hirveän vaikea kommunikoida välillä tuon vuoksi, kun pitää varoa ettei vaan tulisi sanottua mitään vahingossakaan kehumismielessä, siis omista asioista.

"kreisiä" menoa, sanon ma.



Kuulostaa tuo seiskan syrjijä sukulainen niin minun eräältä uusvarakkaalta sukulaiselta, jonka pitää saada olla aina kaikessa paras. Kun hän on lapsuutensa viettänyt vähävaraisessa työläisperheessä, jossa kaikki peitellään valheilla ja suurentelulla, niin mitä muuta voi odottaa.