Lue keskustelun säännöt.
Lapsen valheesta iso soppa!
15.01.2012 |
En uskonut, että tällaista voisi käydä. Eihän kukaan usko lasten juttuja?
Poikani kaveri, ikää molemmilla n. 10 vuotta, on kertonut kotonaan ettei tykkää käydä meillä, koska minä juopottelen!
Sinänsä ymmärrettävästi lapsen vanhemmat huolestuivat ja sainkin pojan äidiltä äkäisen puhelun. Koitin selittää, ettei asia missään tapauksessa pidä paikkaansa. Olen absolutisti jo kroonisen sairautenikin vuoksi. Hän ei uskonut. Poika oli selittänyt, että kotonamme lojui tyhjiä viinapulloja vaikka kuinka paljon ja että oma poikani saa taskurahaa viemällä lukuisia oluttölkkejäni kauppaan.
Koitin selittää asiaa ja lopulta sain nihkeän anteeksipyynnön. Poika oli tunnustanut huijaavansa. Syynä oli se, että olen tiukkis enkä antanut periksi pleikkarin pelaamiseen liittyvässä asiassa. Hän oli halunnut kostaa.
Asia siis selvä?
Ei ihan. Juttu on levinnyt pienellä paikkakunnalla laajemminkin. Lapseni kaverit eivät tule enää meille kylään, koska vanhemmat ovat kieltäneet. Lisäksi lastani on jonkin verran kiusattu koulussa aiheesta.
En tiedä mitä tehdä. Suorastaan itkettää. Pelottaa myös se, että asia vaikuttaa jopa työpaikkaani. On töissä määräaikaisella työsopparilla ja jos sitä ei uusitakaan...
Ole ihan hukassa :((
Kommentit (32)
Tämä on ihan arkipäivää nykyään kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, valitettavasti. Juuri tuossa ennen joulua johti omalla työpaikallani vastaava suutuspäissä alulle pantu ilkeä juttu koulun rehtorista poliisitutkintaan! Alullepanijana 14v tyttö, jonka rehtori oli tunniltaan poistanut ja laittanut kotiin sanomaa asiasta. Tyttö syytti rehtoria kähminnästä. Minusta on myös puhuttu vastaavaa kuin ap:sta, eipä tuolle mitään voi. Kasvattakaa aikuiset lapsenne rehtiin peliin! Jos pettymysten sietokykyä ei jo kotona opeteta niin tämä on tuulos; loukkasit minua paskaope, pilaan urasi ja loppuelämäsi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajana käyn myös kasvatuksellisia keskusteluja =)!Mietimme usein ihan arkipäivän asioitakin,usko pois!
Mutta usko pois, on myös paljon opettajia, jotka ovat kiinnostuneita vain opetuksellisista asioista, mikään muu ei kiinnosta eivätkä suostu edes puhumaan mistään muusta lapseen liittyvästä.
Omalla 3.-luokkalaisella lapsellani on tällainen, ei ole kivaa, ei kenellekään tuossa luokassa:-(
nythän sinut tunnetaan oikeasti. Ja lapset (myös 10v on lapsi) on lapsia. Ne tekee kaikkea hölmöä. Tottakai tuo asia pitää oikaista ja minusta poika saisi pyytää sinulta ja pojaltasi anteeksi, mutta älä usko, että juoru oikeasti vaikuttaa muihin ihmisiin. Olet vain oma itsesi. Luulen, että osa hädästäsi johtuu uudesta tilanteesta eli siitä, että olet maaseudulla ja luulet, että kaikki tietää kaikkien asiat. Ei se todellisuudessa niin mene, mutta ihmiset ovat kyllä kiinnostuneita poikkeavista asioista ja välittävät ja valitettavasti myös juoruavat. Sinusta lähti hurja huhu liikkeelle ja se herättää kiinnostusta. Ei ole tavallista, että maaseudulla naapurissa asuaa rikollisjengin jäsen, eikä ole tavallista, että perheenäiti vetää keskellä viikkoa lärvit. Luultavasti suurin osa ei olekaan uskoa korviaan ja haluaisivat tietää totuuden asiasta.
Sinun tulkintaasi vaikuttaa ehkä se, että kaupungissa todella on enemmän näitä ongelmatapauksia ja maineen puhdistaminen voikin olla vaikeampaa. Varsinkin, kun ketään ei oikeasti kiinnosta edes kuulla totuutta.
Juoruissa on se ilkeä puoli, että vaikka ne häviävät, kun tulee uusia juoruja, ne voivat milloin tahansa nousta pintaan uudestaan - ja tällä kertaa ihan tosina tapauksina.
Esim. jos ap tässä antaa asian olla ja vähitellen juoru unohtuu. Ap tapaa kivan miehen ja muuttavat yhteen. Mies haluaa kunnallispolitiikaan mukaan. Ja pum! Seuraavaksi vihjaillaan lehtiä myöten avokin juoposta taustasta. Vähän hankala silloin on enää nostaa syytettä, kun juorun aloittajakin saattaa olla jo armeijaa käyvä nuori mies ja muuttanut pois paikkakunnalta.
On selvää, että jos ap:n lasta kiusataan koulussa, on yksi kiusaajista tämä kaveri, joka juorun laski liikkeelle. Miten muuten ne muut olisivat asian saaneet selville? Minä soittaisin tämän kaverin vanhemmille ja kertoisin tilanteen: lasta kiusataan, teille ei tule ketään enää leikkimään ja tiedät, että juoru on levinnyt. On törkeää, että valehtelija pääsee noin helpolla eikä ole joutunut edes pyytämään anteeksi ap:ltä. Jos vanhemmat eivät ole yhteistyöhaluisia, nostaisin syytteen kunnianloukkauksesta. Kyllä vanhemmilta saattaa hymy hyytyä, kun poliisit tulevat puhuttamaan. Ehkä tajuaisivat, että valehtelulla on oikeasti aika vakavat seuraukset ja että se poika olisi pitänyt laittaa tiukemmin kuriin heti alkuunsa. Nythän poika itse ei saanut mitään seurauksia ja on voinut jatkaa juorujen levittämistä. Kun tästä tehdään poliisiasia, tulee siitä herkemmin myös lastensuojeluasia, joten ehkä se poika vielä saadaan kuriin perättömien juorujen levittämisestä.
Olisihan nyt oikeus ja kohtuus, että nämä vanhemmat kantaisivat oman vastuunsa jälkikasvunsa huonosta kasvattamisesta. Heidän pitäisi ihan oikeasti kertoa julkisesti luokan kaikille vanhemmille, mistä on oikeasti kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on samanikäinen lapsi, ja asumme alueella, jonne mm.turisit ja ihan suomalaisetkin tullevat usein paitsi kesäaikaan, myös suurempien juhlien mukana omat juomat mukana juhlimaan. Nämä tenavat sitten keräävät 'pantteja'. Usein niitä on lojunut meilläkin eteisessä tai kylpyhuoneessa parikin kassillista. Etenkin kesäaikana lapsi kaverinsa kanssa tienasi helposti 5-10e/päivä.
Eräs ehtoisa emäntä, lapsen kaverin äiti, oli soittanut lastensuojeluun. Meillä kuulemma ryypätään. Olipa kiva selvittää. Hänelle ei tullut kaiketi mieleen kysyä asiasta minulta (lastensuojelun mukaan hän oli nähnyt minut usein kaupassa palauttamassa kaljapurkkeja, mikä varmasti pitää paikkansa. Kesällä etenkin ne haisee.). Okei, lastensuojelu ymmärsi erittäin hyvin mistä on kyse, olimme kaikki tasan hölmistyneitä. Ja kaiken lisäksi -kuten sinullakin ap- myös minulla on krooninen loppuelämän kestävä sairaus, joka ei juuri alkoholia siedä.
Mutta kiva, että joillain on aikaa ja mielenkiintoa.
Juoruissa on se ilkeä puoli, että vaikka ne häviävät, kun tulee uusia juoruja, ne voivat milloin tahansa nousta pintaan uudestaan - ja tällä kertaa ihan tosina tapauksina.
Esim. jos ap tässä antaa asian olla ja vähitellen juoru unohtuu. Ap tapaa kivan miehen ja muuttavat yhteen. Mies haluaa kunnallispolitiikaan mukaan. Ja pum! Seuraavaksi vihjaillaan lehtiä myöten avokin juoposta taustasta. Vähän hankala silloin on enää nostaa syytettä, kun juorun aloittajakin saattaa olla jo armeijaa käyvä nuori mies ja muuttanut pois paikkakunnalta.
On selvää, että jos ap:n lasta kiusataan koulussa, on yksi kiusaajista tämä kaveri, joka juorun laski liikkeelle. Miten muuten ne muut olisivat asian saaneet selville? Minä soittaisin tämän kaverin vanhemmille ja kertoisin tilanteen: lasta kiusataan, teille ei tule ketään enää leikkimään ja tiedät, että juoru on levinnyt. On törkeää, että valehtelija pääsee noin helpolla eikä ole joutunut edes pyytämään anteeksi ap:ltä. Jos vanhemmat eivät ole yhteistyöhaluisia, nostaisin syytteen kunnianloukkauksesta. Kyllä vanhemmilta saattaa hymy hyytyä, kun poliisit tulevat puhuttamaan. Ehkä tajuaisivat, että valehtelulla on oikeasti aika vakavat seuraukset ja että se poika olisi pitänyt laittaa tiukemmin kuriin heti alkuunsa. Nythän poika itse ei saanut mitään seurauksia ja on voinut jatkaa juorujen levittämistä. Kun tästä tehdään poliisiasia, tulee siitä herkemmin myös lastensuojeluasia, joten ehkä se poika vielä saadaan kuriin perättömien juorujen levittämisestä.
Olisihan nyt oikeus ja kohtuus, että nämä vanhemmat kantaisivat oman vastuunsa jälkikasvunsa huonosta kasvattamisesta. Heidän pitäisi ihan oikeasti kertoa julkisesti luokan kaikille vanhemmille, mistä on oikeasti kyse.
itsekin pienellä paikkakunnalla asuneena tiedän, että juoru tulee esiin aina uudestaan ja uudestaan ellet leikkaa jutulta ihan kunnolla siipiä nyt.
Tuossa lainaamassani viestissä on hyvää ajatusta: jos valheenlevittäjän vanhemmat eivät toimi asiassa aktiivisesti, mene poliisille ja tee rikosilmoitus kunnianloukkauksesta - sillä puhdistat maineesi ja juoruilija oikeasti oppii, ettei mitä tahansa voi puhua.
Ja toisekseen heti tieto asiasta lapsesi opettajalle, ehkä myös rehtorille: kiusaamiseen on puututtava ja lisäksi opehuoneessa varmasti on myös kuultu juoru.
Jos nyt vaikenet ja annat asian olla niin siitä kärsit sekä sinä itse että myös lapsesi, jota varmasti kiusataan asian tiimoilta vuosia, ellei juorua lopeteta ihan kunnolla nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikasi sai nyt sitten kunnon opetuksen että valehtelu ei kannata :( Toivottavasti vanhemmat pian tajuavat että juttu oli keksitty :(
Valehtelu on ollut törkeää ja ton ikäiseltä lapselta.
Anna asian olla ja kyllä se ajan kanssa menee ohi.
Puhut vaan kaikille, että arvatkaa mitä se 10v. on puhunut minusta ja sitä lasta en enään päästä meille.
Meillä on lasten kavereiden suhteen rajat mitä voi tehdä tai puhua.
Kyllä ne lapsen kaverit tulee ajan kanssa takaisin, kun asiat selviää.
Onneksi lapsellani on nyt hyviä ja fiksuja kavereita.
2 huonoa kaveria on ollut ja sen perusteella kotiimme tuli säännöt mitä voi tehdä tai puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikasi sai nyt sitten kunnon opetuksen että valehtelu ei kannata :( Toivottavasti vanhemmat pian tajuavat että juttu oli keksitty :(
Poikasi sai nyt sitten kunnon opetuksen että valehtelu ei kannata :( Toivottavasti vanhemmat pian tajuavat että juttu oli keksitty :(
Poikasi sai nyt sitten kunnon opetuksen että valehtelu ei kannata :( Toivottavasti vanhemmat pian tajuavat että juttu oli keksitty :(
tämän ketjun aloittajan poika, joka valehteli!
Se vain tuntui niin hämmentävältä, että yhtäkkiä niitä kyläileviä lapsia ei olekaan. Minusta oli ihan kivaa, että meillä oli "elämää" ja pojalla seuraa. Nyt on hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
Kaiketi pitäisi vain yrittää enemmän "näyttäytyä" jossakin. Olen vain niin kotona viihtyvää kotihiirisorttia.
Ja toivoa, että huhumylly menee oli tai asia vaihtuu...
ap
Noissa juoruissa kaikki menee aina silleen, että vähän aikaa kaikki jaksaa hössöttää ja sitten asia unohtuu.
Jos lapsella kuitenkin on kavereita ja kaikki hyvin, niin nauttisin vaan, kun ei ihmiset ramppaa meillä jatkuvasti (sinun osassasi) ja jos joku jossain tulee vastaan tervehtisin ja olisin ihan normaalisti.
Mun mielestä sä ylireagoit. :)
Kiitos! Näin se varmasti on. Jotenkin yksin asiaa vatuloidessa asia saa ehkä suuremmat mittasuhteet kuin se todellisuudessa on ja sitä maalailee kauhukuvia ihan turhaan.
ap