Olen hoitanut lastani kotona kohta kuusi vuotta, siis yhtä lasta.
Tämä aina jaksaa ihmetyttää ihmisiä joten kysytään nyt av:n mieleipidettäkin, mikä tässä on niin kamalaa ja outoa. Meillä on yksi lapsi, keväällä kuusi vuotta täyttävä tyttö, olen hoitanut häntä aina kotona enkä ole tehnyt töitä siinä ohessa. Meillä on oikein mukavaa, joka päivä käydään puistoissa tai pulkkamäessä, joka viikko kerhossa ja kirjastossa, usein myös kahviloissa ja lounaalla ulkona, joka päivä kokataan yhdessä ruokaa ennen kuin mies tulee töistä. Meillä on ihan hurjan hauskaa ja tytöllä myös monta kivaa kaveria.
Ensi syksynä tyttö menee eskariin ja minä jään edelleen kotiin ainakin pariksi, kolmeksi vuodeksi.
Mikä tässä on niin outoa? Onko jotenkin perustellunpaa olla kolmen kanssa kotona kuin yhden?
Tyttäreni ei ole mikään äidin helmoissa pyörivä arkajalka vaan ihan reipas neiti.
Kommentit (112)
ihminen ei saa nautiskella lapsen kanssa olosta ;)
T. toinen samanlainen, jo teini-ikäisen lapsen äiti. Enkä ole katunut.
Sinä et maksa mitään. Muut maksaa.
Ja kyllä se miehesi töissä kävisi, vaikka sinäkin kävisit. Ap:n miehestä nyt puhumattakaan.
Pitää olla töissä ja olla uupunut!
Mun puolustukseni on omaishoitajuus, mutta ei se kaikille kelpaa. Pitäisi olla töissä, lasten tarhassa ja pinnan kireällä.
Mutta lienee pakko lähteä töihin syksyllä. Lapset on tuolloin melkein kolme ja melkein kaksi.
miten itse jaksat himmailla kotona noin monta vuotta. Oliko sulla mielekäs työ ennen lapsen saamista? Ja mitä meinaat tehdä kotona kaiket päivät sitten, kun lapsi on päivät eskarissa/koulussa?
Suurin osa ihmisistä käy töissä palkan takia, sinun ei niin tarvitse tehdä.
itsekin olin 6 vuotta kotona ja sitten mies läks. En ollut läski kananpersetukka, eli ei se ollut syy. Miehellä oli omat ongelmansa.
En kadu pätkääkään että olin lasten kanssa kotona, päinvastoin. Vaikka nyt olen vain pätkätöissä ja on sikäli tiukkaa, olen todella kiitollinen että sain olla lasten kanssa.
MENEVÄN töihin ilman koulutusta ja monen kotona vietetyn vuoden jälkeen? Tässä maassa on työttömänä ihmisiä, jotka päivittävät koulutustaan koko ajan ja tekevät kovasti töitä työllistymisensä eteen ja se vie silti aikaa.
ovat ihan hassuja tosiaan ;)
Nyt on nyt, ja nykyhetkeä pitää pystyä elämään, eikä jossitella jättämisillä ja kuolemilla. Sitten on sitten, ja silloinkin selvitään, sitten otetaan vaan toiset keinot käyttöön.
Esim. jos ap:lle ja miehelle tulisi ero, niin sitten ap varmaan menisi töihin (jollei varallisuus edelleen riitä kivaan elämään muuten). Samoin hänen miehensä sitten muuttaisi elämäntyyliään, hoitaisi lapsen omilla viikoillaan omin kätösin, tekisi itse ruuat, lähtisi ajoissa töistä hakemaan 6-veetä eskarista jne.
Tällainen muutos on ihan mahdollinen molemmille, jos sitä haluavat...
kuukausipalkkalaiset äitiyslomalla hehkuttaa työnteon merkitystä heidän elämälleen. Ja pakko on tuupata se penska hoitoon 9 kuukauden iässä, koska pitää saada se kerrostalokolmio maksettua kun ei varat riitä olemaan kotona.
Aijaijaijai :)
Itse en kävisi päivääkään töissä jos minulla olisi varaa olla kotona!! Täällä kateelliset kotiäidit kertoo miten ihmeellistä ja tärkeetä työssäkäyminen on! Tottakai kun ei ole muuhun varaa!! Ihan kuin ei olisi elämää kuin töissä käyminen.Käyn itse töissä kun on pakko ku n olen niin köyhä mutta kuten sanoin en kävisi jollei olisi pakko! Ihanaa kun joku voi valita enkä ole yhtään kateellinen enkä katkera. Tuntuu hullulta että nää mammat ( suurin osa heistä) tällä palstalla ei osaa kuvitella mitään muka jolleivat käy töissä.Ihan kuin ei muka voisi harrastaa ja tehdä kaikkea ilman että käy töissä. Nää mammat täällä on kyl välillä niin USKOMATTOMIA....
hoitoalalle pääsee ainakin tuuraamaan koska vain, jos vain muodollinen pätevyys on hankittuna.
Itse kouluttauduin uudelleen kotivuosien jälkeen. Olen erittäin tyytyväinen, alaa olisin vaihtanut joka tapauksessa.
MENEVÄN töihin ilman koulutusta ja monen kotona vietetyn vuoden jälkeen? Tässä maassa on työttömänä ihmisiä, jotka päivittävät koulutustaan koko ajan ja tekevät kovasti töitä työllistymisensä eteen ja se vie silti aikaa.
ovat ihan hassuja tosiaan ;)
Nyt on nyt, ja nykyhetkeä pitää pystyä elämään, eikä jossitella jättämisillä ja kuolemilla. Sitten on sitten, ja silloinkin selvitään, sitten otetaan vaan toiset keinot käyttöön.
Esim. jos ap:lle ja miehelle tulisi ero, niin sitten ap varmaan menisi töihin (jollei varallisuus edelleen riitä kivaan elämään muuten). Samoin hänen miehensä sitten muuttaisi elämäntyyliään, hoitaisi lapsen omilla viikoillaan omin kätösin, tekisi itse ruuat, lähtisi ajoissa töistä hakemaan 6-veetä eskarista jne.
Tällainen muutos on ihan mahdollinen molemmille, jos sitä haluavat...
MENEVÄN töihin ilman koulutusta ja monen kotona vietetyn vuoden jälkeen? Tässä maassa on työttömänä ihmisiä, jotka päivittävät koulutustaan koko ajan ja tekevät kovasti töitä työllistymisensä eteen ja se vie silti aikaa.
ovat ihan hassuja tosiaan ;)
Nyt on nyt, ja nykyhetkeä pitää pystyä elämään, eikä jossitella jättämisillä ja kuolemilla. Sitten on sitten, ja silloinkin selvitään, sitten otetaan vaan toiset keinot käyttöön.
Esim. jos ap:lle ja miehelle tulisi ero, niin sitten ap varmaan menisi töihin (jollei varallisuus edelleen riitä kivaan elämään muuten). Samoin hänen miehensä sitten muuttaisi elämäntyyliään, hoitaisi lapsen omilla viikoillaan omin kätösin, tekisi itse ruuat, lähtisi ajoissa töistä hakemaan 6-veetä eskarista jne.
Tällainen muutos on ihan mahdollinen molemmille, jos sitä haluavat...
Olen "lojunut" täällä kotona niin kauan, että ehkä olen maailmasta vieraantunut, mutta ennen lapsia tein siivoustöitä, ja silloin ainakin niitä töitä sai jokainen, joka halusi. Ehkä siivoojista on nyt sitten tunkua? Ja kun kotihoidettavat lapset ovat vähän isompia, eli eivät vaadi jatkuvaa paapomista, jää äidille aikaa omiin juttuihin. Ja kun joku käsitöitä harrastanut saa tuotoksiaan kaupaksi tai kirjoittava ihminen saa julkaistua jotain, alkaa kai sitten rutina, että kyllä minäkin, mutta kun... Unelmat kannattaa pyrkiä toteuttamaan ihan tässä elämässä. Tai itse ainakaan en ajattele kotiäitiyttä tai työssäkäyntiä minään on/off -tilana, jossa päivät pitkät tuijotetaan kotona lapsia eikä osata muusta puhuakaan tai paahdetaan tukka putkella uraa luomassa. Moni on kiinnostunut osa-aikatyöstä, pienimuotoisesta yritystoiminnasta, jotka mahdollistavat leppoisan perhe-elämän, vaikka ovatkin ansiotyötä.
nykyään siivoojiksikin on seula.
Kirjoituksista ei makseta yhtikäs ja käsitöistä ei saa edes tarvikekuluja.
Aika lailla olet vieraantunut.
Ja se pienimuotoinen yritystoiminta on vain menoerä, eikä mikään ansiotyö.
Täysin elämästä vieraantunutta tv-sarjoista napattua hömpänpömppää.
Muistan kuinka ekaluokkalaisena musta oli kivaa, jos äiti oli kotona :) Tyttäresi varmasti arvostaa!
nykyään siivoojiksikin on seula.
Kirjoituksista ei makseta yhtikäs ja käsitöistä ei saa edes tarvikekuluja.
Aika lailla olet vieraantunut.
Ja se pienimuotoinen yritystoiminta on vain menoerä, eikä mikään ansiotyö.
Täysin elämästä vieraantunutta tv-sarjoista napattua hömpänpömppää.
Ilmoitan kavereilleni, että he ovatkin fiktiota! Kyllä av tietää...
Mutta toisilla taas ei niinkään helposti.
Pk-seudulla tiedän vuosia työelämästä pois olleita, jotka ovat saaneet siivoojan töitä. Pirkanmaalla taas ei noin helposti onnistu.
Kyllä mäkin voisin hengailla vaikka koko elämäni kotiäitinä jos olis varaa tehdä kaikkea. ;)
Outoa tuossa on se, että yleensä aikuiset ihmiset kaipaavat muuta sisältöä elämäänsä, kuin vain kodin ja perheen. Henkinen kehitys on tärkeää.
Ollaan hoidettu 2 lasta kotona miehen kanssa. Vuorotellen tehty töitä niin että ei ole tarvinnut päiväkotiin viedä. Meidän valinta ja tingitty sitten jostain sen takia.
Kannattaa aloittaa eläkesäästäminen mahdollisimman ajoissa vaikka ihan pienilllä summilla, koska tulevaisuudessa eläke saattaa jäädä muuten hyvinkin pieneksi.
Nykyisilläkin eläkeläisillä on vaikeuksia toimeentulon kanssa, jos työeläkettä ei ole kertynyt kotiäitivuosien vuoksi. Joskus avioero saattaa yllättää vanhemmalla iällä, kuten tädilleni juuri kävi.
Näille jotka vaahtoaa että mies pettää ja jättää kun nainen vaan lojuu kotona, että mitäs sitten se nainen tekee kun tulonlähde katoaa.. Noh, itse loin uraa ja opiskelin samaan aikaan, jolloin minua ei paljon kotona näkynyt. Olin oikein hehkeä, hoikka, tiukka pimpsainen ja vaikka mitä, oikea miesten unelma, niin mitä kävi..? Mies alkoi suhteeseen eronneeseen kananpersetukkaiseen läskiin yhmammaan...
Nyt on uusi mies, ihana lapsi ja olisin kotona vaikka maailman loppuun, mutta kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa niin töihin on mentävä kun lapsi täyttää 1v. Että Ap:n tilanteessa olisin erittäin onnellinen jos olisi mahdollisuus samaan..