Olen käynyt nyt raskaana ollessa perheohjaajan juttusilla.. nyt tuli postista
"kotitehtäviä" seuraavaa kertaa varten. Näissä kysytään esim. Miltä tuntuu kun vauva liikkuu mahassa, tunnetko iloa vai inhoa? Miten vauva reagoi tupakointiin / alkoholiin? Mulla tuli niin huono olo noista kysymyksistä, ikäänkuin niillä haettaisiin että haluan pahaa lapselleni?
En todellakaan ole pyytänyt jutteluapua siksi että mua ahdistais tämä lapsen tulo!!!! Miten ottaisitte asian esille seuraavassa tapaamisessa? Mua muutenki on alkanut ärsyttää se ohjaajan tyyli penkoa "mun asioita" (vaikka naurettavalta se kuulostaakin, mutta siis sellaisia ihan asiaankuulumattomia asioita) ja on niin sopimassa tapaamisia sitten synnytyksen jälkeen...
Tais vielä todeta et jos tunnen itseni väsyneeksi hän mielellään tulee auttamaan... Joo no mulla on kyllä se mieskin apuna vaikka tukiverkkoa ei hirveesti olekaan. Mutta ne tärkeimmät avut on!!
Kommentit (82)
Mikä edes on perheohjaaja. ja mikä mahtaa olla syy miksi ap on joutunut perheohjaajan vastaanotolle. Onko neuvola lähettänyt ap sinne ja ajattelee sieltä tulevan apua.
Onko mies esim. alkoholisti, mt-ongelmainen vai ap itse?
En kuuna päivänä menisi minnekään tommoseen vapaaehtoisesti. Toihan on alkusysäys lastensuojeluasiakkuuteen, ellei ole jo. ja mitään noin typeriä lappuja en täyttäis ikinä.
No eipä ole ollut aihettakaan.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
Minun mielestä tuo oli harvinaisen typerä kysely! Näyttää tuolla olevan, että ensimmäistä odottaville. Meille tulee kolmas ja nyt täytin... tai siis täytimme.
Että ne täytättää näitä typeriä lappujansa. Ei niistä kannata niin välittää.
jollaisia sitten saa mm. koulunterkalta.
Kaikki tietää miten noi pitää täyttää - ja noista on iloa ainoastaan alati paisuvalle turhalle tanttakaartille.
Kyllä on tehty vaikeaksi raskausaikakin äidille ja perheelle.
Enpä ihmettele, että nykyäitejä ei neuvolakäynnit tunnu mielyttävillä vaan ahdistaville.
Vielä 10 vuotta sitten, ei ollut mitään tommosia kyselyjä.
Neuvolatädin kanssa pysty juttelee vaikka mitä käytännön asioita ja yksityisjuttujakin jos halusi, ilman pelkoa ls-toimista.
Nykyään varmaan, jos joku täyttää kyselyyn väärän vastauksen, tai kertoo neuvolatädille, että mikes ei tiskaa päivittäin ja käy kaljalla jopa 1Xkk ls-koneisto käynnistyy.
Enpä ihmettele, että perheet on kriisissä. nehän ajetaan jo ahdinkoon pelkästään vauvan odotusaikana jo:/
Luojan kiitos lapseni on tehty:)
olen ollut perheohjaajien kanssa tekemisissä. oltiin nuoria kun saatiin eka ja pääsin lapsen kanssa sellaiseen joka päiväkseen kerhoon vauvan kanssa. Tehtiin ruokaa ja puuhailtiin kaikkea kivaa. Siellä oli ihan mahtavat perheohjaajat, heistä tuli jopa ystäviä. Käytiin yönyli reissuilla koko porukka ja vaikka mitä kivaa. Ohjaajat oli juttuseuraa, auttoi kaikessa jjne. oli mahtava juttu tuo ja myös pitkä ystävyysuhde jatkuu vieläkin vuosikymmenenjälkeen. Ihania li nuo perheohjaajat!
jos sanon, että siivous tuottaa ongelmia, varsinkin ikkunoiden pesu, niin maksaako kaupunki minulle siivojan. Ei kuulema. Käsi panna verhot kiinni niin ei näy.
Miksi te ette osaa ottaa apua vastaan? Me ollaan hyvin koulutettu kaikin puolin normaali perhe vailla minkäänlaisia vakavia ongelmia ja minä olen aina ollut iloinen, kun olen johonkin murheeseen apua saanut. Ja yllätys yllätys - myös kohtelu on ollut aina todella hyvää. Niin metsä vastaa, miten sinne huudetaan. Ollaan molemmat yhdessä vaiheessa käyty täysin vapaaehtoisesti pariterapiassa, ja siitä on ollut todella paljon hyötyä. Nyt on aivan loistava parisuhde ja osataan ratkaista tulevatkin ongelmat paljon paremmin. Ja nyt olen tosi kiitollinen, kun päästiin perheneuvolan asiakkaiksi, vaikka yhden lapsen " ongelma" on niin pieni, että pelkäsin, etteivät huoli meitä. Äitinä haluan antaa lapsilleni parhaan mahdollisen pohjan elämälle ja minun tehtävä on auttaa kaikin mahdollisin keinoin. Ihanaa jos tähän tärkeään työhön saa tukea myös muilta, myös ammattilaisilta!
Tuo auttaa ainoastaan aivottomia - ja niitä turhia tanttoja.
voisitko nyt kertoa totuudenmukaisesti, miksi teille tarjottiin perheohjaajaa?
Kai ymmärrät, että saatatte päätyä ihan oikeasti Ls-piiriin, jopa niin radikaalisti että lapsenne huostaanotetaan.
Nykyään huoleen riittää vain yksi pieni lausnto keneltä tahansa. Ja asia saattaa olla todella mitätön, eikä normaalisti aiheuttaisi mitään toimia.
Mutta olemalla jo valmiiksi perheohjaajan kynsissä ja sun ohjaajasi näyttää olevan vielä yli-innokas sellainen, tilanne muuttuu äkkiä teidän epäeduksi.
Toivon, että pääsette eroon ohjaajastanne ja voitte jatkaa elämäänne ilman pelkoa huostaanotosta.
<a href="http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…" alt="http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…">http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…;rupesin itsekin ihan miettimään noita kysymyksiä että miten on. miehelleni olisi hyvä tehdä tämä kysely ja katsoa mitä mieltä hän on. saattaisi tulla yllättäviäkin vastauksia.
alkuperäiselle kirjoittajalle: täyttäisin lomakkeen ja keskustelisin avoimesti vastauksistani. tosin en minäkään tiedä mikä on perheneuvoja ja miksi semmoisen luona käydään.
Minun mielestä tuo oli harvinaisen typerä kysely! Näyttää tuolla olevan, että ensimmäistä odottaville. Meille tulee kolmas ja nyt täytin... tai siis täytimme.Että ne täytättää näitä typeriä lappujansa. Ei niistä kannata niin välittää.
Ap, itse olen normaali enkä mt-ongelmainen enkä muutenkaan ongelmainen äiti. Itse tietenkin täyttäisin lomakkeen ja kysyisin rohkeasti, että miksi toivoit minun täyttävän nämä, tuntui vähän hassulta, kun en koe että minulla on raskausajassa näinkään paljon pohtimista.
Kaikki sossutantan vaihdot ym neuvot ovat paranoidien ihmisten outoja vastauksia. Jotain tietysti on vialla, kun tällainen asia saa sinut näin takajaloillesi, mutta jostain syystä et halua sitä ajatella tai myöntää.
hyviä kommentteja ihmisisltä jotka uskaltaa ajatella omilla aivoillaan, eikä juokse yhteiskunnan talutusnuorassa niinkun suurin osa raukoista :)
josta ei mitään tiedä, eikä ymmärrä. Tekopyhää lässytystä.
Kyllä on tehty vaikeaksi raskausaikakin äidille ja perheelle.
Enpä ihmettele, että nykyäitejä ei neuvolakäynnit tunnu mielyttävillä vaan ahdistaville.
Vielä 10 vuotta sitten, ei ollut mitään tommosia kyselyjä.
Neuvolatädin kanssa pysty juttelee vaikka mitä käytännön asioita ja yksityisjuttujakin jos halusi, ilman pelkoa ls-toimista.Nykyään varmaan, jos joku täyttää kyselyyn väärän vastauksen, tai kertoo neuvolatädille, että mikes ei tiskaa päivittäin ja käy kaljalla jopa 1Xkk ls-koneisto käynnistyy.
Enpä ihmettele, että perheet on kriisissä. nehän ajetaan jo ahdinkoon pelkästään vauvan odotusaikana jo:/
Luojan kiitos lapseni on tehty:)
meille ihan normaalikäynnillä lappu jossa rasti ruutuun samaa mieltä tai eri mieltä (molempien pitäis täyttää miehen ja mun)
Minusta pidettiin lapsena hyvää huolta?
Minut hyväksyttiin omana itsenäni?
Omat lapsuudenkokemukseni eivät paina mieltäni?
Olen valmis näkemään vaivaa parisuhteeni kehittämiseksi?
Tiedän että parisuhteen kehittäminen on tärkeää koko perheen hyvinvoinnille?
Pyrimme järjestämään aikaa yhdessäololle?
Osoitamme toisillemme hellyyttä?
Luotan siihen että opin hoitamaan lastani?
Pystymme puhumaan seksuaalielämästämme?
ymymymym... pari sivua utelu kysymyksiä, kaiken ne haluaakin tietää....
Ja sitten miehen pitäis tulla ens kerralla mun kanssa keskustelemaan sinne näistä kysymyksistä, sossun sossun sanon minä :)
Niissäkin kysellään maat ja mannut. Minä täytin ne lapsellisuuksissani rehellisesti eli kerroin esimerkiksi suvun sairauksista.
Sitten minulle tapahtui siellä törkeä hoitovirhe. Eikös vaan YTHS kaivanut lappusen eteen ja selittänyt, että koska mummon kumminkaimalla on 1800-luvulla ollut syylä, niin oli ihan loogista olettaa, kaatumisen seurauksena käsivarressani näkyvä patti on myöskin syylä - eikä murtuma, joten oli ihan loogista, ettei kättäni kuvattu.
Tai siis samantyyppinen tooooodella looginen selitelmä sille hoitovirheelle löytyi näppärästi.
Että voit noin suoralta kädeltä tietää, millaisia he ovat.
mutta minulla on paljon kokemuksia monista lastensuojelun virkailijoista, osa oli myös miehiä. Koin että jokaikinen heistä halusi auttaa ja kuunnella ja mitään ei salailtu. Kaikki yrittivät loppuun asti välttää kalliin huostaanoton mutta se ikävä kyllä oli ainoa keino, jolla teinipoika pysyi kaidalla tiellä. Eli olen tavannut kymmeniä eri ihmisiä asian tiimoilta ja kenestäkään ei ole pahaa sanottavaa.
Niissäkin kysellään maat ja mannut. Minä täytin ne lapsellisuuksissani rehellisesti eli kerroin esimerkiksi suvun sairauksista.
Sitten minulle tapahtui siellä törkeä hoitovirhe. Eikös vaan YTHS kaivanut lappusen eteen ja selittänyt, että koska mummon kumminkaimalla on 1800-luvulla ollut syylä, niin oli ihan loogista olettaa, kaatumisen seurauksena käsivarressani näkyvä patti on myöskin syylä - eikä murtuma, joten oli ihan loogista, ettei kättäni kuvattu.
Tai siis samantyyppinen tooooodella looginen selitelmä sille hoitovirheelle löytyi näppärästi.
joo, no olin raskaana 2009-2010, silloin oli kans pari kysely lappusia, nyt niitä oli jo enemmän tänä vuonna.
Minkäköhänlaiset puhelinluettelot esim 5 vuoden päästä annetaan kouraan täytettäväksi.
Mun mielestä ne alkaa olla jo enemmänkin ahdistavia täyttää. joutuu koko ajan arvioimaan omaa ja miehen käytöstä ja omaa elämää, ei ihme että ongelmia tulee kun niitä joutuu koko ajan vatvomaan mielessään.
Normaali ihminen ei heitä arvosta, koska ei "apujaan" tarvitsee, vaan kokee tungettelun raskaana.
Normaali ihminen ei heitä arvosta, koska ei "apujaan" tarvitsee, vaan kokee tungettelun raskaana.
Sinä olet se luuserivanhempi, jolla on varsin ylimielinen asenne! Jos ei luota mihinkää tai kehenkään, niin ei tarvii ihmetellä jos on yksin ongelmiensa kanssa. Hyvä vanhempi ei pelkää ottaa apua vataan! Enkä ole 34.
vaan kuuden vuoden kokemus sössijöistä. Sitä ennen minäkin olin noin naiivi kuin sinä.
Ongelmia ei ole - kaikista adoptioneuvojien loputtomista ääliömäisistä kaavakemapeista huolimatta.
Ei se ole mitään "apua". Sinultahan vietiin sitäpaitsi lapsi... Mahdat olla loistava arvioija tässä suhteessa. Sinuna olisin aivan helvetin hiljaa.
moni adoptioäiti ottaa tuon tekopyhän asenteen, ei kritisoi mitään, ei ajattele mitään ja nielee kaiken mukisematta. Ja hokee sittä loppuikänsä "lapsen paras" -mantraa.
Se kun on niin tavattoman helppoa! Sillä voi myös sopivasti tyynnyttää omankin mielensä.
Ja eikähän ap ole mitään tuollaista sanonut tai tehnyt, kun sieltä jo vyöryy noita wannabe-psykologin ihmeellisiä sanakoukkuja.