TE keillä koti pysyy asiallisen näköisenä

paikat sotkeentuu, jos ei nyt kaaokseen, niin sekaisin kuitenkin esim. Ruoanlaiton jälkeen (kokkaan itse), likaisia astioita paljon ja monesti ruoanlaitto vie voimat eikä jaksa alkaa enää urakkaan raivaamaan ruokailun jälkeen.

Pyykkihuolto ei meidän 5 hengen perheessä onnistu 5-15 minuutissa. Likapyykkiä tulee iso vuori viikossa, ja kunhan sen saa pestyä, kuivattua ja kaappeihin, niin sama rumba alkaa alusta.

Taaperon kanssa ei ehdi saamaan mitään loppuun kun pitää usein keskeyttää ja ottaa joko syliin tai rientää estämään vaaratilanteita tai siivoamaan hänen aiheuttamansa sotkut.

Uskon tähän siisteys/kaaos tilanteeseen vaikuttavan paljon lasten / lemmikkien määrän, lasten sukupuolen (?) ja iän. Ja jos molemmat vanhemmat töissä, niin koti pysyy taatusti siistimpänä. Ja jos syö paljon valmisruokia, niin luonnollisesti aikaa ja siivottavaa säästyy - huomattavasti. Olenko väärässä?

Kiitos vinkeistä joka tapauksessa!

Kun laitan ruokaa, niin siivoun pahimmat sotkut samalla. Eli kun heitän kanat pannulle, niin laatikko roskiin. Kun mittaan jotain ja en tarvitse enää mittaa, niin pesen sen joko nopeasti käsin tai heitän koneeseen jne. Siis ihan sitä mukaan kun ruokaa laitetaan. Joskus tiskaan kulhot ja muut isot vasta siinä kun ruoka hautuu tms.

Kaverini taas jättää kaikki aina siihen pöydälle -> kaaos hetkessä. Ja väitän, ettei mulla mee sen kauempaa mihinkään. Mä vaan laitan sen kanapaketin metrin pidemmälle, eli roskiin eikä pöydälle. Tätä kannattaa ihan tietosesti ruveta tarkkailemaan. Tosi pienet jutut vähentää kokonaiskaaosta.

Pyykkiä pestään vähän vähältä ja ei se täälläkään koskaan lopu. Mutta esim. lapset osaa itse tyhjätä omat vaatteensa telineeltä kaappiin (joo pienet ei, mutta aika nopeesti kuitenkin). Ja mies ainaki osaa. Mun mielestä meijän ihan perus pyykkihuoltoon ei mee tolkuttomasti aikaa, joten tähän en osaa muuta sanoa. (Oon kyllä melko tehokas ja nopee tekemisissäni.)

Taapero juurikin mukaan siihen pyykkien laittoon jne. Tai ainakin niin, että tekee jotain siinä samalla. Ainakin melkein auttaa äitiä. Eli ei puuhaa omiaan, jolloin saa juosta estelemässä vaan puuhaatte yhdessä.

Ja taaperon kanssa alkasin jo toteuttamaan tuota, että yhessä laitetaan vanha leikki pois jne. Senkin voi tehä leikiksi. Pieni ei edes tajua siivoavansa. :)

Tsemppiä joka tapauksessa. Pienistä viitsimisistä tulee iso virta, joka sitten näkyy siistinä kotina.

Silti täällä on sotkua koko ajan. Mikään kerta viikkoon imurointi ei todellakaan riitä, imuroin 1-2 kertaa päivässä.

Toki jos ei olis leluja eikä lapset saisi tehdä mitään muuta kuin istua paikallaan niin voisi olla siistimpää. En myöskään ehdi koko ajan kävelemään perässä ja käskemään.

Siivoan takuulla enemmän kuin kukaan arvostelija, harmi vaan ettei sitä huomaa että lattiat pestään vähintään kerran viikossa. Talossa 6-8 henkilöä ja kolme kissaa.

Esim. siivoan yhtä huonetta pari tuntia, siinä ajassa on kolme muuta huonetta sotkettu... Opiskelen kotona, mutta opiskelut junnaa koska mulla menee kotitöihin suurin osa ajasta.

melkein aina; miten te sen teette? Mä olen kai niin vähä-energinen ihminen etten vaan jaksa olla koko ajan siivoamassa ja järjestämässä... Ahistaa, kun tuntuu että kaikilla muilla on aina siistiä.

tai niille, joilla koti on kuin pommin jäljiltä; miten TE sen teette? Miksi koti on sotkuinen?

Epäilen, että oot hidas tai keskityt ihan vääriin asioihin. Tai sitten kamaa on liikaa, eikä niillä ole omia paikkoja. En saa millään edes lasten huoneeseen menemään kahta tuntia, jos ei ole ollut jo muutamaa viikoa siivoamatta.

Ei liian puunattua kuitenkaan, mutta tavarat kuta kuinkin järjestyksessä ja puhdasta. Mielestäni mulla on kyse siitä, että olen elänyt lapsuuteni siistissä kodissa, jossa opin pitämään järjestyksen ja raivaamaan jälkeni automaattisesti. Eli siisteys ei ole minulle mikään erityinen ponnistus, vaan kuuluu elämäntapoihin. En ajattele siivoamista tai jälkien raivaamista, jotenkin se vaan tapahtuu muiden askareiden lomassa. Viikkosiivous imurointeineen ja pölyjen pyyhkimisineen yms kestää n. 30-40 minuuttia, koska kaikki on valmiiksi jo järjestyksessä. Kaksi lastani ovat oppineet kuin vaivihkaa myös siisteiksi. Eli meillä ei tarvitse riidellä siivouksesta.

Meilläk ei tartte komentaa koululaisia että petaisivat sänkynsä tai siivoaisivat pöytänsä.

Kaikilla tavaroilla on paikka.

"Minusta siivouksessa on rasittavinta muun perheen paimentaminen siivoamaan omat jälkensä. En millään jaksaisi aina olla patistelemassa, etenkin kun vastaus on yleensä "miks taas pitää siivota, ihan tyhmäääääääääää"

meillä 3 vuotiaskin osaa siivota lelunsa leikkimisen jälkeen. Meillä aloitetaan yksi leikki kerrallaan ja sitten lelut siivotaan pois jos haluaa vaihtaa leikkiä. Tässä oli aikoinaan adhd-esikoisella opettelemista mutta hyvin on nyt 11v pojalla homma perillä :) Ja 3v pikkuveli osaa siivota itse lelunsa pois. Toki jos kippaa legolaatikon niin autetaan mutta jos salkullisen pikkuautoja heittää tahallaan lattialle niin kyllä tasan tartkkaan siivoaa itse.

Ja vastaus: totta, kyllä ne muut käyttävät paljon enemmän aikaa siistimiseen ja heillä sitten on kivemman näköistä. Valintakysymys. Ei pysy siistinä itsestään. Usein teen niin, että en laita tavaroita paikalleen ja kyllä, siinä säästää aikaa, kun kaikki on koko ajan ulottuvilla, en keskity siivoukseen esim. jos on töiden kanssa kiireinen vaihe. (Teen töitä kotoa käsin lastenhoidon ohessa.) Usein kuitenkin elän siististikin, kaikki aina heti paikalleen.



Pikkulasten kanssa on kyllä niin, että he sotkevat tiuhaan tahtiin, siis lelut ovat lattioilla heti kun ne on laatikkoon siivonnut. Tuon ovat tunnustaneet ns.siisti ystävänikin, kyllä heilläkin on kaaos pian sen jälkeen, kun on siivottu, ja tavarat pitää laittaa paikoilleen mohnta kertaa päivässä.



Suurin syy sotkuisuuteen on tavaroiden määrä. Siisteissä kodeissa on vähän tavaraa. Tavaramäärän hallinta vie yllättävän paljon aikaa, varsinkin jos on niitä lapsia, jotka kamppeita koko ajan levittelevät.

jos se on väärässä paikassa. Justiinsa laitoin kirjan takaisin hyllylle, laitoin pyykit kaappiin, ja nostin lattialta sohvatyynyt takaisin paikoilleen. Nyt huomasin, että villasukat jäivät jakkaralle, laitan ne kohta kaappiin :D

Ja keittiön vieressä leikki/askarteluhuone.

Tykkään että keittiö ja olkkari on ruokailua ja seurustelua varten, lapsilla on omat tilat touhuta. Silloin ei tarvitse leikkejä ja askarteluja siivota pois, lapset ovat lähellä ja huoneen oven saa helposti kiinni :)

Tämä toteutui ihan hyvin myös kerrostalossa asuessamme, sillä lastenhuoneet oli suunniteltu niin, että siellä pystyi tekemään vaikka mitä ja silti mahtui nukkumaan.

Minä tykkään sisustaa, ja tykkään kun ympärillä on siistiä ja värit kohdillaan.

Miehellä on oma verstas ja autotalli missä toteuttaa itseään.

Lapsilla oma valtakunta.

Minä en kajoa mieheni tiloihin, annan lasten tietyissä rajoissa olla luovia ja sotkea omissa tiloissaan ja munun on loput :D

No ei se tosiaan ihan noin ole, mutta kyllä kaikki myöntävät että viihtyvät paremmin kun suurin osa talosta on kaunis ja siisti.

Oikeasti aika suuri osa ajasta vietetään keittiössä höpisten, ruokaa laittaen ja sohvalla maaten ja lukien.

Eli kaikella toiminnalla on oma paikkansa, se on paljon kivempaa ja helpompaa.

Kyllä pienessäkin asunnossa voi sen saavuttaa, pitää olla mielikuvitusta ja järjestelykykyä, ennen kaikkea tahtoa elää siistissä ympäristössä.

Meillä ainaki on niin, jottei vaimon peräs kukaa kerkiääsi kulukia jäläkiä siivoten. Kaikki jää siihen paikkaanmissä on viimeksi jotain tarvittu, jääkaappiin tyhjät pahvipakkaukset jne..

Siistit pysyys jos jokaanen asukas omalta osaltaan omista tavaroista huolehtis, luonteesta kiinni. Mitta nyt täynnä jotain 15 vuotta toivonu tilanteen muuttuvan.

mutta en jaksa katsella sotkua.

Se syntyy siten, että ovi lämähtää auki ja sisään saapuu kaksi lasta ja välillä epäluku kavereita.



Päälle sitten vielä kaksi koiraa, joista toinen pentu.



A-vot, 10 minuuttia ja kaikki on ylösalaisin.

Taikasauvallani napautan iltaisin, plim, ja kaikki on taas järjestyksessä.

Kiitos hyvistä vinkeistä.

Erityisesti tämä sai hymyn väsyneen äidin huulille (tiskit pesemättä, paperieta keittiön pöytätosi täynnä jne).

Plim, PLIM, hei miksi minulla ei toimi ?

äitini on kuin 48 kertoi ja hän mielellään auttaa lasten kanssa ja viettää aikaa heidän kanssaan. Mutta saa paikat aivan käsittömättömään kuntoon jos vaikka on vain pari tuntia muksujen kanssa kotonamme. Jotenkin se taittaa ilon niistä hetkistä kun saa miehen kanssa mennä humputtelemaan kun tietää että siivous odottaa. Itse olen huomannut että varrellinen rikkaimuri on lapsiperheen must!

[quote author="Vierailija" time="08.01.2012 klo 14:02"]Jjoka päivä tavarat laitetaan omille paikoilleen ja pyyhitään leivän murut ym. sotkut keittiöstä sitä mukaa kun sitä syntyy. Kerran viikossa pyyhitään pölyt ja imuroidaan. Vähän tavaraa esillä ja tosiaankin kaikille kamoille oma paikka. Minusta tämä on paljon vähemmän energiaa vaativa siivousmetodi, kuin se, että eletään kuin pellossa muuten ja tehdään kerran viikossa "suursiivous".

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="09.01.2012 klo 18:56"]

paikat sotkeentuu, jos ei nyt kaaokseen, niin sekaisin kuitenkin esim. Ruoanlaiton jälkeen (kokkaan itse), likaisia astioita paljon ja monesti ruoanlaitto vie voimat eikä jaksa alkaa enää urakkaan raivaamaan ruokailun jälkeen.

Pyykkihuolto ei meidän 5 hengen perheessä onnistu 5-15 minuutissa. Likapyykkiä tulee iso vuori viikossa, ja kunhan sen saa pestyä, kuivattua ja kaappeihin, niin sama rumba alkaa alusta.

Taaperon kanssa ei ehdi saamaan mitään loppuun kun pitää usein keskeyttää ja ottaa joko syliin tai rientää estämään vaaratilanteita tai siivoamaan hänen aiheuttamansa sotkut.

Uskon tähän siisteys/kaaos tilanteeseen vaikuttavan paljon lasten / lemmikkien määrän, lasten sukupuolen (?) ja iän. Ja jos molemmat vanhemmat töissä, niin koti pysyy taatusti siistimpänä. Ja jos syö paljon valmisruokia, niin luonnollisesti aikaa ja siivottavaa säästyy - huomattavasti. Olenko väärässä?

Kiitos vinkeistä joka tapauksessa!

Kun laitan ruokaa, niin siivoun pahimmat sotkut samalla. Eli kun heitän kanat pannulle, niin laatikko roskiin. Kun mittaan jotain ja en tarvitse enää mittaa, niin pesen sen joko nopeasti käsin tai heitän koneeseen jne. Siis ihan sitä mukaan kun ruokaa laitetaan. Joskus tiskaan kulhot ja muut isot vasta siinä kun ruoka hautuu tms.

Kaverini taas jättää kaikki aina siihen pöydälle -> kaaos hetkessä. Ja väitän, ettei mulla mee sen kauempaa mihinkään. Mä vaan laitan sen kanapaketin metrin pidemmälle, eli roskiin eikä pöydälle. Tätä kannattaa ihan tietosesti ruveta tarkkailemaan. Tosi pienet jutut vähentää kokonaiskaaosta.

Pyykkiä pestään vähän vähältä ja ei se täälläkään koskaan lopu. Mutta esim. lapset osaa itse tyhjätä omat vaatteensa telineeltä kaappiin (joo pienet ei, mutta aika nopeesti kuitenkin). Ja mies ainaki osaa. Mun mielestä meijän ihan perus pyykkihuoltoon ei mee tolkuttomasti aikaa, joten tähän en osaa muuta sanoa. (Oon kyllä melko tehokas ja nopee tekemisissäni.)

Taapero juurikin mukaan siihen pyykkien laittoon jne. Tai ainakin niin, että tekee jotain siinä samalla. Ainakin melkein auttaa äitiä. Eli ei puuhaa omiaan, jolloin saa juosta estelemässä vaan puuhaatte yhdessä.

Ja taaperon kanssa alkasin jo toteuttamaan tuota, että yhessä laitetaan vanha leikki pois jne. Senkin voi tehä leikiksi. Pieni ei edes tajua siivoavansa. :)

Tsemppiä joka tapauksessa. Pienistä viitsimisistä tulee iso virta, joka sitten näkyy siistinä kotina.

En jaksa lukea koko ketjua. Meillä koti usein pommin jäljiltä ja joka päivä siivotaan jotakin. Syynä epäkäytännöllinen kolmessa tasossa oleva puutalohuoneisto, johon ei saa millään järkevää säilytystilaa. Kolmilapsisena perheenä tavaraa on. Inhoan sotkua mutta rakastan pientä 100 vuotta vanhaa kotiamme kaupungin keskustassa. Ei auta muutakuin sietää tämä sotku. 

Jjoka päivä tavarat laitetaan omille paikoilleen ja pyyhitään leivän murut ym. sotkut keittiöstä sitä mukaa kun sitä syntyy. Kerran viikossa pyyhitään pölyt ja imuroidaan. Vähän tavaraa esillä ja tosiaankin kaikille kamoille oma paikka. Minusta tämä on paljon vähemmän energiaa vaativa siivousmetodi, kuin se, että eletään kuin pellossa muuten ja tehdään kerran viikossa "suursiivous".

Ei liian puunattua kuitenkaan, mutta tavarat kuta kuinkin järjestyksessä ja puhdasta. Mielestäni mulla on kyse siitä, että olen elänyt lapsuuteni siistissä kodissa, jossa opin pitämään järjestyksen ja raivaamaan jälkeni automaattisesti. Eli siisteys ei ole minulle mikään erityinen ponnistus, vaan kuuluu elämäntapoihin. En ajattele siivoamista tai jälkien raivaamista, jotenkin se vaan tapahtuu muiden askareiden lomassa. Viikkosiivous imurointeineen ja pölyjen pyyhkimisineen yms kestää n. 30-40 minuuttia, koska kaikki on valmiiksi jo järjestyksessä. Kaksi lastani ovat oppineet kuin vaivihkaa myös siisteiksi. Eli meillä ei tarvitse riidellä siivouksesta.

Ikävä kyllä ainoa konsti tähän on siivota vähän pitkin päivää. Kyllä minustakin olisi kiva joskus vain jättää astiat ja tavarat lojumaan minne sattuu ja toivoa, että ne menisivät itsekseen paikoilleen. Valitettavasti se ei toimi...

- tavaroille omat paikat, ja tavarat paikoilleen käytön jälkeen

- ei avohyllyjä ym. roinalaaksoja

- kun ostan uutta, niin heitän vanhaa pois/kierrätän

- siivous kerran viikossa

Lisäksi imuroidaan joka toinen päivä, siihen auttaa (kunnollinen) robotti-imuri. Muuten moppaus ja saniteettitilojen pesu n. kerran viikkoon.



Ei siinä kauheasti ole tekemistä, kun paikat on järjestyksessä. Ei mene sellaiseen tavaroiden ylimääräiseen siirtelyyn ylimääräistä aikaa ja vaivaa.