Lue keskustelun säännöt.
Kamala riita eilen miehen kanssa! >:(
14.01.2012 |
Ja vieläkin suututtaa niin että silmissä sumenee.
Halusin vaihtaa kodissamme järjestystä. Kysäisin mieheltä, josko hän sitten laittaisi johdot paikoilleen (kaiuttimia, subbaria, vahvaria yms, kauhee sekamelska) vai otanko valokuvan ja laitan itse.
Mies rupesi huutamaan, että "täällä ei mitään järjestystä vaihdeta eikä huonekaluja ruveta vatuloimaan, hän maksaa lainanlyhennykset ja talo on hänen nimissään ja hän määrää missä hän sohvalla istuu". Mulla kilahti päässä täysin ja kävin mieheen käsiksi, tönäisin ja tartuin rinnuksista kiinni ja ravistelin.
Mies vaan jatkoi jankuttamista ja huutamista. En muista olisinko ikinä suuttunut noin paljoa, koskaan! Mielestäni niin epäreilua kuin olla ja voi ja vielä aika vähäpätöisessä asiassa.
Mutta en uskalla noita siirtääkään, koska mies on ollut joskus vähän kovakourainen ja heittää mut varmaan pihalle jos ominpäin nuo huonekalut siirrän.
Joo, olemme naimisissa ja minä käyn opintojen ohella töissä, vuositulot n. 18000 euroa. Kaikki menee (ruokaan yms), mutta niitä ei ilmeisesti lasketa.
Eron paikka?? Ikää 27 v. mulla ja miehellä 24 v.
Kommentit (37)
En ole koskaan ennen käynyt käsiksi keneenkään! Yllätyin itsekin tätä vihan määrää. Yritin perustella muutosta, tosin eihän sille nyt mitään JÄRKIperustetta ole, kuhan vaan piristäisi välillä.
Mutta sitten, että evätään kaikki oikeudet tuolla lailla, niin voi perkele! Ilmeisesti mä en saa tehdä muuta kuin tiskata, tehdä ruokaa ja siivota (sanomista tulee jos en ole niitä tehnyt).
Mies on joidenkin riitojen aikana käynyt käsiksi muhun, lähinnä pitänyt väkisin paikoillaan tai töninyt, pari kertaa repinyt hiuksista ulos.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä tapauksessa käsiks kävit, ei mies.
nyt sitä pystyy vielä kouluttamaan joten kannattaa yrittää. Miksi talo on vain miehen nimissä? Te olette kuitenkin naimisissa joten omaisuus kuten talo ovat yhteisiä. Keskustelkaa nyt selväksi mitä se avioliitto oikeastaan tarkoittaa. Onko teillä lapsia? Jos ei vielä niin sitä suuremmalla syyllä ennen lapsia selville tällaiset asiat ettei käy kuin monilla av-perheillä että lapset ja vaimo kituuttaa kotihoidontuella ja maksaa siitä perheen menot kun mies käyttää oman palkkansa omiin harrastuksiinsa.
ja miehesi edellyttää että ne ovat sun hommiasi opiskelun ja työnteon ohella? Miksi ihmeessä suostut moiseen?? En ikimaailmassa ottaisi tollasta asennetta että ne on yksin mun hommia.
että heitti mut illalla ulos eikä päästänyt enää sisälle. :/ Auto oli rikki, mutta sillä pystyi ajamaan jotenkuten ja ajoin sitten äitini luo (joka ei ollut onneksi kotona). Pakkasta oli varmaan kymmeisen astetta.
Taitaa olla parasta erota. Eikös se väkivalta vaan pahene ajan myötä... :/ Lapsia ei ole.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta terveeltä parisuhteenne. Ei toista saa noin alistaa :(
ja miehesi edellyttää että ne ovat sun hommiasi opiskelun ja työnteon ohella? Miksi ihmeessä suostut moiseen?? En ikimaailmassa ottaisi tollasta asennetta että ne on yksin mun hommia.
Mies on töissä 7-17 ja on kauhean stressaantunut, kesäsin vielä osallistuu kaikenmaailman kesäteatterihommiin. Lisäksi meillä on kotieläimiä (hevosia, sikoja, koiraa, jne) jotka vaatii aikansa.
Käytännössä en ehdikään opiskella juuri ollenkaan, vaan "olen kotona", jolloin kotityöt kuuluvat pääasiassa mulle.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te olette yhdessä? Rakkaudesta ei voi olla kyse, koska ette kunnioita toisianne.
Kyllä se väkivalta ajanmittaan yleensä pahenee. Suhteenne ei ole terve, miehesi alistaa sinua törkeällä tavalla. Ei se asia siitä tule miksikään muuttumaan, kun saat lapsia hoidat ne yksin, tulee enemmän riidanaiheita ja asiat pahenee. Mä lähtisin lätkimään, tollanen alistaminen ei ole normaalia eikä sitä kenenkään tarvitse kestää.
Minulla oli nuorena tollanen fyysisellä ylivoimalla ja myös henkisesti alistava mies, oli pakko erota vuoden avioliiton jälkeen, voin henkisesti niin pahoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aluksi, eihän kukaan voi yhteisessä kodissa tuosta vaan alkaa muuttamaan järjestystä, ellei siitä ole ensin yhdessä sovittu ja keskusteltu.
Toiseksi, nyt olisi aika vakavasti keskustella tuosta taloasiasta. Ei ole oikein että se on vain miehen nimissä jos kerran olette naimisissa.
Kolmanneksi teidän molempien fyysinen tapa riidellä on todella paha asia ja jos teillä on lapsia nyt (tai joskus tulossa) niin ei luo kovin tervettä ympäristöä kasvamiselle katsoa perheväkivaltaa.
Jos ette keskenänne pysty sopimaan rajoja riitelylle, kannattaa ehdottomasti hankkia ammattiapua. Ravistelu, rinnuksiin tarrautuminen, töniminenkin on vaarallista vaikka lyömistä ei olisikaan, jompi kumpi saattaa siinä kolauttaa päänsä tai kompastua ja sitten se toinen osapuoli istuukin linnassa pari vuotta...
Neljänneksi joskus sun on opiskeltava, sillä opinto-oikeus kyllä loppuu aikanaan. Eli tässäkin asiassa on syytä nostaa se kissa pöydälle.
Syitä on teillä niin sysissä kuin sepissä eli molempien pitäisi saada nyt tuota hommaa kasaan.
Ero varmaan ei ole paras ratkaisu kun on noita kotieläimiäkin. Mutta jos ette noita asioita saa kuntoon, niin kyllä se siihen päättyy ennemmin tai myöhemmin, menee sitten kuukausia, vuosia tai vuosikymmeniä.
Siinä sitä luulisi olevan myös motivaatioita asioista keskustelemiseen (tosin yleensä miehet inhoaa keskustelemista ylipäätään).
Yhteiselämän aakkoset ovat näköjään molemmilla täysin hukassa. Yhdessä asuessa ei kumpikaan osapuoli YKSIN ratkaise yhtään mitään, ei huonekalujen järjestystä eikä uuden auton ostoa sopimatta siitä ensin puolison kanssa.
Kun miehen suhtautuminen järjestyksen vaihtoon on noin jyrkän kielteinen, miksi sinäkin toimit noin?
Ei käy mielessäsi, että keskustelisitte etukäteen siitä, mikä olisi a) nykyistä parempi järjestys ja b) sopivin ajankohta sille.
On totta, että jotkut naiset tuntevat suorastaan pakkomiellettä vaihtaa huonekalujen järjestystä joka kerta kun siivoava. Miehet yhtä usein tuntevat olevan eksyksissä, kun ne eivät enää olekaan tutulla paikallaan.
Kodinhoitaja ja karjanhoitaja sinä siinä vain ole, kun sinä et saisi tehdä mitään päätöksiä etkä muutoksia. Ehkä sinun kanssasi ei jaksaisi kukaan muukaan kuin nykyinen miehesi, jos olet noin ... hmm.... "temperamenttinen".
Jos sinä et kykene hillitsemään itseäsi, niin pakene! Miestäsi et voi muuttaa, mutta itseäsi voit. Ei ole oikein, että sinä et saa omassa kodissasi tehdä mitään ilman, että mies raivostuu. Ei ole oikein sekään, että sinä sitten kilahdat ja käyt kimppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei mies varmasti ole yksin se joka vittuilee ja on vaikea.
Nyt ap jättää jotain kertomatta, raahaa mies mukaan ketjuun kommentoimaan niin saadaan tietää!
Vaikka sanot juttua vähäpätöiseksi niin mistä me tiedetään miten kovaa valtapeliä teillä kotona on.
Minusta on lähinnä juttelun paikka, te ette selvästikään tiedä mitkä on kumppanin olo ja ajattelu.
Miten miehen harrastukset kuuluu tähän? Olet siitä aukonut päätä? Hyvähän se on että harrastaa itselleen tärkeää asiaa, pahempihan tilenne on jos mies sen lopettaisi.
Ok miehesi on vielä ehkä hitusen pentu, mutta jos tässä asiassa kommunikoitte noin, niin miten käy sitten kun on enemmän velkaa, yhteisiä lapsia, tuplasti kotitöitä, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotieläimet saa myytyä, olet nuori ja voit aloittaa alusta.
Suhde ei tuosta ainakaan tule paranemaan.
Lasten tulo vain kärjistäisi tilannetta enemmän ja erostakin tulisi monimutkaisempi+sijaiskärsijät.
Eli eroa nyt kun kyse on vain sinusta ja miehestä.
Suhteenne ei milllään laatua ole tasa-arvoinen tai terve.
että heitti mut illalla ulos eikä päästänyt enää sisälle. :/ Auto oli rikki, mutta sillä pystyi ajamaan jotenkuten ja ajoin sitten äitini luo (joka ei ollut onneksi kotona). Pakkasta oli varmaan kymmeisen astetta.
Taitaa olla parasta erota. Eikös se väkivalta vaan pahene ajan myötä... :/ Lapsia ei ole.
ap
Anteeksi, mutta mikä mahti maailmassa sinut sai menemään takaisin? Eikö asia tullut selväksi sinä iltana: ei mies heitä ulos sellaista vaimoa, jota rakastaa ja kunnoittaa.
Pidätkö sinä itseäsi niin mitättömänä, että et usko ansainneesi parempaa, etkä osaa kuvitella, että elämällä olisi vielä jotain muuta annettavaa kuin tuo mies?
Ja miten äitisi päästi sinut takaisin?
Jos aloittajalla on jotain osuutta niihin eläimiin, niistä kannattaa hankkiutua ensimmäiseksi eroon tai ainakin järjestää niille hyvät hoitopaikat. Siten et ole sidoksissa niiden hoitoon, kun mies heittää sinut seuraavan kerran pihalle.
Älä unohta ottaa avaimia ja puhelinta mukaan kun seuraavan kerran lähdet. Pidä talon avaimia vaikka kengässäsi.
toisiamme pätkääkään enää.
Myönnän kyllä, että lämmitän miestä aika hyvin, mutta välillä vaan todella kyllästyn kulkemaan "omassa kodissani" varpaisillaan ja kuuntelemaan miehen mielialoja. Silloin annan takaisin kun mies jostain suuttuu ja sitä mies ei kestä ja käy päälle ja "käskee kuuntelemaan" ranteista pitämällä. Mies on myös rikkonut tavaroita paiskomalla.
Lähin kerta kun olin oikeasti saada iskun kasvoihin oli se, kun mies suuttui jostain ja minä nauroin päin naamaa. Nauru tuli ihan spontaanisti, tilanne oli niin absurdi. Riidan syy oli miksen ole pessyt ikkunoita koko yhdessäoloaikanamme.
Ei helvetti, mitä enemmän kirjoitan, sitä varmmmin eroan. En jaksa enää tätä.
On niin vähäpätöinen asia, että se siivoava osapuoli saa tehdä sen vaikka joka kuukausi, ilman mitään lupia.
Ja jos miehellä on kerran väkivaltaisia taipumuksia, ja koska hänen mielestään kämppä on hänen, vaikka ap:n rahatkin yhteiselämään kuluvat, sanoisin että lähde hyvä ihminen.
Ei nuo ominaisuudet helpolla parane, tuskin ollenkaan. Ap on helvetin hyvässä asemassa, jos ei ole lapsia vielä. Kannattaisi lähteä etsimään pikaisesti sitä fiksua isää tuleville lapsille, eikä hukata aikaa tuollaisessa suhteessa.
Mä sanoisin, että kerran omassa kämpässäsi sinä päätät, niin mä lähden kans etsiin sen oman kämpän, jossa mulla on päätösvaltaa.
Katson eläväni onnellisessa ja tasavertaisessa eli NORMAALISSA parisuhteessa, ja minun mielestäni meillä molemmilla on oikeus vaihtaa huonekalujen järjestystä yhteisessä kodissamme jos sattuu huvittamaan, ilman että siitä tarvitsee mitään neuvonpitoa etukäteen järjestää. Se on ihan eri asia kuin auton tai muun kalliin hankinnan tekeminen.
Ei minun mieheni suhtaudu ollenkaan tunneperäisesti siihen, missä kohtaa olohuonetta hän istuu sohvalla.
Olisi kamalaa, jos pitäisi kotonaan elää niin, että säilyttää avaimia kengässä siltä varalta, että joutuu heitetyksi ulos hetkellä minä hyvänsä. Se on täysin sairas tilanne eikä asioiden kannata antaa luisua siihen.
Jos olisin ap, eroaisin. Nopeasti. En lähtisi mihinkään pariterapioihin, koska nuori ja lapseton nainen voi vielä etsiä miehen joka on jo valmiiksi hyvä, jota ei tarvitse erikseen korjata ja terapoida.
Tuosta käsiksi käymisestä ap:nkin pitää tietysti opetella pois (ei vaikeaa jos oli ensimmäinen kerta). Todennäköisestihän olet oppinutkin sen mieheltäsi.
väkivaltainen. Mieheni on fyysisesti vahvempi kuin minä, mutta mulla vaan jotenkin pimeni päässä. Ehkä tää muutaman vuoden mittainen kärvistely on vähän aiheuttanut patoumia.
Yhteisen "maatilan" ostimme vuosi sitten ja silloin menimme naisimiin.
Mikä on seuraava vaihe, lyöminen??
Ihmeellisestä aiheesta riita! Etkö ehdottanut ja perustellut järjestyksen muutosta? Idiootti mieskin, huutamalla selvittää mielipiteensä. Ja ihmeellinen tarve korostaa kuka maksaa ja kuka omistaa. Ei ihan ok.
Eroa tyttö!