Haittaako sinua se, että ei ole koskaan kumppanisi kanssa kahdenkeskistä aikaa?

ei usein, mutta kun kerran vuoteen tulee joku kiva meno, silloin olisi kiva mennä kahdestaan.

ilman että pitäs pelätä että siellä TÄYTYY naida koko viikonloppu...

Meillä lastenhoitokin kyllä järjestyy helposti.

eikä yhtään kahdenkeskistä hetkeä; alkaa olee jo aika ikävä niitä hetkiä. Toivon vain että osaamme vuosien päästä olla ihan vain kahden...

Kuitenkin joskus viisikymppisenä on haikeaa kun lapset on lähteneet kotoa ja sitten sitä aikaa piisaa! Täytyy nyt nauttia näistä lapsista kun vielä on tilaisuus :)

isommat koululaiset voisi ehkä saada kavereilleen yöksi, jos jaksaisi kamalasti järjestellä. kahdella nuorimmaisella ei vielä ole kavereita, joten heille tarvittaisiin palkallinen hoitaja. Sitä taas on ihan hirveän vaikea mistään löytää, ja eiväthän he edes hoitajan kanssa itkemättä varmaan jäisi, kun eivät ole koskaan olleet kuin äidin ja isän kanssa.

n. 25 vuotta elämästä ilman kahdenkeskisiä hetkiä on kuitenkin niin pitkä aika, että voi olla vaikea sitten olla kahdestaan joskus myöhemmin, miten sitä enää osaa ollakaan.

mitä vähemmän miestä näkee sen parempi.

Varsinkin nyt syksyllä on tuntunut,että tarvitaisiin todellakin kahdenkeskeistä aikaa edes yksi viikonloppu.

Ollan tosin silloin tällöin (pari kertaa vuodessa) saatu lapset yö kylään mummolaan niin, että illlalla viedään ja seuraavana aamuna haetaan ja ei siinä kerkeä paljoa vapaalle vaihtaa.