Miten opettajiksi valikoituukin tietynlaisia tyyppejä?
Siis ala-asteen opettajiksi. Aikuisopettajat on ihan ok. Mutta ala-asteen opettajat on jotenkin tosi omahyväisiä ja luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. Ja olevansa aina oikeassa.
Kommentit (46)
reiluihin opettajiin.
Mutta en nyt tyrmää sitä, etteikö opettajissaKIN voisi olla vähän sellaisia "kaikkitietäviä" joukossa. Kai se on myös ammattirooli: on oltava auktoriteettia suhteessa lapsiin ja myös vanhempiin. Joillakin se menee ehkä vähän ylitsekin.
tunnen yhden opettajan, hän on paras kaverini. Ja täytyy sanoa, että hän on aikamoinen besserwisser. Käy opettamaan minuakin minun omassa substanssissani! En kyllä ole ajatellut sen olevan omahyväisyyttä, vaan tapa puhua. Sellainen saarnaava tapa: kertoo perusteellisesti ja juurta jaksaen.
Toinen kaveri, joka ei ole opettaja, mutta jonka äiti on opettaja, omaa saman saarnaavan puhetyylin.
Itsekin olen opettaja, mutta amk:ssa. Kukaan kollegani ei ole omahyväinen besserwisser. Meillä kunniotetaan hyvinkin paljon toisen osaamista, ainakin toisten opettajien osaamista.
Tuntemani nuoret opet (esim veljeni) ovat ihan rentoa porukkaa. En tietty tiedä, minkälaisia ovat luokkahuoneessa.
Mutta onhan se kovaa duunia, se jöön pitäminen siellä, että ehkä tuo käskytys seuraa sitten vapaa-ajallekin. Tai ainakin kasvatuskeskusteluihin.
opettajat ovat
-ärsyttäviä
-tyylittömiä
-huono itsetunto, jonka peittävät turhalla lörpötyksellä
-epäseksikkäitä
-juoruavia
tässä mun tietämistäni noin 100:sta ala-asteen opettajasta kooste
Itse olen työskennellyt alakoulussa, yläkoulussa ja nyt lukiossa. Olen aineenopettaja, jolla myös luokanopen pätevyys. Hirveä ero työkavereissa. En haluaisi kuulostaa ilkeältä, mutta alakoulun opettajissa oli jumalattoman yksinkertaisia ja typeriä verrattuna lukion tai yläkoulunkin opettajiin. Joku siinä luokanopen työssä on sellaista, että tekee ihmisistä sellaisia "vähän yksinkertaisia". Ehkä sinne hakeutuu tietynlaiset tai sitten se pienten lasten kanssa puuhailu, asioiden junnaaminen hitaasti ja yksinkertaistaen aiheuttaa sen, että se koko työpersoona on sellainen puolisimppeli. Työnä ovat kovin erilaisia, mutta pääsääntöisesti alakoulussa paljon helpompaa. Ei siellä ole koskaan kiire mihinkään ja puuhastellaan kaiken muun kasvatuksellisen parissa hirveitä aikoja. Esimerkiksi kaksi viikkoa ennen joulua aletaan lyömään lekkeriksi koulu, kun lukiossa saa painaa henkihieverissä viimeiseen tuntiin tiukkaa teoriaa, että ehditään edes suunnilleen kurssi käydä läpi. Yläkoulu on myös raskasta. Ne lapset on niin murkkuja, että meinaa taju lähteä...
Ei tietenkään tässä asiassa voi tehdä mitään kaikenkattavaa tasapäistämistä, mutta onhan tuossa vinha perä. Ehkä kaiken huippu oli, kun en tiennyt erään opettajan ammattia ja muistelin hänen kuuluvan toiseen ammattikuntaan (olin tutustunut häneen muuta kautta) niin suorastaan järkyttyi ja pahastui valtavasti tästä moukkamaisuudesta. Minä olen kylläkin OPETTAJA! :O Kansankynttilöitä tosiaan monet opettajat omasta mielestään.
Ei sillä etten opettajia arvostaisi, mutta yhtä lailla arvostan myös muiden alojen osaajia ja toisaalta ärsyynnyn turhasta omahyväisyydestä.