Tapaamissopimus/ oikeuteen?
Tapaamissopimusasioita / oikeuteen?
Olen ollut aktiivinen osapuoli lapsen ja isän välisen tapaamissopimuksen solmimisessa. Olen laatinut ehdotuksia ja käynyt niitä läpi lastenvalvojan luona. Isä ei ole kutsuista huolimatta saapunut paikalle, mutta ilmoittanut puhelimitse l.valvojalle, ettei ehdotuksia hyväksy. Olen tullut vastaan jo monessa seikassa, mutta siinä en, että haku ja palautus on oltava päiväkodissa, koska isä ei pysty pitämään kiinni aikatauluista minun kanssani ja koska koen hänen taholtaan aina hirveää henkistä väkivaltaa.
Mies haluaa nyt oikeuteen siksi, että haluaa tapaamiset pe-su, eikä pe-ma. Lisäksi hän aikoo riitauttaa huoltajuusasian. Minä olen ollut yksinhuoltaja lapsen syntymästä lähtien.
Lastenvalvoja oli tukemassa sopimusta pe-ma ja nimenomaan päiväkotia normaalina välikätenä. Hän oli sitä mieltä, että oikeus saattaa jopa vähentää tapaamisia, koska isä haluaa vähemmän kuin mitä äiti ehdottaa. Huoltajuusasiaan ei ottanut kantaa, koska siitä sain uhkaustekstiviestin vasta viimeisen käyntini jälkeen.
Onko kenelläkään kokemusta, miten asia mahtaa edetä? Entä minkälaisilla aikatauluilla tällaissa tapauksissa päästään päätöksiin? Ensi kuun alkuun sain itselleni ajan oikeusaputoimistoon.
Kommentit (10)
minulle se kävisi, mutta itse en ole sellaista tahoa keksinyt. Olen kysynyt lastenvalvojalta sekä turvakodista, mutta tuttuja en voi tähän oikein sotkea, koska emme ole niin kauaa asuneet paikkakunnalla, että "sydänystäviä" olisi. Ystävät voisivat toimia välikätenä, mutta asuvat kaikki kaukana.
Miehelle ilmoitin, että jos järjestää ulkopuolisen tahon, niin onnistuu.
Minulla on hoitokontakti psykologiin 2,5v ajalta ja hän puoltaa myös sitä, ettemme tapaisi, jotta en romahtaisi kahden viikon välein. Toki mies pystyy viestittelemään muinakin aikoina, mutta ne tekstiviestit ja spostit jätän jo täysin omaan arvoonsa.
mitä jos kysyisit sossusta? Eikö lastenvalvoja osannut neuvoa?
tekemisiin tuollaisen miehen kanssa, jota et itsekäään pysty kestämään edes kymmentä minuuttia kahden viikon välein? Eli silloin kun tapaaminen alkaa ja päättyy.
tekemisiin tuollaisen miehen kanssa, jota et itsekäään pysty kestämään edes kymmentä minuuttia kahden viikon välein? Eli silloin kun tapaaminen alkaa ja päättyy.
halusta kiinni vaan isän. Ja lapsen "etuahan" siinä aina ajetaan, että säilyisi välit molempiin vanhempiinsa erosta huolimatta.
vähän lastenvalvojakin hieman ehkä ihmetteli, koska meinasi, että voisin hyvin olla tapaamisia vastaan. Haluan kuitenkin uskoa, että miehen viha/omistushalu/alistaminen jne. kohdistuvat vain minuun ja että sisimmässään hän on hyvä isä kuitenkin.
Palautukset eivät kestä 10min, vaan ne kestävät lähes koko sunnuntain. Viestejä tulee koko päivän ja suurin osa niistä menee asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin minusta. Koskaan en voi sunnuntaisin olla muualla kuin kotona odottamassa, koska palautus mahdollisesti tapahtuu. Edellinen sopimus oli 6kk mittainen, eikä palautus koskaan tapahtunut ajallaan tai asiallisesti.
Olen pyytänyt apua sosiaalitoimesta, tehnyt lastensuojeluhakemuksen. Toivoisin heidän puoltavan palautusta päiväkotiin.
Olet todistetusti tarjonnut erilaisia vaihtoehtoja. Mies vänkää vain omaansa eikä suostu kompromisseihin.
Mies on hankaloittanut palautuksia eikä pitänyt sovituista aiemminkaan kiinni. Hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia saada huoltajuutta.
On selkeää, että mies yrittää vain kontrolloida sinua. Mikään oikeus ei kyllä lankea siihen halpaan.
Itse asiassa olen melko varma, että mies ei vie asiaa oikeuteen, kunhan nyt vain hiukan vänkää saadakseen sinuun taas pelkoa. Paras keino on osoittaa hänelle, että mikään ei tehoa. Ihmettelen kyllä, miksi et vaadi valvottuja tapaamisia. Miehellä ei ole kyllä kaikki muumit laaksossa, ja itse kyllä pelkäisin, että hän tekisi jotain lapselle voidakseen pahoittaa minun mieleni.
että viimeinen lause on myös ollut totta. Mies on ollut niin kiihdyksissään lapsen kertomista asioista meidän nykyään koko ajan aktivoituvasta sosiaalisesta elämästämme, ystävistä, kummeista, tutuista, uusista harrastuksista yms., että olen jutellut peloistani sosiaalipuolen henkilön kanssa sekä psykologilleni ja turvakodissa. Huonosti mihinkään kuitenkaan reagoidaan, jollei mitään ole tapahtunut ja voihan olla, että olen yliherkkä. Mies haluaa kontrolloida minua, se on aivan täyttä totta.
Lastenvalvoja sanoi, että tällä hetkellä valvotut tapaamiset eivät mitenkään onnistu. En tiedä, miksi.
on tilanne mielestäni aivan sietämätön. En ikimaailmassa uskaltaisi jättää lastani tuollaiselle isälle, en viime aikaisten tapahtumien varjossa. Mies vaikuttaa täysin tasapainottomalta, jos ei vieläkään ole saanut itseään kasaan (ja erosta ilmeisesti ainakin 6 kk).
Asiattomat viestit rikkovat kotirauhaa ja voit ilmoittaa asiasta poliisille sekä pyytää lähestymiskieltoa. Tämän jälkeen tapaamiset on järjestettävä niin, että mies ei hae eikä palauta lasta sinulle.
Olet aika tyypillinen uhri. Yrität pitää miestä leppyneenä ja annat hänelle periksi ja mietit koko ajan, miten saisit ylläpidettyä rauhaa. MIes sen sijaan miettii vain keinoja nujertaa sinut. Kohta hän käyttää lastasi välikappaleena. Toivon, että saisit oikeanlaista apua, jotta tämä vältettäisiin.
Mies on ollut tasapainoton jo vuosikausia, jo lapsen syntyessä. Hän oli silloin(kin) jo aikuisen iässä, 40v, mutta jätti minut laskettuna päivänä, koska ärsytin häntä herättämällä keskustelua sekä raha- että työ- ja työnjakoasioista. Mies oli ollut työttömänä hoitamatta paperiasioitaan pitkään (ei saanut mistään rahaa, oli potkittu jostakin syystä pois liitosta, eikä jaksanut täytellä papereita), mutta hän ei myöskään suostunut hoitamaan lasta koskaan, että minä olisin voinut joko käydä töissä osa-aikaisesti tai opiskella toista tutkintoa (oman alani työt ovat rankkoja reissutöitä, jotka eivät lapsen kanssa onnistu). Mies raivostui ja lähti. Lapsen ensimmäisten 3 kk aikana mies oli paikalla 10 yötä, eikä sittenkään koskaan järjestelmällisesti koskaan. Rutiinit olisivat kuulema antaneet minulle mahdollisuudet kaksoiselämään. 2,5v sitten sanoin, että en jaksa jatkaa yrittämistä, jolleivät molemmat hae apua. Minä hain, hän ei vieläkään.
Apua toivoisin minäkin. Vahvuuden irrottautumiseen niin pitkälle kuin mahdollista olen jo kaivanut itsestäni.
uhkailla ja viedä oikeuteen, sulla ei ole mitään hätää. Ja nämä prosessit kestää useamman kuukauden. Mutta taas, haluatko itsekään lisästressiä oikeudenkäynneistä? Sopisiko isälle sitten vaikka se, että hakee tarhasta pe ja joku muu palauttaa lapsen ettei sinun tarvitse häntä tavata?