G: Missä tilanteessa SINÄ tekisit abortin?

tai jos lapsi olisi erittäin vaikeasti vammainen, luultavasti.

ekassa olin lähes narkki, köyhä ja lapsen isä oli diileri. Ei tapahtunut suomessa. Tästä jo 20v. Tokan kerran, 10v sitten, ekassa ultrassa todettiin verenpurkauma ja kehotettiin odottamaan keskenmenoa. Siitä pari vuotta ja mies jätti minut kun plussasin. Olin erosta niin hajalla etten pystynyt muuhun kuin keskeytykseen. Nyt olen terveen pojan äiti, enkä juo edes alkoholia.

Enempää lapsia en aio tehdä, yksi riittää, joten jos tulen vahingossa raskaaksi teen abortin oli tilanne mikä tahansa. Tietysti yritän kaikin keinoin moista välttää.

En halua yhtään lasta enää ja sterilisaatio on tehty 5 vuotta sitten.

olisin aloittanut jo uuden suhteen enkä tietäisi kuka olisi lapsen isä ja ikää olisi 20+.

En kykenisi kantamaan raiskauksen tuotetta sisälläni 9 kuukautta. Minut on nuorempana raiskattu ja jouduin jälkiehkäisystä huolimatta miettimään asiaa parin viikon ajan.

Jos lapsella todettaisiin varmasti välittömästi tai lähes välittömästi syntymän jälkeen kuolemaan johtava vamma (esim. anenkefalia) tai lapsen synnyttäminen vaarantaisi oman henkeni, minun täytyisi ajatella olemassaolevia lapsiani.

Muuta tilannetta en keksi.

Jos minut olisi raiskattu. Tai jos henkeni olisi vaarassa.



Eli lähes samat kriteerit kuin ap:lla

Syynä ikä ja se että lapsiluku täynnä (2 kpl). En enää ole pikkuvauvavaiheessa, olen koululaisten äiti, se on elämäntilanteeni ja se mihin olen sitoutunut.



Minulle raskaudenkeskeytys ei ollut mikään iso moraalinen päätös. Olin jo 40 v. täytettyäni päättänyt mitä tee jos nk. vahinko käy. Olen aina ollut periatteessa vankka aborttioikeuden puolustaja ja nyt sitten toteutin mieliipteeni näköjään käytännössä

- lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksesta

- lapsen isä olisi joku muu kuin mieheni

- lapsi olisi vammainen

- eläisin huonossa parisuhteessa tai muuten epävakaata elämää



Ja itse asiassa tällä hetkellä jos mietin että olisin raskaana, varmaan harkitsisin aborttia. Olen aika nuori ja vasta opintojen alussa, eli näitä kuuluisia paljon materiaa ja rahaa lapselle -juttuja ei ole.

Tämäkin vain, jos ensimmäinen lapseni olisi yhä alaikäinen

Kun olin eroamassa miehestäni ja hairahdin (eropäätöksen tehtyämme) sänkyyn puolitutun kanssa, pelasin varman päälle, käytimme kondomia, silti otin myös jälkiehkäisypillerit ja päätin, että jos olisin raskaana tekisin abortin kertomatta tälle tutulle. Mutta en minä tiedä, olisinko siltikään tehnyt.



Ehkä olettaisin tekeväni abortin, jos vauvalla ei olisi elinmahdollisuuksia syntymän jälkeen. Ja todennäköisimmin siinä tilanteessa, että itse olisin kuolemanvaarassa raskauden jatkuessa. Olemassa olevat lapset tarvitsevat kuitenkin äitiään.



Raiskausta ja sen jälkeistä raskautta en kyllä osaa edes kuvitella. Enkä snaoa, mitä oikeasti tekisin jos sellaisesta raskaaksi tulisin.

Isäehdokkaita on kolme, olen reilu vuosi sitten eronut ja ex:n kanssa todella vaikeeta.Olen nauttinut vapaudestani ja ottanut menetettyä nuoruutta takaisin. Saanut uusia ja vanhoja ystäviäm jotka huono avioliitto tuhosi. Raskaus ei kuulunut suunnitelmiin, ehkäisy petti. Tämä on viides raskauteni, olen työtön ja asuntolaina hipoo pilviä. Silti päätin pitää lapsen, en vain pystyisi elämään asian kanssa. Toisaalta tiedän pärjääväni, rakastan lapsiani ja aina on löytynyt rakkautta ja ruokaa, sekä puhtaat vaatteet. Rahaa ei varmasti ole jatkossakaan, mutta luotan sydämeni ääneen, me pärjätään.

Mutta jos olisin tullut raskaaksi raiskauksesta tai tämä olisi vammainen, varmasti tekisin abortin. Muuten en.

yhden olen tehnyt. Syyksi riitti se, että isä oli täysi juoppo enkä halunnut olla kytköksissä siihen mieheen loppuelämääni.

- vaikeasti sairas lapsi, joka kärsisi suunnattomasti ja eläisi vain pienen hetken.

- olisin itse kuolemanvaarassa

- minut olisi raiskattu



Pelkästään vammainen tai kehitysvammainen lapsi ei riittäisi syykis, vaikka perheessä on jo vammaisia.

mulle on jo kahdesti tehty sterilisaatio, ensimmäinen petti ja sain vielä yhden lapsen. Jos nyt jostain kumman syystä tulisin raskaaksi niin todellakin tekisin abortin.



Lapsia on jo ennestään monta, olen moninkertainen riskisynnyttäjä ja ikääkin on jo niin paljon.

Jos tulisin raskaaksi raiskauksesta.

Jos tulisin raskaaksi ollessani sairas.

Jos sikiöllä ei olisi elinmahdollisuuksia tai tiedossa olisi paljon kärsimystä. Jos lapsi olisi kehitysvammainen, luultavasti meillä ei painaisi enää vain minun sanani vaan silloin mies toivoisi keskeytystä.

Jos henkeni olisi uhattuna.



Olen tehnyt abortin. Sairastin masennusta ja siinä tilanteessa, niillä lääkkeillä ja siinä tilanteessa en kokenut olevan muuta mahdollisuutta kuin yrittää pitää edes itseni hengissä.

Käytin huumeita, join, olin tuntenut lapsen isän vasta pari kk ja jo sinä aikana hän oli paljastunut väkivaltaiseksi.



Olen silti katunut aborttia ja pelkäsin, etten koskaan saa lapsia. Jostain syystä sain kuitenkin uuden mahdollisuuden.



Terveisin: hyvän miehen vaimo ja terveen tyttären raitis äiti.

Tekisin milloin vain, jos en lasta haluaisi. Ehkäisystä huolehdin, mutta ehkäisykin voi pettää.

Silloin, kun lapsi olisi ei-toivottu eikä millään sopisi sen hetkiseen elämäntilanteeseeni, vaikeasti vammainen, saanut alkunsa raiskauksen takia tai jos oma henkeni olisi vaarassa raskauden takia.

niin tekisin abortin sosiaalisin syin.

Muuten vain ja ainoastaan raiskaustapauksessa tai siksi että raskaus vaarantaisi henkeni tai sikiö olisi vammainen.