Olen käynyt nyt raskaana ollessa perheohjaajan juttusilla.. nyt tuli postista
"kotitehtäviä" seuraavaa kertaa varten. Näissä kysytään esim. Miltä tuntuu kun vauva liikkuu mahassa, tunnetko iloa vai inhoa? Miten vauva reagoi tupakointiin / alkoholiin? Mulla tuli niin huono olo noista kysymyksistä, ikäänkuin niillä haettaisiin että haluan pahaa lapselleni?
En todellakaan ole pyytänyt jutteluapua siksi että mua ahdistais tämä lapsen tulo!!!! Miten ottaisitte asian esille seuraavassa tapaamisessa? Mua muutenki on alkanut ärsyttää se ohjaajan tyyli penkoa "mun asioita" (vaikka naurettavalta se kuulostaakin, mutta siis sellaisia ihan asiaankuulumattomia asioita) ja on niin sopimassa tapaamisia sitten synnytyksen jälkeen...
Tais vielä todeta et jos tunnen itseni väsyneeksi hän mielellään tulee auttamaan... Joo no mulla on kyllä se mieskin apuna vaikka tukiverkkoa ei hirveesti olekaan. Mutta ne tärkeimmät avut on!!
Kommentit (82)
ottamatta kantaa puoleen tai toiseen, kerron meidän kunnan käytännöstä.
Meillä on käytössä joku uusi juttu. Neuvolan perheohjaaja käy KAIKKIEN esikoista odottavien perheessä ennen syntymää kerran ja syntymän jälkeen kerran. Tarvittaessa useammin. Kyseessä ei ole sossun perheohjaaja vaan nimenomaan NEUVOLAN. Tarkoituksena on (kuulemani mukaan) tarjota ohjausta ja tukea perheen sitä halutessa/tarvitessa. Jos/kun kaikki asiat on hyvin, käynnit jää siihen kahteen.
Omaa kokemusta tästä ei ole. Siinä vaiheessa, kun tämä tuli, meillä oli jo 4 lasta. Perheohjaaja on kuitenkin tuttu, jolta sain uudesta työnkuvasta kysyä. :)
Miksi olet pyytänyt apua? Minusta on hyvä, että kysellään myös tunteista, joita vauva sinussa herättää.
Minuakin ärsyttäisi tuommoiset asiaankuulumattomat utelut ja sekaantuminen, enkä todellakaan täyttäisi tuommoisia " kotitehtäviä". Jos haluat vielä käydä siellä, voitko vaihtaa jollekin toiselle virkailijalle, joka olisi vähemmän utelias , neutraalimpi? Vai tekeekö nuo käynnit enemmän pahaa kuin hyvää sinulle; tuleeko vain paha mieli, jos on pakko täyttää kotitehtävioä, vastailla uteluihin, käydä vastaanotolla...? Eihän siellä pakko ole käydä; olisiko jotain muuta vaihtoehtoa, jos jossain haluat käydä ? Tai sitten käyt parhaan tyttöystävän kanssa kaffeella ja joriset kaikki asiat; siitä on enemmän apua kuin kaiken maailman "asiantuntijoista" ainakin minulle...;)) Oikein hyvää jatkoa sinulle; muista; pakko ei ole mitään - kaikki sovitut käynnit voi perua ja sanoa " minulle ei sovi - en vaan halua tulla". Kaikki on vapaaehtoista !
Noi on niitä kysymyksiä joita normaali äiti pohtii ihan luonnostaan ja se tuntuu kivalta kun joku kyselee niiistä. Olet tosi outo ihminen! Outoja ajatuksia sulla! Mä olisin ihan onnessani jos joku kyselisi mun vauvasta ja tunteista mitä raskauteen liittyy. KÄrsitkö vainoharhoista?
Ja ps. poltatko ja käytätkö siis alkoholia vai miten kysymys on noin muotoiltu? JOs käytät niin I rest my case.
ja ihan normaali äiti olen.
Kenenkään sossutantan ei pidä antaa yhtään tunkea elämäänsä. Ap, ota heti etäisyyttä.
olet alunperin halunnut perheohjaajalle?
Mäkin inhoan liian tungettelevia kysymyksiä.
että ohjaaja yrittää kartoittaa löytyykö sinulta jotain muuta ongelmaa. Ruksit sen nyt vaan ihan rauhassa...
Itse täytin neuvolaan lapun jossa kysyttiin mm osaanko tehdä ruokaa. Meillä on myös isot lapset ja monet asiat olis selvinny ko olis kysyny, että onko isot hengissä!!
Koska jotainhan sinulla on jo ollut mielessä, kun olet ohjaajan kanssa jutellut. Älä ota niin henkilökohtaisesti niitä kaavakkeita. Täytät ja meen käymään.
kokemusta on että monet noi "auttavat kädet osaa kyllä myös masentaa ja pahentaa tilannetta.
Minä olin myös esikoisesta aikoinaan tosi innoissani, kunnes varasin ajan neuvolaan, sain sieltä just tollasen utelija terkkarin joka kyseenalaistaa kaiken, ja vähän rivien välistä luettuna ei luota mun äidin taitoihin vaan on aina pätemässä..
älä välitä! :) koita vaihtaa virkailijaa tai ota asia puheeksi siellä että niistä käynneistä tulee vaan paha mieli ym.
ne kaavakkeet täyttämättä ja sanoa ystävällisesta mutta jämäkästi, että sulla ei ole ongelmia näillä osa-alueilla. Se olisi ainakin aikuismaista toimintaa.
Ilmeisesti on itsellä viransijaisuus päättymässä tai joku opiskelukaveri on töitä vailla tai pomo on käskenyt kasvattaa asiakaskaartia, että saadaan lisättyä budjettia.
Ap, itse olen normaali enkä mt-ongelmainen enkä muutenkaan ongelmainen äiti. Itse tietenkin täyttäisin lomakkeen ja kysyisin rohkeasti, että miksi toivoit minun täyttävän nämä, tuntui vähän hassulta, kun en koe että minulla on raskausajassa näinkään paljon pohtimista.
Kaikki sossutantan vaihdot ym neuvot ovat paranoidien ihmisten outoja vastauksia. Jotain tietysti on vialla, kun tällainen asia saa sinut näin takajaloillesi, mutta jostain syystä et halua sitä ajatella tai myöntää.
Että voit noin suoralta kädeltä tietää, millaisia he ovat.
Ihmiset välttelevät/pakoilevat niitä kysymyksiä, jotka osuvat kiperän pisteeseen. Äidin ja lapsen vuorovaikutus on ehkä tärkein tekijä teidän molempien hyvinvoinnille, kun lapsi on syntynyt, eli nämä kysymykset eivät todellakaan ole turhia. Mietipä uudestaan, miksi vastustat näin paljon? Jos ongelmia ei sillä alueella oikeasti ole, niin kysymyksiin vastaaminen olis helppoa ja luontevaa. Minkä takia ikinä oletkaan hakenut apua, älä missään nimessä jätä sitä nyt kesken!
vaan siitä että ap:lla on alkanut aiheellisesti soida hälytyskellot. Tuosta on tulossa perheelle ikävyyksiä. Ilmeisesti hän on naiivisti kuvitellut, että siellä voisi käydä juttelemassa, ilman että siitä seuraa sitten helvetti.
minulla on adoptioneuvonnan ajalta kokemusta "sossutantoista" ja voin kertoa, että nuo on minusta ihan normaaleita kysymyksiä. Sossu yrittää tutustua sinuun ja kyselee kaikenlaista saadakseen vähän kuvaa siitä, millainen tyyppi olet. Niihin ON sallittua vastata, että enpä ole miettinyt tai iloahan se vauvan liikkuminen tuo.
Lisäksi sossulla lienee pino valmiita kaavakkeita joista valita eikä todellakaan aikaa tehdä jokaiselle asiakkaalle erikseen kysymyksiä. Jos kysymykset eivät 100% sovi sinulle niin eivät ne kyllä sovi kenellekään. Sinähän siis nyt täytät ne ja sitten on tarkoituskin, että asioista JUTELLAAN, ne ovat seuraavan tapaamisen perusta eikä mikään työkalu jolla sinua valvotaan.
Mutta ehkä olen outo, minun elämääni kun on jo pengottu kahden lapsen odotusaikoina enkä pitänyt sitä ahdistavana :D
Ihmiset välttelevät/pakoilevat niitä kysymyksiä, jotka osuvat kiperän pisteeseen. Äidin ja lapsen vuorovaikutus on ehkä tärkein tekijä teidän molempien hyvinvoinnille, kun lapsi on syntynyt, eli nämä kysymykset eivät todellakaan ole turhia. Mietipä uudestaan, miksi vastustat näin paljon? Jos ongelmia ei sillä alueella oikeasti ole, niin kysymyksiin vastaaminen olis helppoa ja luontevaa. Minkä takia ikinä oletkaan hakenut apua, älä missään nimessä jätä sitä nyt kesken!
Niissä tuntuu odotusarvona olevan, että ongelmia on. Esimerkiksi kysymys "kuinka lapsi reagoi tupakkaan/alkoholiin" leimaa jo valmiiksi odottavan äidin.
Sossutantoista kokemusta kuudelta vuodelta, ja seassa oli kyllä niin vinksahtaneita, että oksat pois.
Älä täytä mitään, mitä et halua, ja jos epämukava olo jatkuu tai sinua ahdistellaan, hanki lakimies.
Muista myös, että sossutantta ei ole psykologi, vaikka sellaista mielellään leikkiikin!
No, mulla ei ole ikinä ollut heidän kanssaan mitään ongelmia, kun olen ottanut kaiken sillä asenteella, että lapsen parasta tässä haetaan. Nuo asenteet "ne vaan hakee syytä viedä lapset" ja "ihan on vinksahtaneita, älä tee mitään mikä tekee olosi epämukavaksi" on mielestäni todellakin avain siihen, että sossulla alkaa soida hälytyskellot.
t. 16
Eilen täällä oli pitkä ketju, jossa äidit toivoivat apua neuvolasta ym. Ja toivottiin, että nimenomaan kyseltäisiin äidin tuntemuksista ja pärjäämisestä.
Nyt sitten kun apua saa, niin kaavakkeen kysymykset eivät olekaan sopivia. Minäkään en nyt ihan ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Kaavake jaetaan varmasti kaikille vanhemmille eikä sen tarkoitus ole mitenkään urkkia juuri SINUN elämääsi (eikä tod. tehdä sinusta ls-asiakasta). Se on työkalu, jota käytetään seuraavassa tapaamisessa keskustelun pohjana.
Ja kuten muutkin ovat sanoneet, voit jättää vastaamatta sinua loukkaaviin kysymyksiin. Ja sitten seuraavalla tapaamisella avata näitä aiheita ihan suu-sanallisesti. Jos ongelmaa ei ole esim. tupakan/alkoholin kanssa, niin miksi ahdistua?
antaa itsestään yksityiskohtaisia tietoja kirjattavaksi. Nykyisin kun niitä ei pääse pakoon mihinkään, vaan kaikki seuraavat elektronisessa muodossa toiselle puolelle Suomea ja vuosikymmenten päähän. Jos esim. olet eronnut ja senaikuiset ongelmat on kirjattu lastensuojelussa tai neuvolassa, niin kun saat uudessa suhteessa lapsia, olet jo valmiiksi kyttäyksen piirissä! Vaikka tosiaan et itse ole voinut mitenkään vaikuttaa esim. ex-miehen käytökseen aikoinaan.