Miltä tuntuu olla isorintainen nainen?

Miehet tykkää.



Niska-hartia-pääkivuista olen kärsinyt koko aikuisikäni.



Liivien osto tulee kalliiksi, koska on käytettävä erikoisliikkeitten tuotteita ja haluan kuitenkin kauniita hyvälaatuisia pitsiliivejä ja valkoinen ja musta väri eivät minua miellytä.



Koko 105 F.

Oliko toi sun yritys vittuilla?

joka haluaisi olla pienirintainen. Olen huomannut että monet pienirintaiset uskovat että suuret rinnat liittyvät aina lihavuuteen, mutta näin ei tosiaan aina ole sillä joillakin naisilla vain on enemmän rauhaskudosta kuin toisilla.

Miehiltä saatu huomio on huvittavaa ja vaivaannuttavaa, mutta ei imartele. En ole valinnut ulkonäköäni itse ja olisin mieluummin suora ja poikamainen kuin hoikka ja kurvikas.

Harrastan paljon urheilua ja haluaisin siksikin pienemmät rinnat. Kurvikas vartalo ei sovi luonteelleni.

Rauhaskudoksen määrä on kyllä suunnilleen sama kaikilla naisilla. Rintojen kokoon vaikuttaa eniten rasvakudos. Ei sillä, etteikö muuten voisi olla hoikka, vaikka rinnoissa olisikin rasvaa :)

Mikäs siinä jos joku ihastuisi minun ihaniin silmiini tai loistavaan huumorintajuun, mutta ei... Se on aina tuntunut olevan vaan se rinnat, rinnat, rinnat...ihan kun minussa ei mitään muuta olisikaan.

Miksi rintoihin ihastuminen olisi jotenkin huonompaa kuin silmiin ihastuminen? Samanlainen ulkoinen seikkahan silmätkin ovat. Ymmärrän ehkä vaihtelun halun perusteluna mutta karu fakta on, että miehet ja naiset molemmat arvioivat uuden ihmisen tavattuaan kiinnostuksensa tähän tutustumiseen aina "tyhjäpäisesti" jonkin nopeasti havaittavan ulkoisen tai käyttäytymiseen liittyvän seikan perusteella. Vasta se mitä tämän jälkeen tulee merkitsee, joten minua ei haittaa, vaikka joku aloittaisi keskustelun kanssani ihan vain rintojen vuoksi.

Rintojen katsomisesta keskustelussa tehtiin muuten USA:ssa ja Japanissa ihan silmänliiketutkimuksakin. Näissä havaittiin se, minkä voi ihan järjelläkin päätellä, eli eivät miehet kauniin naisen kanssa puhuessa rintoja katso, vaan katse harhailee yleensä jossain leuan/kaulan tienoilla, alaspäin katsomisen ollessa normaali jännittyneisyyteen liittyvä reaktio. Normaalilla keskusteluetäisyydellähän (joka tosin Suomessa on keskimääräistä pidempi) rintoja katsoakseen pitää jo kunnolla kääntää päätä alaspäin.

Tässä muuten vielä hienoja isorintaisten elämää valottavia huumoripiirroksia: http://bustygirlcomics.com/

Riittääkö tavalliset urheiluliivit. Nukutteko mahallaan?

En itse niin välitä rinnoistani, ovat tiellä, en voi nukkua mahallani, liikuntaa harrastaessa haluisin ympärilleni kireän panssarin, miehet eivät useinkaan jää kiinni tuijottamisesta, mutta sitten kun tulee kommenttia, se on tasoa "bumtsibumbum" tai muuta yhtä mieltä ylentävää. Rinnoistani myös puhutaan paljon, pienirintaisemmat ystäväni huomauttelevat niistä "kun sul on noi ni sä et voi ymmärtää kun pienempirintaisten on vaikea löytää istuvia paitoja"... huoh, ai mun on sitten helppo löytää liivejä ja paitoja, voi haista jo...



Voi kun sais vain olla ilman että niitä joutuisi ajattelemaan näin paljon. Pienemmät olisivat kivat, mutta en lähde mihinkään kosmeettisiin leikkauksiin mistään hinnasta.

ihan passeli koko, olen tyytyväinen. Ainoa että on joskus vaikea löytää sopivia vaatteita, tissit ottaa kiinni.. Minulla on kapeat hartiat ja esim takin löytäminen on vaikeaa. Moni vaate istuisi muuten hyvin, mutta napit ei mene kiinni rintojen kohdalta.



Myös poolopidat ja o-aukkoiset neuleet tms näyttää tyhmältä.



ikää 35, rinnat ei roiku toistaiseksi, vaikka 2 lasta imettänyt.



En urheile, joten ei sekään ongelma... Ei, en ole ylipainoinen.

mutta rinnat ovat todella rumat ja ilman rintaliivejä vielä hirveät riiput. Ehkä, jos olisi samankokoiset silikonit näiden tilalla, niin voisin pitääkin, nyt ne vain ärsyttävät.



Yleensä rinnoilleni ei puhuta tai muutenkaan kiinnitetä erityishuomiota, joskus huomaa, että keskustelukumppani katsoo vähän pitempään, mutta noissa tilanteissa kyllä tajuaa, että se ei ole mitään tarkoituksellista tuijottamista. Baareissa en enää käy, niissä saattoi saada enemmän humalaista tuijotusa tai jopa kourimista.



Eniten ärsyttää se, että rinnat vaikuttavat omaan ryhtiin, olisi helpompi olla jotenkin etukenossa. Sitä kautta niska-hartia-kipuja esiintyy silloin tällöin. Ja napitettavia paitoja ei voi sellaisenaan pitää. Jos joskus löytyy paita, johon rinnat sopivat sisälle, joudun aina ompelemaan kiinni nappilistat, ettei paita irvistäisi. Samoin on vaikea löytää paitoja, joissa ei ole liian avara kaula-aukko, mutta ei myöskään ihan kaulaan kiinni menevä.

13-vuotiaana kuppikokoni oli 75D. Silloin olin normaalipainoinen ja rinnat eivät roikkuneet.

Nyt vuosien ja kilojen ja imetyksen myötä kuppikoko on 80G.

Rintani tuntuvat saman kokoisilta kuin ennen, vaikka ovatkin isommat. Varmasti johtuu siitä, että olen lihonut ja makkarat kasvaneet rintojen kanssa samassa suhteessa. Tahtoisin takaisin noihin teini-iän mittoihin.



Varhaisteini-iässä jotkut pojat kiusasivat isoista rinnoista, mutta muuten ainoa haitta on kauniiden ja sopivien rintaliivien löytämisen vaikeus.

Pidän isoista rinnoista ja olen ollut niistä ylpeä, kun tulin sinuiksi muotojeni kanssa murrosiän myllerryksen jälkeen.



En ole huomannut kenenkään puhuvan tms. rinnoilleni, vaan minut on huomattu omana itsenäni eikä pelkästään parina isoja tissejä.

Oma mieheni ei ole erityisesti tissimiehiä, vaikka isoista rinnoistakin pitää, joten sieltäkään suunnalta ei tuli liikaa huomiota.



Jopa alle 2-vuotias lapseni on imetyksen jälkeen kertonut tissin olevan iso :D

Myös sopivien paitojen ostaminen on vaikeaa, kun rintojen kohdalta olen muuta vartaloa isompaa kokoa. Juoksemaan en pysty muuten kuin jos litistän rinnat siteella niin kireälle että hengitys alkaa oleen vaikeaa :/

Mikäs siinä jos joku ihastuisi minun ihaniin silmiini tai loistavaan huumorintajuun, mutta ei... Se on aina tuntunut olevan vaan se rinnat, rinnat, rinnat...ihan kun minussa ei mitään muuta olisikaan.

Miksi rintoihin ihastuminen olisi jotenkin huonompaa kuin silmiin ihastuminen? Samanlainen ulkoinen seikkahan silmätkin ovat.

No oman kokemukseni mukaan nämä rintoihin "ihastujat" ovat olleet lähinnä seksin perässä ja mikään muu ei ole kiinnostanut. Mielestäni siinä on aika paljon eroa, haluaako joku mies olla kanssani siksi, että viihtyy seurassani koska olen hauska ja ihana, vai haluaako hän vain päästä puristelemaan rintojani ja ehkä vähän päästä harrastamaan seksiä siinä sivussa.

Yli 175 cm / alle 65 kg, luomu-F-kuppi, tiimalasivartalo (isot rinnat, ampiaisvyötärö, leveä lantio, kiinteä ja pysty peppu), alle 25 vuotta.



Millaista on elämä isojen rintojen kanssa? - En osaa sanoa. En voi verrata mihinkään, koska en ole ollut pienirintainen enää 12 vuotta täytettyäni. Ihan normaalia siis.



Miten suhtaudutte niihin? - Osana muuta kehoa. On päiviä, jolloin rakastan niitä ja päiviä, jolloin inhoan niitä.



Ylpeä/neutraali/inhotus? - Ks. Edellinen kohta.



Miltä tuntuu niistä aiheutuva huomio miehiltä? Imarteleeko vai onko tyhmää? - Teinivuosina ihailu tuntui ihanalta, mutta nyt aikuisena huomaan joskus toivovani, että minusta huomattaisiin ensimmäisenä jotakin muutakin. Tietysti onneksi moni huomaa minut ensimmäisenä takaakin päin, joten myös takamukseni saa vihellyksiä ;) Käännän katseita väkisinkin minne menenkin, ja joskus se on taakka. Esimerkiksi naisten kanssa ystävystyminen on lähes mahdotonta, koska he kokevat minut uhkana, mitä todellakaan en ole.



Puhuvatko miehet rinnoillenne ja miltä se tuntuu? - Puhuvat, ja se on kiusallista. En kuitenkaan alennu ostamaan "My eyes are up here"-paitoja...



Tällä vartalolla ja ulkonäöllä muutenkin saan miehet kiedottua naurettavan helposti pikkusormeni ympärille, ja siihen kun vielä lisätään älykäs, hymyileväinen, huumorintajuinen ja sanavalmis luonne, olen kysyttyä riistaa. Sellainen pelleily oli silloin kakarana hauskaa, nykyään siitä vain huomaa, miten yksinkertaisia miehet ovat. Olen kuitenkin yhden miehen nainen ja "rengastettu", joten nykyään rinnoistani nauttii vain mieheni ja hyötyä niistä saavat lapset sitten joskus.

Yli 175 cm / alle 65 kg, luomu-F-kuppi, tiimalasivartalo (isot rinnat, ampiaisvyötärö, leveä lantio, kiinteä ja pysty peppu), alle 25 vuotta.

Millaista on elämä isojen rintojen kanssa? - En osaa sanoa. En voi verrata mihinkään, koska en ole ollut pienirintainen enää 12 vuotta täytettyäni. Ihan normaalia siis.

Miten suhtaudutte niihin? - Osana muuta kehoa. On päiviä, jolloin rakastan niitä ja päiviä, jolloin inhoan niitä.

Ylpeä/neutraali/inhotus? - Ks. Edellinen kohta.

Miltä tuntuu niistä aiheutuva huomio miehiltä? Imarteleeko vai onko tyhmää? - Teinivuosina ihailu tuntui ihanalta, mutta nyt aikuisena huomaan joskus toivovani, että minusta huomattaisiin ensimmäisenä jotakin muutakin. Tietysti onneksi moni huomaa minut ensimmäisenä takaakin päin, joten myös takamukseni saa vihellyksiä ;) Käännän katseita väkisinkin minne menenkin, ja joskus se on taakka. Esimerkiksi naisten kanssa ystävystyminen on lähes mahdotonta, koska he kokevat minut uhkana, mitä todellakaan en ole.

Puhuvatko miehet rinnoillenne ja miltä se tuntuu? - Puhuvat, ja se on kiusallista. En kuitenkaan alennu ostamaan "My eyes are up here"-paitoja...

Tällä vartalolla ja ulkonäöllä muutenkin saan miehet kiedottua naurettavan helposti pikkusormeni ympärille, ja siihen kun vielä lisätään älykäs, hymyileväinen, huumorintajuinen ja sanavalmis luonne, olen kysyttyä riistaa. Sellainen pelleily oli silloin kakarana hauskaa, nykyään siitä vain huomaa, miten yksinkertaisia miehet ovat. Olen kuitenkin yhden miehen nainen ja "rengastettu", joten nykyään rinnoistani nauttii vain mieheni ja hyötyä niistä saavat lapset sitten joskus.

itellä melkeen sama juttu :) mitat on 108-75-110, rintsikat 70J, ja kaiken lisäksi olen vielä kaunis. olen myös todella älykäs. usein minua luullaan tyhmäksi tai minua ei oteta tosissaan, koska olen kaunis ja isorintainen - todella raivostuttavaa.

miehet eivät niin paljoa kommentoi kuin kännissä, mutta naiset ovat katkeria ja en oikein ystävysty kenenkään kanssa, mikä on harmi. naiset inhoavat minua ja laukovat ilkeitä kommentteja, jotka koitan jättää huomiotta, mutta usein minulle tulee paha mieli, että jään aina ulkopuolelle.

Minua ei miesten huomio kiinnosta, varsinkaan jos se johtuu rinnoistani. Mikäs siinä jos joku ihastuisi minun ihaniin silmiini tai loistavaan huumorintajuun, mutta ei... Se on aina tuntunut olevan vaan se rinnat, rinnat, rinnat...ihan kun minussa ei mitään muuta olisikaan.

tjaah, ihaniin silmiin saa ihastua mutta EI ihaniin rintoihin? Naisen logiikkaa, jos omaa jotain ihanaa ja ne ovatkin rinnat, niin ei käy?!?!?

Olen aina ihaillut isoja rintoja ja v..ttaa kun niin ei saisi tehdä, näin olen ymmärtänyt useistakin keskusteluista. Naisen logiikan mukaan olisin parempi ihminen jos ihailisin silmiä enkä rintoja, tätä on vaikea ymmärtää

75F kokoiset ja niiden kanssa ei paljoa juosta. Tai nukuta ilman paitaa.



Samoin miehet tuntuvat pitävän minua jotenkin huorana vain koska omistan nätin naaman ja isot tissit. Ja aseksuaalina se on aika ärsyttävää.

puhuvat sinulle, että rintasi ovat sopivan kokoiset.

Nimittäin minulle b-kupin tissisille ei kukaan ole koko 50 ikävuoteni aikana ikinä puhunut tisseistäni, eikä sanonut, että kehunut, että ne ovat juuri sopivan kokoiset. Ei oikeastaan kukaan ole koskaan edes kiinnittänyt niihin mitään erikoista huomiota.

Isorintaisena varmaan on kiva kun saa kuulla miehiltä, että sinulla on sopivan kokoiset rinnat yms. meille pienitissisille ei kukaan koskaan puhu tisseistä mitään. Meille vain puhutaan, että oletpa kaunis tai mukava tai jotain muuta. Mutta olen tosiaan minäkin miettinyt, että miltä isorintaisista tuntuu kun heille kehutaan heidän rintojaan sopivankokoisiksi. Meidän pienirintaisten tissejä ei tosiaan kukaan koskaan kapakassa tule kehumaan, että onpa kivat tisut, kuten eräälle isorintaiselle kaverilleni aina tullaan sanomaan.

Nimim. panenko pumpulia liiveihin ensi kerralla

mun koko on 165 cm, 55 kg ja rinnat 70 D. Livenä olen saanut vaan kehuja että just sopivan kokoiset rinnat mutta isoiksi niitä ei ole kukaan sanonut, jos kuppikoon on kertonut niin sitten on moni sanonut että onpa isot. Sanottakoon vielä että minusta rintani ovat ns. keskikokoiset: ei isot eikä pienet.

Pakko sanoa, että miehenä ja vielä isoja rintoja yli kaiken rakastavana miehenä en voi tajuta, miten kukaan isorintainen nainen voi ajatella, että inhoaa rintojaan tai ei olisi ylpeä niiden koosta.

Minun korvaani se kuulostaa samalta kuin miehellä olisi hyvin kookas penis ja hän valittaisi vain, millaista vaivaa siitä on ja kuinka epäkäytännöllinen se on.

Eikö pitäisi olla onnellinen siitä, jos on siunattu sellaisilla piirteillä, joita suurin osa vastakkaisesta sukupuolesta pitää upeana ja jollaisista suurin osa samasta sukupuolesta haaveilee?

Yksi ystävätär pienennytti rintansa, en ollut edes huomannut että hänellä oli niin isot, oli huolellisesti peitellyt aina vaatteilla, ja jopa kasvattanut pitkät hiukset ja piti niitä edessä verhona. Aika järkytys että en huomannut leikkauksen jälkeen mitään eroa. Hän on rintojaan aina hävennyt, en tajua miksi, kaunis nainen kaikinpuolin, mutta ujo. Kai se miesten huomio on jo nuorena jotenkin traumatisoinut.

Eniten häiritsi kouluaikoina kun kundit ei voinu pitää näppejään kurissa. 12 vuotiaana oli D kupit ja nyt FF+ ja kyllä miehet katsoo enempi rintoihin kuin silmiin vaikkei sinisissä silmissäni kuulemma mitään vikaa ole. Hartiat kipeytyis jollei päivittäin huolehtisi lihaskunnosta. Se että liiveihin menee tolkuttomasti rahaa kun ihan halpisliivejä ei voi pitää ja kesällä ei ihan ohkasissa puseroissa voi kulkea. En kuitenkaan valita, ehkä olisin onneton jos

olis vaan pari rusinaa paidan alla. Ystävättäreni mies kerran iltaa istuessamme pienessä sievässä alko mietttimään et miltä se tuntuisi jos olisi tuollaiset rinnat, niin demonstroin sille sen laittamalla liivit päälle ja niihin vesipussit, oli

kuulemma kamalan tuntuista kantaa tälläsiä. Sauvakävelyä suosittelen kaikille isorintaisille, juokseminen kun ei oikein käy vaikka olis kuinka hyvät urheiluliivit ja lääkärin on sanonut et ei kannata paljon juoksennella kun rinnat kärsivät siitä.

Kuppikokoni on 70J. Minulla on siis valtavat meloonit. Ei tunnu kauhean hyvältä, huonoja puolia esim:

-rintsikoita ei löydy kuin erikoiskaupoista, ovat kalliita ja usein melko rumia

-vaatteet eivät istu, kun rinnanympärys on 108 cm ja vyötärönympärys 74, lantiokin vielä 109 cm - joudun ompelemaan

-en voi käyttää löysiä vaatteita, koska näytän satakiloiselta vaatteiden roikkuessa ja piilottaessa vyötäröni

-pomppiva urheilu on melko mahdotonta, juoksua harrastan urheiluliivien ja urheilutoppien kanssa kädet rintoja tukien :D

-niska ja selkä särkee, jopa niissä  mitoissa, että olen harkinnut rintojenpienennysleikkausta (mutta en näin nuorena (24)  haluaisi sitä vielä  tehdä)

-jos käytän isoa kaula-aukkoa, näytän törkeältä ja pornolta - jos taas pienitissiset käyttävät, he näyttävät tyylikkäiltä

-miehet kuvittelevat, että haluan kommentteja rinnoistani

-naiset ovat vihaisia ja kateellisia, usein todella ilkeitä

-en voi olla ilman rintsikoita

Hyviä puolia:

-rinnat sopivat vartalooni ja korostavat tiimalasimuotojani

-EI MITÄÄN MUUTA