TE keillä koti pysyy asiallisen näköisenä

se vaatii vähän vaivaa. Ei koti pysy itsestään siistinä. Astiat laitetaan heti ruokailun jälkeen koneeseen ja pöydät pyyhitään. Pyykit viedään suoraan pyykkikoriin eikä jätetä lattialle lojumaan. Petit petaan aamulla, tavarat paikoilleen jne. Imurointi tarvittaessa, meillä 2 kertaa viikossa. Ja todellakin, se tavaran määrä pidetään kohtuullisena. Meillä ei ole mitenkään puunattua vaan perus-siistiä.

melkein aina; miten te sen teette? Mä olen kai niin vähä-energinen ihminen etten vaan jaksa olla koko ajan siivoamassa ja järjestämässä... Ahistaa, kun tuntuu että kaikilla muilla on aina siistiä.

tai niille, joilla koti on kuin pommin jäljiltä; miten TE sen teette? Miksi koti on sotkuinen?

Juurikin ongelma on siinä kun mä laitan tiskit koneeseen, pyykit pyykkikoriin petaan sängyt pyyhin pöydät... Ja jumalauta 10 minuuttia niin ympärillä on kaaos. en vaan käsitä. Meillä on vaan kyllä liikaa tavaraa mutta ei sekään selitä. Emmä vaan jaksa laitella niitä tavaroita KOKO AJAN??

niin kauan että koti alkoi näyttää siistimmältä ja kaikille tavaraoille alkoi löytyä oma paikka.

Sitten otin käyttöön rutiinit, petaan sängyn joka aamu, ja joka ilta huolehdin että tiskipöytä, hella ja muut keittiön tasot on siistit. Nämä riittää, jos ei mitään muuta jaksa. Mutta yleensä vien pitkin päivää vaatteita ja muita tavaroita pikkuhiljaa paikoilleen, jos niitä jää levälleen, jaksamisen mukaan.

n. kerran viikossa teen sitten perusteellisempaa siivousta, pyyhin kaapin ovia, pölyjä, lattiaa jne.



Ennen meillä oli aina sotkuista ja taistelin aina sen rojumäärän kanssa, mutta nykyään voi avata oven yllätyvieraillekkin, aina on suht siistiä.



Suurin työ oli se että opetti muita perheenjäseniä siivoamaan omat jälkensä ja jakoi kaikille omat kotityöt mitkä pitää hoitaa päivittäin. Tähän meni aikaa ja hermoja mutta nyt se toimii.

Keittiö suurinpiirtein siistiksi sillä aikaa kun ruoka tekeytyy/jäähtyy, ja loput iltaruuan jälkeen (ei tiskikonetta). Illalla ainakin suurin osa päivällä levitetyistä kamoista paikoilleen. Mahdollisimman paljon tavaroista heti paikoilleen (esim. illalla kotivaatteet riisutaan tuolille, ei lattialle, likapyykit viedään heti riisumisen jälkeen pyykkikoriin, päivän lehdet/postit paperinkeräykseen kun on käyty läpi jne.)



Inhoan siivoamista, ja minusta tuntuu helpommalta käyttää välillä 5-15 min siivoamiseen kuin sitten koko viikon sotkut kerralla yhdessä päivässä jolloin aikaa menee sillä kertaa paljon. Etenkin kun esim. tahrat lähtevät helpommin kun ne pyyhkäisee heti pois kuin jos antaa jumahtaa. Ja juu, elin koko opiskeluajan sillä "yök, siivoaminen on kauheeta ja sitä lykätään viimeiseen asti ja tehdään vaan pakon edessä"-mentaliteetilla, ja helpommalla pääsen nyt kun tiskit ei haise, roskat vyöry yli pusseista yms., lattialla loju likaisia ja puhtaita vaatteita sekaisin läjissä jne.

Juurikin ongelma on siinä kun mä laitan tiskit koneeseen, pyykit pyykkikoriin petaan sängyt pyyhin pöydät... Ja jumalauta 10 minuuttia niin ympärillä on kaaos. en vaan käsitä. Meillä on vaan kyllä liikaa tavaraa mutta ei sekään selitä. Emmä vaan jaksa laitella niitä tavaroita KOKO AJAN??

Siis tuleeko sitä tiskiä ja pyykkiä tai myllääkö joku sängyt siinä hetkessä?

Meillä ainakaan ei voi olla tilannetta jossa samanaikasesti saataisiin aikaan tiskiä, pyykkiä ja möyrittäisiin sängyissä.

Eikä sitä paitsi tiski, pyykki ja petaamattomat sängyt edes mielestäni tarkoita kaaosta. En usko että vierailija edes huomaisi niitä.

Juurikin ongelma on siinä kun mä laitan tiskit koneeseen, pyykit pyykkikoriin petaan sängyt pyyhin pöydät... Ja jumalauta 10 minuuttia niin ympärillä on kaaos. en vaan käsitä. Meillä on vaan kyllä liikaa tavaraa mutta ei sekään selitä. Emmä vaan jaksa laitella niitä tavaroita KOKO AJAN??

Siis tuleeko sitä tiskiä ja pyykkiä tai myllääkö joku sängyt siinä hetkessä?

Meillä ainakaan ei voi olla tilannetta jossa samanaikasesti saataisiin aikaan tiskiä, pyykkiä ja möyrittäisiin sängyissä.

Eikä sitä paitsi tiski, pyykki ja petaamattomat sängyt edes mielestäni tarkoita kaaosta. En usko että vierailija edes huomaisi niitä.

Juuri kun on saanut tiskit koneeseen ja pöydän pyyhittyä, lapset levittävät kynät, paperit ja tarrat pitkin pöytää ja lattiaa. Se on kuule yksi hujaus vain...

Minusta siivouksessa on rasittavinta muun perheen paimentaminen siivoamaan omat jälkensä. En millään jaksaisi aina olla patistelemassa, etenkin kun vastaus on yleensä "miks taas pitää siivota, ihan tyhmäääääääääää"

törmäsin tähän:



http://flylady.net/



Shine your sink

15min siivousta päivässä rutiinien jälkeen ja silleen.

aloitin tiskialtaiden kiillottamisesta kerran päivässä ja nyt kodin siistinä pitäminen on hauska harrastus. Ihmeellistä.

kyllä meilläkin ne lasten tavarat leviävät hetkessä MUTTA kyllä niitä myös keräillään (lapset yksin ja välillä aikuiset apuna) pitkin päivää. Esim. kun askartelu lopetetaan, niin lapset keräävät suurimman osan pois ja minä viimeistelen. Toki välillä napisevat, mutta 5-vuotiaskin ymmärtää kun sanoo että jos sinusta on tylsä siivota omia sotkuja, niin arvaa kuinka tylsää isästä ja äidistä on siivota muiden sotkuja... Ja illalla jos joku leikki on kesken niin sen saa jättää, mutta muut kamat siivotaan pois. 7-vuotias siivoaa nykyisin usein jo ilman erillistä komennusta ja napinaa

Juurikin ongelma on siinä kun mä laitan tiskit koneeseen, pyykit pyykkikoriin petaan sängyt pyyhin pöydät... Ja jumalauta 10 minuuttia niin ympärillä on kaaos. en vaan käsitä. Meillä on vaan kyllä liikaa tavaraa mutta ei sekään selitä. Emmä vaan jaksa laitella niitä tavaroita KOKO AJAN??

Siis tuleeko sitä tiskiä ja pyykkiä tai myllääkö joku sängyt siinä hetkessä?

Meillä ainakaan ei voi olla tilannetta jossa samanaikasesti saataisiin aikaan tiskiä, pyykkiä ja möyrittäisiin sängyissä.

Eikä sitä paitsi tiski, pyykki ja petaamattomat sängyt edes mielestäni tarkoita kaaosta. En usko että vierailija edes huomaisi niitä.

Juuri kun on saanut tiskit koneeseen ja pöydän pyyhittyä, lapset levittävät kynät, paperit ja tarrat pitkin pöytää ja lattiaa. Se on kuule yksi hujaus vain...

Minusta siivouksessa on rasittavinta muun perheen paimentaminen siivoamaan omat jälkensä. En millään jaksaisi aina olla patistelemassa, etenkin kun vastaus on yleensä "miks taas pitää siivota, ihan tyhmäääääääääää"

Juurikin ongelma on siinä kun mä laitan tiskit koneeseen, pyykit pyykkikoriin petaan sängyt pyyhin pöydät... Ja jumalauta 10 minuuttia niin ympärillä on kaaos. en vaan käsitä. Meillä on vaan kyllä liikaa tavaraa mutta ei sekään selitä. Emmä vaan jaksa laitella niitä tavaroita KOKO AJAN??

Siis tuleeko sitä tiskiä ja pyykkiä tai myllääkö joku sängyt siinä hetkessä?

Meillä ainakaan ei voi olla tilannetta jossa samanaikasesti saataisiin aikaan tiskiä, pyykkiä ja möyrittäisiin sängyissä.

Eikä sitä paitsi tiski, pyykki ja petaamattomat sängyt edes mielestäni tarkoita kaaosta. En usko että vierailija edes huomaisi niitä.

Juuri kun on saanut tiskit koneeseen ja pöydän pyyhittyä, lapset levittävät kynät, paperit ja tarrat pitkin pöytää ja lattiaa. Se on kuule yksi hujaus vain...

Minusta siivouksessa on rasittavinta muun perheen paimentaminen siivoamaan omat jälkensä. En millään jaksaisi aina olla patistelemassa, etenkin kun vastaus on yleensä "miks taas pitää siivota, ihan tyhmäääääääääää"

Heidän pitää saada leikkiä, piirtää, muovailla, askarrella ilman, että joku on koko ajan ahdistamassa siivouksillaan. Kodissa ei tarvitse kaiken olla paikallaan joka ikinen sekunti. Koti on elämistä varten. Olet hyvä äiti, jos annat lastesi (ja toki miehesi ja itsesi) touhuta! Moni kavereistani luulee, että meillä on aina kaikki paikallaan, koska kaikki on paikallaan kun he käyvät meillä. Tosi asia on se, että normaalioloissa meillä on junaradat ja lelut pitkin poikin. Keittiön pöydän päällä askartelualustat ja piirustuksia siellä täällä. Tavarat siivotaan aina piiloon kun joku tulee kylään. Jos joku tulee yllättäin, niin sitten tulee. Tälläkin hetkellä eteisessä on naulapyssy, kompressori, listat, saha ym. Olohuoneessa peli keskellä lattiaa, leluja siellä täällä. Keittiössä vesivärit pitkin pöytää, piirrustuksia. Meillä eletään ja tehdään oikeasti eikä asuta missään nukkekodissa.

vaikka sen jälkeen siivoaisikin sotkunsa.

Mitä siitäkin tulisi jos minä laittaisin ruokaa mutta jättäisin keittiön siivoamatta, ja seuraavana päivänä taas laittaisin uuden ruoan mutta en edelleenkään siivoaisi mitään pois. Tottakai jokainen saa kotona toteuttaa itseään ja sotkea, mutta jokainen myös opettelee korjaamaan pois omat jälkensä sitten kun homma on lopetettu.

Heidän pitää saada leikkiä, piirtää, muovailla, askarrella ilman, että joku on koko ajan ahdistamassa siivouksillaan. Kodissa ei tarvitse kaiken olla paikallaan joka ikinen sekunti. Koti on elämistä varten. Olet hyvä äiti, jos annat lastesi (ja toki miehesi ja itsesi) touhuta! Moni kavereistani luulee, että meillä on aina kaikki paikallaan, koska kaikki on paikallaan kun he käyvät meillä. Tosi asia on se, että normaalioloissa meillä on junaradat ja lelut pitkin poikin. Keittiön pöydän päällä askartelualustat ja piirustuksia siellä täällä. Tavarat siivotaan aina piiloon kun joku tulee kylään. Jos joku tulee yllättäin, niin sitten tulee. Tälläkin hetkellä eteisessä on naulapyssy, kompressori, listat, saha ym. Olohuoneessa peli keskellä lattiaa, leluja siellä täällä. Keittiössä vesivärit pitkin pöytää, piirrustuksia. Meillä eletään ja tehdään oikeasti eikä asuta missään nukkekodissa.

Juurikin ongelma on siinä kun mä laitan tiskit koneeseen, pyykit pyykkikoriin petaan sängyt pyyhin pöydät... Ja jumalauta 10 minuuttia niin ympärillä on kaaos. en vaan käsitä. Meillä on vaan kyllä liikaa tavaraa mutta ei sekään selitä. Emmä vaan jaksa laitella niitä tavaroita KOKO AJAN??

Siis tuleeko sitä tiskiä ja pyykkiä tai myllääkö joku sängyt siinä hetkessä?

Meillä ainakaan ei voi olla tilannetta jossa samanaikasesti saataisiin aikaan tiskiä, pyykkiä ja möyrittäisiin sängyissä.

Eikä sitä paitsi tiski, pyykki ja petaamattomat sängyt edes mielestäni tarkoita kaaosta. En usko että vierailija edes huomaisi niitä.

Juuri kun on saanut tiskit koneeseen ja pöydän pyyhittyä, lapset levittävät kynät, paperit ja tarrat pitkin pöytää ja lattiaa. Se on kuule yksi hujaus vain...

Minusta siivouksessa on rasittavinta muun perheen paimentaminen siivoamaan omat jälkensä. En millään jaksaisi aina olla patistelemassa, etenkin kun vastaus on yleensä "miks taas pitää siivota, ihan tyhmäääääääääää"

Ehkä meillä asian tekee helpoksi se että ketään ei tarvitse patistella siivoamaan jälkiään (tai ehkä minua itseäni eniten). Tilanne voi tietenkin muuttua, mutta nyt on näin (lapset 4 ja 8 v). Lapset siis automaattisesti korjaavat jälkensä kun leikki on ohi tai viimeistään ennen nukkumaanmenoa. Yhtä aikaa ei esillä ole monenlaisia leluja jos ne eivät liity toisiinsa. Siis askartelutarvikkeet ja Petsit eivät ole yhtä aikaa esillä, paitsi jos askarrellaan Petseille. Lautapeli laitetaan kaappiin pelaamisen jälkeen ja kirja kirjahyllyyn kun lukeminen on loppu.

Joululomalla oli sukulaisperhe kylässä ja he aikaansaivat järkyttävän kaaoksen parissa päivässä. Meillä ei ole koskaan ollut niin sotkuista.

t.12

Ja silloin kun lapset ovat käymässä, siivoaminen on ihan jatkuvaa. Koko ajan saa olla puunaamassa, järjestelemässä, tiskaamassa, keräilemässä tavaroita jne.

täytyy hyväksyä pieni epäjärjestys mutta kannattaa valita muutama tärkein paikka minkä pitää siistinä, esimerkiksi keittiön tasot ja wc, niin voi päästää vieraitakin sisään

Kannattaa opettaa lapset ihan pienestä pitäen, että omat jäljet korjataan. Muuten joudutte elämään teinien kanssa sotkun keskellä, tai olemaan kotiorjia ja siivoamaan muiden jälkiä.



Alakouluikäisten ei tarvitse leikkiä olohuoneessa. Ja sitäkin taktiikkaa voi soveltaa, että jos tavarat ei ole oikeassa paikassa niin roskiin vaan. Tehosi ainakin meillä tosi nopsasti.



Koti on elämistä varten, mutta siisteyskasvatus lähtee myös kotoa...

En yhtään tykkää siivoamisesta, joten laitoin aina kaiken heti paikalleen ja pyyhin leivänmurut ja tahrat saman tien pois. Ongelma tuli, kun muutin miehen kanssa yhteen ja hän vähät välittää siisteydestä. Hän tulee perheestä, jossa kaikki jättävät vaan kamat niille sijoilleen ja kukaan ei koskaan siivoa, ellei ole aivan pakko kulkuväylien raivaamiseksi. (Luojan kiitos mies ei ole sentään heistä pahin sottapytty, hänen siskonsa on vielä pahempi.) Olen naputtanut ja keskustellut ja vaikka mitä, mutta miehen käytös ei muutu. Kahden aikuisen ja kahden pikkulapsen jälkien siivoaminen yksin on tosi iso homma ja siksi muhun iskee välinpitämättömyys. Kun en kerran saa siistiä kohtuullisella panostuksella, en sitten välttämättä jaksa tehdä edes sen vertaa mitä tein yksin asuessani. Jos tiskipöytä on jo täynnä muruja, on niin helppo vaan jättää ne omatkin leivänmurut siihen joukon jatkoksi. Ja sitten sotkut ahdistaa. En ole keksinyt tähän pulmaan vielä mitään kunnollista ratkaisua...lapsetkin on liian pieniä (1 ja 2v) jotta heitä voisi opettaa siivoamaan.

Mies on todella huono panemaan tavarat paikoilleen tai pitämään muutenkaan järjestystä. En mä voi sille koko ajan nalkuttaa asiasta tai koko ajan huomautella järjestyksenpidosta.

Miten luulette päiväkodissa ja koulussa järjestyksen pysyvän, jos jokainen saa oleilla täysin vapaasti? Koti on toki eri asia, mutta samat lainalaisuudet pätevät silti. Yleensä lapset leikkivät tietyn ajan samaa leikkiä ja jos vaihtavat leikkiä, on aika siivota. Kun maalaushommat on ohitse, vesivärit kerätään omaan säilytyspaikkaansa. Kun peli on päättynyt, se kerätään lattialta. Minusta koti ei muutu nukkekodiksi, jos siellä laitetaan tavarat paikoilleen käytön jälkeen.

Juurikin ongelma on siinä kun mä laitan tiskit koneeseen, pyykit pyykkikoriin petaan sängyt pyyhin pöydät... Ja jumalauta 10 minuuttia niin ympärillä on kaaos. en vaan käsitä. Meillä on vaan kyllä liikaa tavaraa mutta ei sekään selitä. Emmä vaan jaksa laitella niitä tavaroita KOKO AJAN??

Siis tuleeko sitä tiskiä ja pyykkiä tai myllääkö joku sängyt siinä hetkessä?

Meillä ainakaan ei voi olla tilannetta jossa samanaikasesti saataisiin aikaan tiskiä, pyykkiä ja möyrittäisiin sängyissä.

Eikä sitä paitsi tiski, pyykki ja petaamattomat sängyt edes mielestäni tarkoita kaaosta. En usko että vierailija edes huomaisi niitä.

Juuri kun on saanut tiskit koneeseen ja pöydän pyyhittyä, lapset levittävät kynät, paperit ja tarrat pitkin pöytää ja lattiaa. Se on kuule yksi hujaus vain...

Minusta siivouksessa on rasittavinta muun perheen paimentaminen siivoamaan omat jälkensä. En millään jaksaisi aina olla patistelemassa, etenkin kun vastaus on yleensä "miks taas pitää siivota, ihan tyhmäääääääääää"

Heidän pitää saada leikkiä, piirtää, muovailla, askarrella ilman, että joku on koko ajan ahdistamassa siivouksillaan. Kodissa ei tarvitse kaiken olla paikallaan joka ikinen sekunti. Koti on elämistä varten. Olet hyvä äiti, jos annat lastesi (ja toki miehesi ja itsesi) touhuta! Moni kavereistani luulee, että meillä on aina kaikki paikallaan, koska kaikki on paikallaan kun he käyvät meillä. Tosi asia on se, että normaalioloissa meillä on junaradat ja lelut pitkin poikin. Keittiön pöydän päällä askartelualustat ja piirustuksia siellä täällä. Tavarat siivotaan aina piiloon kun joku tulee kylään. Jos joku tulee yllättäin, niin sitten tulee. Tälläkin hetkellä eteisessä on naulapyssy, kompressori, listat, saha ym. Olohuoneessa peli keskellä lattiaa, leluja siellä täällä. Keittiössä vesivärit pitkin pöytää, piirrustuksia. Meillä eletään ja tehdään oikeasti eikä asuta missään nukkekodissa.

Mies on todella huono panemaan tavarat paikoilleen tai pitämään muutenkaan järjestystä. En mä voi sille koko ajan nalkuttaa asiasta tai koko ajan huomautella järjestyksenpidosta.

Meillä ainakin tehosi ;)