Hallitus ajaa kuntauudistusta, jossa suuret kaupungit yrittävät kaapata hyvinvoivat kehyskunnat ja
maksattaa niillä oman organisaationsa saneerauksen. Näin arvioi Tampereen yliopiston eläkkeelle jäävä kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen, joka luopui kannattamasta vahvan peruskunnan hallintomallia vähän ennen kuin uusi hallitus otti sen ohjelmaansa.
Ryynänen kannattaa eurooppalaisen mallin mukaista kaksiportaista paikallishallintoa, jossa peruskunnan voimavarat ylittävistä palveluista vastaisi demokraattisesti hallittu aluetaso.
http://aikalainen.uta.fi/2011/12/23/suurkaupungit-yrittavat-kaapata-keh…
Kommentit (3)
lopetetaan kaikki valtion tuet kunnille ja katsotaan, mitkä kunnat pärjäävät itse ja mitkä eivät. Ja sen jälkeen tehtäisiin kuntien yhdistelyt sillä periaatteella, että pärjäämättömät yhdistetään pärjäviin. Muuten ei saada loppumaan sitä älytöntä maksuautomaattia mikä nykyään toimii, eli mitä enemmän kunta elää yli varojensa, sitä enemmän valtio sille maksaa "valtionosuuksina" ja teettää mm. älyttömiä hankkeita, kuten ohitustietä Savonlinnaan.
Pk-seudulla ei missään tapauksessa saa pakkoliittää Espoota Helsinkiin. Pajunen ja Jan Vapaavuori haluavat suur-Helsingin kuninkaiksi ja estää ihmisiä valitsemasta vapaasti asuinpaikkaansa. Helsinki voi syyttää itseään siitä, että se harkitusti ajaa osan ihmisistä muuttamaan muualle, mutta haluaisi väkisin heidän verorahansa.
yhdistämistä seuraava palvelujen paraneminen merkitsee sitä, että palvelua saa enää ydisnkeskustasta ja kehyskunnista katoavat oppilaitokset peruskoulun alaluokkia lukuunottamatta. Koulumatkat lukioon ja keskiasteelle tulevat olemaan jopa 100 km suuntaansa, vaikka nyt olisi vain 20 km ja lukiossa 400 oppilasta.
Palvelut taataan vain ydinkeskustassa asuville, muut sivummalla asuvat maksavat saman verran veroja kuin palveluja saavat, mutta esim. tiet, vesijohdot ja viemärit eivät saa kunnalta tukea vaan yksityisten on ne maksettava, siis tuplasti se, mitä keskustassa maksetaan. Päivähoitopaikat katoavat kehyskunnista, samoin urheilukentät, nuorisotilat jne.
Eli palataan jonnekin 1800-luvun lopulle, jolloin oli muutama kaupunki, joissa oli kouluja, kauppoja ja elämää, muu Suomi on kohtalaisen autiona, muutama maanviljelijä viljelee peltojaan ja lapset käyvät koulunsa oppilaskodeissa asuen.