Kierrätyskeskus on todella tarkka mitä ne ottaa!
Äitini yritti saada sohvansa kierrätyskeskukseen,ja ne tuli hakemaan paikan päällä sanoivat ettei kelpaa kun äidin kissa oli raapinut niitä vähän muuten oli hyväkuntoiset. Päätyivät sohvat sitten meidän kerhohuoneelle. Vaatiiko ne kierrätyskeskuksissa siiten priimaa kun pienet kissan naarmut haittaa?
Itse aina antanut sohvat jollekin,ei kokemusta.
Kommentit (21)
että jos vie jotain oikeasti laadukasta tavaraa niin siinä sivussa ottavat huonoakin.
Tosin ei koske sohvia, niitä eivät ota enää ollenkaan koska sohvista ylitarjontaa, ne vievät ison tilan, ja ei ole juurikaan kysyntää.
Mutta jos vie esim. muutamia hyviä ja kauniita koriste-esineitä ja siinä samalla esim. hieman rupuiset yöpöydät tm. niin kaikki kelpaa, kun vie ns. "laatutavaraakin" eikä "pelkkää p*skaa" koita tarjota heille.
kun käy siellä kierrätyskeskuksella. Ihan kaatopaikkakamaa hirveillä hinnoilla. Outo yhtälö...?
onko meillä liikaa kaikkea ja hylkäämmekö liian hyviä tavaroita ja ostamme liian pian uutta? En nyt varsinaisesti halua syyllistää ketään, se ei ole rakentavaa, mutta mietin vain, että voisiko niitä sohvia käyttää kotonaan kauemmin, vaikka eivät enää ole muodissa tai vaikka eivät sopisikaan enää uusien tapettien väriin tms. Ympäristön kannalta se olisi järkevämpää. Kun kierrätyskeskukseen on tarjolla niin paljon loistavan kuntoista tavaraa, niin hekin voivat olla nirsoja ja ottaa vain parhaat päältä.
kun käy siellä kierrätyskeskuksella. Ihan kaatopaikkakamaa hirveillä hinnoilla. Outo yhtälö...?
että kun sinne menee katsomaan huonekaluja, niin tarjolla on järkyttävää (äärimmäisen likaisia, tai selkeästi rikkinäistä) rojua ja hinnat hipovat taivasta. Eli mihinkähän ne niin tarkkaan syynätyt hyvät huonekalut/tavarat sitten menevät, tai kenelle? Mielestäni alkaa se kierrätyskeskuksen idea olla hieman hakusessa, enkä olekaan enää pitkään aikaan vaivautunut sinne etsimään tarvitsemaani. Paremmin löytää netistä.
Miettikää vaikka huutonettiä: siellä moni myy ihan kamalia vaatteita kovaan hintaan. Esim. kamala "hieman kulumaa hihansuissa ja vuorikankaassa repeymiä" 80-luvun olkatoppausjakku tm. ja hintapyyntö 100€ (..koska se joskus 30-vuotta sitten maksoi 1000mk ja onhan se jo "melkein retroa"...)
Monilla hämärtyy se tavara ja sen laatu. Pidetään parempana mitä onkaan, ja varsinkin jos tavara ostettaessa ollut kallis, kuten moni sohva on.
Joku ehkä kokee "loukkauksena" sen että oma tavaraa pidetään kelpaamattomana ja siksi valittaa asiasta, ja niinhän se on että harvoin ne tyytyväiset asiasta meluavat, vaan ne jotka kokevat joutuneensa kaltoin kohdelluiksi.
Kierrätyskeskuksiin tarjotaan paljon laatutavaraa, moni esim. muuton vuoksi antaa tavaroitaan pois, samoin esim. yhteenmuuttamisen yhteydessä tai kun erotaan eikä tavaroille enää ole tilaa.
Jollekin esim. 10-v kahvinkeitin voi olla niin hyvä ja keittää niin hyvää kahvia, mutta luopuu siitä kun kumppanin kanssa muuttaa yhteen ja sinne ei mahdu kun kumppanin mokkamasteri. Sitten ihmettelee miksei kahvinkeitin kelpaa kierrätyskeskukseen, johon samaan aikaan tarjotaan esim. 3 vuotta kaapissa pölyyntynyttä käyttämätöntä häälahjaksi saatua kahvinkeitintä.
Jos ajatellaan kissanraapimia huonekaluja, miksi joku sellaisia tahtoisi kotiinsa, kun tarjolla on ihan priimatavaraakin. Esim. lemmikittömän sinkkunaisen vähällä käytöllä ollut täysin ehjä ruokapöytä vert. kissanraapima.
Siitä pitäisi vielä maksaakin, ettkä kierratyskeskus saisi edes kuljetuskustannukset ja säilytysmaksut (tilavuokra) katettua. Sne takia ei oteta vastaan. Eihän sohva kelvannut enää ap:n äidillekään!!
Punainen risti ei suostunut viemään täysin ehjuä, naarmuttumattomia, uudehkoja IKEAN lipastoja, koska ovat IKEA kamaa... naurettavaa!!
niillä ole säilytystilaa tavaralle, jota kukaan ei huoli kuukausiin. Heille on pelkkiä kuluja hakea huonokuntoinen sohva ja sitten antaa se ilmaiseksi pois.
sohvaamme, koska puhelimessa taustalta kuului koiran haukunta.
Eikä meidän koira edes saa nousta sohvalle...
Turussa kierrätystori ei huolinut täysin priimaa aika uutta 20-osaista auton korjausmappisarjaa. Todella ärsytti kantaa ne sitten siitä vielä omaan roskikseen. (Vaiva ärsytti)
ei kelvannut. Oli kolme laatikkoa, sälepohja mukana ja muutenkin siisti.
Asumme Saksassa ja odotimme kolme viikkoa, että kierrätyskeskuksen miehet tulevat hakemaan sohvan. Eivät ottaneet mukaan, koska eivät saa kuulemma myytyä. Tilasimme sitten maksuttoman jätekuljetuksen, joten hyvä sohva oli viikon kuluttua kaatopaikalla.
Nettikirpparit yms. oli tuossa vaiheessa jo myöhäistä, koska aikaa oli kulunut ja muutto edessä.
ainakin ihmiset ottavaisia,terveisin ap joka antoi sohvansa pois uuden tielä,jossa oli vikaa niin kyllä kelpasi jollekin :D
Oli kuulemma se sohvan hakija uhonnut myyvänsä sohvan eteenpäin,mutta ei tienyt minkälaisen pommin osti :D
Muutin toiseen maahan ja annoin Suomen kodistani kaikki huonekaluni pois. Soitin kierrätyskeskuksen miehet hakemaan sohvan, runkopatjan, työpöydän, kirjahyllyn, television ja tulostimen. Eipä kelvannut MIKÄÄN! Vaikka kaikki huonekalut olivat täysin ehjiä ja hyvässä kunnossa. Ainoa mikä kelpasi oli rikkinäiset stereot, jotka olivat menossa kaatopaikalle. :D Sentään jotain lähti mukaan...
Syy oli kuulemma se, että nykyään kun kierrätys on muodissa kierrätyskeskuksilla on aivan liikaa tavaraa ja he ottavat vain jotain antiikkia, retroa ja erikoisen hienoja tavaroita. Noh, sentään stereot kelpasivat, mutta putkitelevisiota ei kuulemma kukaan halua eikä tulostintakaan.
Noh, myin sitten tavarani eteenpäin yliopiston ilmoitustaululta, vaihto-opiskelijat ottivat innolla vastaan hyvät huonekalut halvalla, putkitelkkarikin kelpasi ja tulostin. :) Kun tarvitsevat vaan vuodeksi eivätkä viitsi ostaa uusia. Oon myös saanut huutonetissä myytyä laidasta laitaan kaikenlaista ja sinne voi laittaa ehdoksi että ainoastaan nouto, niin ostaja tulee hakemaan. En suosittele kierrätyskeskusta!
mutta itse kirpparilla tavaroita myyneenä sanoisin, että silmäni ovat tehokkaasti auenneet sen suhteen, onko kirpparilta ostaminen säästämistä, jota pienituloiset järkevästi harrastaisivat... Kaupaksi menee kaikenlainen antiikki ja söpöt turhat tavarat, eivät esimerkiksi lasten ihan hyväkuntoiset merkittömät vaatteet, joita myisin hintaan 0,50-1 e. Ei olla köyhiä ja kipeitä, ei. Hassua kyllä, itse ostan lapsilleni vaatteita kirpparilta ja olen ollut ostoksiini pääosin tyytyväinen. Nykyisin vien pieneksi jääneet vaatteet Pelastuarmeijan (?) keräykseen, toivottavasti menevät jollekin tarvitsevalle.
kävi joulun jälkeen hakemassa sohvan. Yllätyin kyllä siitä, että aika tarkkaan tutkivat joka nurkan siitä, että onko ehjä ja siisti. Ottivat kuitenkin, vaikka istuinten alla oli pieni likatahra jota en ollut edes muistanut. Mutta eivät olleet kyllä mitään asiakaspalvelutyyppejä..
Mä olen viimeaikoina todella paljon kierrellyt nimenomaan kiertiksiä etsien huonekaluja. En tahdo ostaa uusia, kun niitä vanhojakin on tarjolla.
Mä olen myös netistä koittanut bongailla, jos ois tarjolla huonekaluja. Sitä kautta ei vielä ole tärpännyt. Me ainakin katsomme miehen kanssa myös kauppojen ilmoitustaulut läpi. Jos ylimääräistä tavaraa on, eikä kaatopaikalle halua viedä kannattaa laittaa ilmoituksia kaupan seinille. Se ei vie hirveästi aikaa ja monesti tavarat löytävät uuden kodin nopeasti!
Mua kyllä harmittaa suunnattomasti, jos kierrätyskeskuksillekaan ei kelpaa! Täällä kiertikset on jäätävän kokoisia halleja, tuossa lähimmässä tavara on kyllä sen näköistä, ettei hirveästi tee mieli mitään ostaa. Ymmärrän kyllä, että joku raja täytyy olla, mutta on monia ihmisiä jotka osaavat tuunailla vähän kolhituistakin vaikka minkälaisia aarteita!