Ruvennut tökkimään, voiko kaikki muka olla aina näin ihqua, kaunista ja helppoa??

Vaikea ottaa kantaa, jos ei ole tarvittavia faktoja.



Elämähän voi olla kuitenkin kovinkin ihanaa, jos ei kaikkia emahdollisia elämänsä suruja jaa kaikille.

kirjoita niissä kovin henkilökohtaisia asioita tai ainakaan ei pitäsisi kirjoittaa. Varmasti tälläkin blogistilla on omat murheensa ja historiansa joita ei levittele kaikille. Jotenkin on hämärtynyt se asia, ettei blogimaailma ole kenenkään koko elämä.

Itselläni ei tod ole kys asia hämärtynyt, siitä tässä "ärsyyntymisessäni" ei ole kysymys.

Ehkä s eon sitten tietoinen linjaus tälläkin blogistilla ettei mitään muuta tuoda ilmi kuin sen elämän onni ja auvoisuus, mutta pidemmän aikaa kys blogia seuranneena se on vaan asia joka alkanut ns tökkimään.

Kun kerta tuonut ilmi nuo pari asiaa jotka eivät ole menneet oman maun mukaan niin miksei joskus, edes joskus, voisi tuoda jotain muutakin ei niin ihanaa esille?? vai onko se kaikki muu sitten niin ihanan mumsmums ja buubiduu..sisustetaan vähän väliä ja tottakai design-jutuilla, saadaan lahjaksi tottakai design-juttuja, panostetaan pikkuasusteisiinkin niin että maksavat enemmän kuin jonkun ½v vaatehankinnat yms.

tulee vaan olo, että joku tarvitsisi kunnon herätyksen "oikeaan" elämään, mutta ehkä se on niin tässä elämäsäs että joillekin kasaantuu kahmalokaupalla paskaa ja joillekin ei lainkaan..

ap

kirjoita niissä kovin henkilökohtaisia asioita tai ainakaan ei pitäsisi kirjoittaa. Varmasti tälläkin blogistilla on omat murheensa ja historiansa joita ei levittele kaikille. Jotenkin on hämärtynyt se asia, ettei blogimaailma ole kenenkään koko elämä.

Mitäs jos vaan keskityt ihan omaan elämään etkä vertaile sitä kenenkään muun elämään? Aina löytyy ihmisiä joilla asiat ovat (näennäisesti ainakin) paremmin kuin sinulla, ja vertailemalla teet vain hallaa itsellesi. Ja kuten tuossa aiemminkin on sanottu, ei joku blogi kerro kuin yhden kapean sektorin jonkun elämästä.



Iloitse elämäsi hyvistä asioista, vaikka ne olisivat tosi pieniä. Turhalla vertailulla saat vain pahan mielen.

Kunhan vain ihmettelen miten jollakulla voi kaikki olla aina niin hirvittävän makoisaa ja ihanaa.

Ihan jo elämän realisteetit huomioiden luulisi että välillä olisi muutakin..



ap

Miksi edes luulet, tai odotat, että joku blogi on täydellinen kuvaus hänen elämästään?

ap

sellaiset ihmiset joilla ei ole ikinä mikään hyvin! Iänikuista vali vali vali.

tee oma blogi jossa retostelet kaikki mahdolliset murheesi, jos noin häiritsee

ei kyetä näkemään saati ymmärtämään pointtia.

Että valivali vain sinnekin:)



ap

kuin eräässä blogissa missä rvalla on kaikki mitä hän on aina halunnut.

Elämän kipupisteinä (vanhan) koiran kuolema, taaperon ajoittain aiheuttama univaje ja se ettei päässyt aikanaan lääkikseen..

Enkä itsekään tykkää siitä, se on jotenkin todella teennäinen. Mutta jokainenhan saa itse päättää, mitä blogiinsa kirjoittaa:)

Mullakin on blogi, ja mies totesi sitä pari päivää sitten selatessaan, että siitä saa sellaisen käsityksen että elän todella unelmaelämää. Mainittakoon, että olen ollut syksyllä niin masentuntu, että olen välillä harkinnut itsemurhaa.

Jos kiinnittää huomionsa positiivisiin asioihin, niin ei elämässä tunnukaan olevan vastoinkäymisiä. Kyse on ihan näkökulmasta.



Tottakai isot murheet ovat jokaisella yksilölliset. Ei kaikilla ole ollut lähipiirissä kuolemaa ja sairauksia tai muita stressinaiheita. Mutta mitä vanhemmaksi eläää, sitä todennäköisemmin niitäkin tulee.



Mutta kaikesta huolimatta: onni on asenne.

ei kyetä näkemään saati ymmärtämään pointtia.

Että valivali vain sinnekin:)

ap

Ja ei, en ole kateellinen tälle bloggaajalle.

Ei ainakaan aina eikä koko ajan, ihan mahdotonta sellainen.Tarkoitan, että sitä paskaa voi tulla niin usein ja niin pitkän aikaa putkeen niskaan että siinä ei kyllä mikään, ainakaan inhimillinen, asenne enää auta eikä varsinkaan riitä.



ap

parisuhdeongelmista, siitä miten miehen naama vituttaa, kakara kiljuu ja tekisi mieli läimäyttää, siitä että lääkikseen pääsemättömyys tuntuu helvetilliseltä epäonnistumiselta eikä elämä mennyt yhtään niin kuin halusit?



Järki käteen, ap. Toisaalta jotkut ihmiset ovat ihan oikeastikin onnellisia.

Mitä oikein haluat? Mitä bloggaajan pitäisi kirjoittaa? ja mitä meidän vastaajien oikein haluat sanovan, kun ei mikään tunnu kelpaavan?

...sinusta tuolla bloggaajalla on velvollisuus kirjoittaa intiimitkin surunsa inetrnetiin ventovieraiden pällisteltäväksi

suoraa lähetystä kenenkään elämästä.



Ne ovat ihmisten itsensä seulomia kertomuksia siitä, mistä kukin haluaa kertoa. Ja jos joku pitää omasta "elämästään" blogia, todennäköisesti hän suodattaa sen juuri sellaiseksi kuin ulkokuoren/blogin haluaa olevan.



Eikä pitäisi olla kenellekään uutta, että jotkut ihmiset tekevät hirveästi vaivaa reaalielämässäkin luodakseen tietynlaisen, joskus valheellisenkin kuvan elämästään ja itsestään. Että ei noista blogeista kannata pahemmin hermoja repiä. Se on blogi, ei blogin kirjoittajan elämä.

kovin kurja elämäntilanne tai muuten tuntuu katkeralta, kuka käskee lukemaan tuollaisia blogeja? En minäkään niitä lue. Satun tietämään, ettei kenenkään elämä ole täydellistä.

kun sun ikävät kommentit lytättiin mainitsemassasi blogissa juuri äsken?



Blogithan eivät ole päiväkirjoja. Tai ainakaan en itse sellaisia terapiablogeja halua lukea. Itse en ole kiinnostunut arjen harmaudesta ja ikävistä asioista. Haen blogeista viihdettä ja piristystä harmaaseen arkeen, pukeutumis- ja ruokavinkkejä, sisustusjuttuja ja kivoja juttuja. Onneksi näitä blogeja on useita. Valinnanvaraahan löytyy, joten suosittelen että vaihdat blogia...