tunteeko kukaan muu kuuluvansa täysin väärään kulttuuriin?

Olen jo miltei nelikymppinen ja koko ikäni kokenut eläväni "väärällä maalla",

Jo lapsena kuulin olevani liian puhelias, liian innokas, liian tunteellinen jne. tarkkaavaishäiriötä minulla ei ole :)

Lapsillani tuntuu olevan samanlaista tiedossa.

Töissä olen ottanut ns. työroolin, eli olen hiljaisempi ja harvoin kerron mitä oikeasti ajattelen. Siten on helpompaa.

Olen ollut ajoittain masentunut ja tämä johtunut juurikin tästä. Onneksi minulla on pari sukulaista, jotka ovat samanlaisia, joten sikäli pientä vertaistukea on olemassa.

Onko joku rohkea lähtenyt näin varttuneempana etsimään itseään esim ulkomaille? Tai miten olette löytäneet yhteisön jossa tunnette kuuluvanne omienne joukkoon?