Miten tuolla 10v pojalla on tuo äidinkielen tehtävä noin vaikea..

Kuten olen maininnut niin pojalla tämä kirjallinen tuottaminen on välillä haastavaa, tosin jokaisen läksynsä on aina tehnyt ja kokeista tosiaan sitä 10 vain tullut, ja kyllä, viittailee tunneilla ja on aktiivinen muutenkin.

Opettajan sanoin "jostakinhan on oltava myös B".

Tiesitko muuten että B=9 eli kiitettävä? A=10 eli erinomainen?! En siis näe syytä sanan "vain" käyttämiselle tässä yhteydessä ainakaan kun arvioitavia kohtia todistuksessa yht.30 ja niistä 28 on A ja 2 on B.

ap

kaikista kokeista on tullut 10?

Mistä lähtien suomessa tuollaisia arvosanoja käytetään? Nuorin siskoni on vielä ala-asteella, eikä hänellä ole tuollaisia ollut vaan ihan tavallisia numeroita.

Mies tuossa juuri tuumasi saman mitä olen itsekin raapaissut tässä aiemmin eli sen kuinka poika on ns faktaorientoitunut ja ei koskaan haluaisi mennä siitä missä aita on matalin. Hän yrittää niin pysyä asialinjalla joten se vaikeuttaa "rennomman" tekstin tuottamista. Ihan on samanlainen sen suhteen kuin älykköisänsä joka kyseenalaistaa kaiken, pohtii kaikkea ja lukee 1000-sivun järkäleitä ja katsoo maailmahistoria-ja politiikkadokumentteja rentoutuakseen.

Ja huom, pojalla on kuitenkin myös ne sosiaaliset taidot hallinnassa ja hän on suosittu/pidetty kaveri koulumaailmassa eli aina nekään seikat eivät sulje toisiaan pois.

Mielipiteitään hän myös esille päivittäin ja monesti kritisoimalla mm meitä vanhempia ja kyseenalaistamalla asioita maailmassa.

Kirjallinen tuottaminen sitten tökkii aika ajoin vaikka aineitakin tekee äikässä.

ap

Jos poika on faktaorientoitunut, miksi hänelle on sitten niin vaikeaa kirjoittaa faktoja jonkin asian puolesta tai vastaan? Ymmärtäisin, jos "vapaampi teksti" olisi nyt tarina tai novelli. Mutta herranjumala mielipidekirjoitus, jossa (yksinkertaistetusti) perustellaan oma mielipide tosiasioiden tuella.

Kuulostaa siltä, että olette kasvattaneet pojan vain ottamaan ohjeet ja ajatukset ylhäältäpäin ja tukahduttamaan oman ajattelunsa.

Ei tietysti tieteelllistä faktaa, mutta faktaa mielipiteen omaajalle. Luulisi siitä saavan helposti 6 lausetta kokoon. Lapsi miettii nyt tehtävää ihan liian vaikeasti. Vaihtakaa aihe, jos jo valitusta ei synny mitään.

Pitää miettiä jokin aihe ja mielipide siitä ja tekstin pituus väh.6 lausetta.

Toisaalta en ole yllättynyt koska hällä on nuo äikän jutut joissa pitää "laajemmin miettiä" ilman selkeitä "faktakulmia" olleet monesti niitä haastavimpia tehtäviä. Hän onkin tuleva tutkija, insinööri tms joka ratkoo jotain maailman syntyä tutkijan kopissaan tms:D

hohhoijaa, surullista että lapsensa koulumenestyksestä ja siitä että samalla myös pidetty kaveri, ei saa palstalla mainita. Että joku aikuinen ihminen siellä ruudun toisessa päässä kokee asian niin uhkaksi että alkaa aukomaan päätään ja etsimään ties mitä diagnooseja.

voin vakuuttaa että se pakkoneuroosi on jossakin muualla kuin pojassani :D

ap

Mielestäni tämä paistaa koko ajan läpi. Sitä ihmettelen. Onkohan mielenterveysongelmista kyse?

Onkohan pojalla pakkoneuroosi?

En myöskään purnannut vaan pohdin "ääneen" miten ja miksi tämä tehtävä on nyt ollut lapselle näin haastava. Ja päätynyt asiassa jo tulokseenkin kuten aiemmassa tekstissäni kävi ilmi.

Purnaaminen ja pohtiminen ovat 2 eri asiaa, jos purnaisin niin en esim pohtisi syitä asiaan vaan ainoastaan purnaisin ja valittaisin joista en nyt ole tehnyt, mielestäni, kumpaakaan.

ap

Jos et purnaa, ok, mutta vastaa niihin muihin kysymyksiin. Mulle purnaaminen on sitä, että tekee tällaisen aloituksen aihevapaalla. Ehkäpä ap on henkinen tyranni, että lapsi ei uskalla olla mistään mitään mieltä, kun äiti alkaa hiiltyä jostain yksittäisestä sanavalinnasta?

Ei todistuksen arvioinnit tule pelkistä koetuloksista. Kuten olen maininnut niin pojalla tämä kirjallinen tuottaminen on välillä haastavaa, tosin jokaisen läksynsä on aina tehnyt ja kokeista tosiaan sitä 10 vain tullut, ja kyllä, viittailee tunneilla ja on aktiivinen muutenkin.

Opettajan sanoin "jostakinhan on oltava myös B".

Tiesitko muuten että B=9 eli kiitettävä? A=10 eli erinomainen?! En siis näe syytä sanan "vain" käyttämiselle tässä yhteydessä ainakaan kun arvioitavia kohtia todistuksessa yht.30 ja niistä 28 on A ja 2 on B.

ap

kaikista kokeista on tullut 10?

Esiintymistaidot ovat yksi äidinkieleen kuuluva osa-alue. Suosittelisin lapselle jotain improvisaatioharrastusta, jossa mokaillaan. Silloin "täydellisyyden" taakka katoaisi lapseltaan ja hän ei enää varoisi mielipiteitään. On kamalaa, että jo noin nuoresta tehdään täydellinen, erehtymätön suorittaja, joka ei uskalla sanoa mitään tarkistamatta asiaan ensin tietosanakirjasta :(

niitä vaikkapa tieteen keinoin osoitettuja faktoja ja tehtävänaanossa ei ole nyt kyse siitä.

Eräässä tehtävässä piti kirjoittaa juurikin niin että vihkossa oli 2 otsikkoa ja niiden välissä "vs" eli versus eli vastaan, se oli se tehtävä tehty 10minutissa perusteluineen päivineen.

Noille viimeisille riveillesi pojan opettaja nauraisi makeasti, hän kun viimeksi arviointikeskustelussa kiitteli pojan opiskelutaitoja, muistiinpanojen tekemistä vaikkei olisi välttämätöntä, tiedon etsimisen taitoa, oma-aloitteisuutta ja kyseenalaistamista.

Tämä oli mielenkiintoista mutta nyt kutsuu muut hommat kuten ruoanlaitto.

ap

Mies tuossa juuri tuumasi saman mitä olen itsekin raapaissut tässä aiemmin eli sen kuinka poika on ns faktaorientoitunut ja ei koskaan haluaisi mennä siitä missä aita on matalin. Hän yrittää niin pysyä asialinjalla joten se vaikeuttaa "rennomman" tekstin tuottamista. Ihan on samanlainen sen suhteen kuin älykköisänsä joka kyseenalaistaa kaiken, pohtii kaikkea ja lukee 1000-sivun järkäleitä ja katsoo maailmahistoria-ja politiikkadokumentteja rentoutuakseen.

Ja huom, pojalla on kuitenkin myös ne sosiaaliset taidot hallinnassa ja hän on suosittu/pidetty kaveri koulumaailmassa eli aina nekään seikat eivät sulje toisiaan pois.

Mielipiteitään hän myös esille päivittäin ja monesti kritisoimalla mm meitä vanhempia ja kyseenalaistamalla asioita maailmassa.

Kirjallinen tuottaminen sitten tökkii aika ajoin vaikka aineitakin tekee äikässä.

ap

Jos poika on faktaorientoitunut, miksi hänelle on sitten niin vaikeaa kirjoittaa faktoja jonkin asian puolesta tai vastaan? Ymmärtäisin, jos "vapaampi teksti" olisi nyt tarina tai novelli. Mutta herranjumala mielipidekirjoitus, jossa (yksinkertaistetusti) perustellaan oma mielipide tosiasioiden tuella.

Kuulostaa siltä, että olette kasvattaneet pojan vain ottamaan ohjeet ja ajatukset ylhäältäpäin ja tukahduttamaan oman ajattelunsa.

Oletteko kasvatuksessa tukahduttaneet lapsen mielipiteet? Ettekö ole tukeneet häntä ilmaisemaan mielipiteitään ja sitä, mistä pitää ja mistä ei? Oletteko käyneet läpi tilanteita, jotka ovat olleet epäreiluja? Oletteko iloinneet lapsen kanssa tilanteissa, jotka ovat tuottaneet hänelle suurta mielihyvää? Mikäli lapsi saa jo alusta asti muodostaa mielipiteitään, lasta kuunnellaan ja hänen mielipiteitään arvostetaan, tekemiseen liitetään tunteita ja painotuksia, lapselle varmasti kehittyy vahvat mielipiteet. Ja mielellään omat, ei vanhempien.

Ehkä voisitte myös valita aiheen niin, että se olisi lasta koskettava.

Kiitos!

Eihän koulutehtäviä tehdä sen vuoksi, että ne osataan vaan sen vuoksi, että niiden avulla opitaan.



Ja korkeakouluopiskelijana sanoisin, että kärsin samoista asioista kuin poikasi, joskus, kun itse pitää keksiä aihe, jota tarkastelee vaikkapa esseessä, sopivan aiheen löytäminen voi olla vaikeaa. Aikaa voi mennä sellaisen aiheen rajaamiseen, jota pystyy tarkastelemaan suht selkeästi. Ehkä tämä on myös poikasi vaikeus. Kukaan ei voi kuitenkaan poikasi puolesta läpikäydä oppimisprosessia tuossa asiassa, varsinkaan sinä, äitinä. Älä murehdi asiaa, joka poikasi on kuitenkin selvitettävä itse.

Lapsella ei kyllä ole mitään "täydellisyyden taakkaa" harteillaan vaan koulu sujunut tähän malliin ilman sen kummepaa raatamista saati vanhemmilta tulevaa paineistusta.

Hän on kuullut pienestä pitäen ja varmaan kyllästymiseen asti mm sen että "kelpaa ja riittää sellaisena kuin on", "riittää kun tekee parhaansa", "häntä rakastetaan ja on ihana" jne.

Sitten olisimme huolissamme jos koulunkäynnissä ei olisi iloa (pitää siitä) ja jos läksyissä menisi tahkoamisen puolelle se homma, tekee 5-30min/pvässä läksyjä.



ap

Kysymyksiä/aiheita voisivat olla vaikka:



1. Miksi pidän äidistäni

2. Miksi pinaattikeitto on hyvää

3. Miksi siiliä ei saa potkia

Hän jotenkin hyytyi niihin ohjeisiin. Eli ei saanut enää keksittyä mitään, kun se määrä oli tarkasti rajattu...



Muuten kyllä kirjoittaa vaikka kuinka, mutta nyt sopotti tuntikausia, että "70 sanaa, 70 sanaa"...

Esim eilen sain pontevan kommentin eräästä mustasta takista että hänhän ei sitä pidä, se on ruma, ei aidon nahkatakin näköinen ja koviksen takki.

Ja nämä lippikset jotka jo pitkään olleet in, ne suoralippaiset tms, niistä poika totesi että "kaikki pitää niitä ja menee ison joukon mukana, ovat kai jotain kovishattuja".

Siinä ihan vain pari pikkuesimerkkiä hänen mielipiteistään.



ap

Lapsella ei kyllä ole mitään "täydellisyyden taakkaa" harteillaan vaan koulu sujunut tähän malliin ilman sen kummepaa raatamista saati vanhemmilta tulevaa paineistusta.

Hän on kuullut pienestä pitäen ja varmaan kyllästymiseen asti mm sen että "kelpaa ja riittää sellaisena kuin on", "riittää kun tekee parhaansa", "häntä rakastetaan ja on ihana" jne.

Sitten olisimme huolissamme jos koulunkäynnissä ei olisi iloa (pitää siitä) ja jos läksyissä menisi tahkoamisen puolelle se homma, tekee 5-30min/pvässä läksyjä.

ap

Ei vanhempien asettama, vaan lapsen itsensä. Kun on aina saanut 10 äikästä, niin ei uskalla mennä epävarmuusalueella ja ottaa sitä ysiä. Tuon ikäiset todellakin jo itse arvottavat itseään ja tuon ikäisillähän on suorituspaineista ja minäkuvasta johtuvia ongelmia, mm. masennusta ja syömishäiriöitä. En tarkoita, että näitä ap:n lapsella olisi, mutta jotenkin ap pitää lasta tosi pienenä, vain itseensä ja mieheensa liittyvänä ulokkeena. Ylläoleva vastaus kuvastaa sitä.

Jos puhutaan "täydellisyyden taakasta", niin ap alkaa heti kuvailemaan omaa rooliaan asiassa. Onko lapsi itse ihminen omana ihmisenään? Voisiko hän muodostaa itsestään ja maailmasta mielipiteitä?

Oletko ap ohjaileva?

Esim eilen sain pontevan kommentin eräästä mustasta takista että hänhän ei sitä pidä, se on ruma, ei aidon nahkatakin näköinen ja koviksen takki.

Ja nämä lippikset jotka jo pitkään olleet in, ne suoralippaiset tms, niistä poika totesi että "kaikki pitää niitä ja menee ison joukon mukana, ovat kai jotain kovishattuja".

Siinä ihan vain pari pikkuesimerkkiä hänen mielipiteistään.

ap

Miksi aiheen pitää olla joku maailman pelastava tai aikuisten mielestä hieno aihe? Lapsen elämä tuon ikäisenä liikkuu hieman löysemmällä tasolla kuin sillä, miksi koulussa on liikuntaa sen veran kuin on, ja mitä se tekee kansanterveydelle, lajikohtaisella osaamiselle, suoriutumiselle muissa lajeissa jne.

Ope lukee sen ainakin, se voidaan myös lukea luokassa ääneen.

Meidän 10 vuotiaan haaveammatteja ovat legosuunnittelija, helmisimpukoiden kasvattaja, ralliajaja tai poliisi. (poika on luokkansa paras oppilas).

"Haaveammatteina lentokapteeni, arkkitehti tai kirurgi.

ap"

Ei tule tutkijaa, insinööri ehkä.

Ikävää, että sinä et voi hyväksyä sitä että joillakin lapsilla on tähtäin hieman korkeammalla kuin teidän "jussipetterillä". Ja huom, en yhtään väheksy mainitsemiasi lapsesi haaveita, mutta älä sinäkään kiitos lyttää minun lapseni haaveammatteja jotka hällä on muuten pysyneet muuttumattomina jo useamman vuoden ajan.

Helmisimpukoiden kasvattamisesta hän toteaisi, että "eipä ole kovin realistinen ammatti tässä maassa ja muualle en usko haluavani muuttaa", poliisin ammatissa liian huono palkka (siitä puhunut joskus aiemmin)ja se olisi pään käytön kannalta tylsää, autolla kaahaaminen ei ole kuulema ammatti ja ihmettelee miten F1-kuskit jaksaa sitä vuodesta toiseen, pyöriä ratoja eestaas.

Henk.koht toivon ettei hän ainakaan lentokapteeniksi päädy koska pelkäisin potenssiin 1000 lento-onnettomuutta (ollut sellaisessa) mutta sitähän en tietenkään hälle mainitse, eiköhän niitä pelkoja tule ihan muutenkin kun aikuiseksi kasvaa.

ap

Meidän 10 vuotiaan haaveammatteja ovat legosuunnittelija, helmisimpukoiden kasvattaja, ralliajaja tai poliisi. (poika on luokkansa paras oppilas).

"Haaveammatteina lentokapteeni, arkkitehti tai kirurgi.

ap"

Ei tule tutkijaa, insinööri ehkä.

Voi aikoja oi tapoja täällä älyn kehdossa aaveellä =D