Äitinä olet tärkeämpi kuin ilman lapsia
Iltalehdet huutaa erilaisia otskoita miten joltain öidiltä jäi 2 lasta ja mies kun kuoli, joku äiti on sairastunut vakavaan sairauteen, äiti on kadonnut...
Oletko tärkeämpi ihmisenä kun olet äiti? Onhan se jonkun sinkku/lapseton ihminenkin ollut jonkun lapsi jolle on sattunut jotain. Mutta aihetta surkutteluun ja otsikoihin saadaan vasta sitten kun ÄIDILLE on tapahtunut jotain.
Oletteko huomanneet samaa? Onko äiti tärkeämpi nainen kuin vaikkapa iki-sinkku tai lapseton?
Kommentit (31)
sillä äidillä on vielä alaikäisiä lapsia, niin voisi ajatella tämän olevan tärkeämpi kuin ikisinkun, sillä jos tälle äidille käy jotain, käy lapsillekin ehkä huonosti. (mitenkään sen sinkun läheisten surua väheksymättä)
Näin ollen tulen olemaan "tärkeämpi", jos saan joskus lapsia.
Kukaan ei ole tärkeämpi kuin toinen. Olemme kaikki samanarvoisia.
Kukaan ei ole tärkeämpi kuin toinen. Olemme kaikki samanarvoisia.
Emme ole. Niittaisin Viikin rattijuopon, jos eteen osuisi.
mutta yhdelle tapahtunut onnettomuus ei kosketa ehkä niin monia kuin jollekin toiselle sattunut.
Kukaan ei ole tärkeämpi kuin toinen. Olemme kaikki samanarvoisia.
Koska äitinä olet vastuussa toisesta (pienestä) ihmisestä. Lapsettomana olet vastuussa vain itsestäsi. Äitinä sinua jää suremaan muiden lisäksi myös lapsesi, joilla ei toista (biologista) äitiä koskaan tule olemaan..
ihmisenä jos sinulla on lapsia tai ei ole.
ap
Eiköhän jokainen ihminen ole ihan yhtä tärkeä. Tää on taas niin turha PROVO-yritys.
Anna mä veikkaan, sun tarkoitus oli taas tsiljoonannen kerran yrittää saada korostettua että sä olet niiiiin tärkeä, koska olet Ä.I.T.I.
Kukaan ei ole tärkeämpi kuin toinen. Olemme kaikki samanarvoisia.
niin se vain on. Ei ehkä yhteiskunnan tai lain silmissä, mutta niiden lasten! Lapselle äiti on useimmiten maailman tärkein asia.
ihmisenä jos sinulla on lapsia tai ei ole.
ap
mutta olemassa olevalle lapselle äiti on usein korvaamaton ja tärkein ihminen. Eli lapsen silmin ja lapsen kautta nähtynä äitinä olemisella on eritysasema. Minä ekaa kertaa kuulin tämän, kun meinasin kerran illalla pimeällä kävellä / oikaista jään poikki, josta oli muitakin mennyt. Paikalla oli iäkkäämpiä suvun naisia ja joitakin tuttava naisia muita. He torppasivat suunnitelmani heti, elä sinä mene kun sulla on pienet lapset. Äidin pitää olla varovainen kun se ei ole vaan itsestä kiinni, lapset kärsii jos äidille sattuu jotain. Ja muuten nyt kun tätä kirjoitan, olin unohtanut koko jutun tuon sanomisen aloittaja on ennen eläkkeelle jäämistään ollut työssä lastenpsykiatrina ja tehnyt tutkimusta tai työtä äidin ja lapsen vuorovaikutuksesta tai jotain siihen suuntaan. Hassu muisto.
Kukaan ei ole tärkeämpi kuin toinen. Olemme kaikki samanarvoisia.
Huomaahan sen vaikka näissä kadonneitten etsinnöissä. Toisia etsitään heti poliisin ja helikopterin voimin, toisia vasta viikkojen päästä katoamisesta.
mutta jos sille kuolleelle naiselle jää vanhemmat ja ystävät ja sisarukset suremaan niin eikö heidän suru ole myöskin tärkeä?
Tuntuu että olet jotakin kun olet äiti, muuten olet vain nainen.
Haluaisin olevani tärkeä myös itseni takia en siksi että olen lisääntynyt.
keskustellaan nyt vähän kahdesta eri asiasta. Jokainen ihminen on tietysti ihmisenä yhtä tärkeä, mutta jos onnettomuuden uhrilla on lapsia, on onnettomuus ehkä vieläkin ikävämpi, koska sen seurauksena ei vain yksilö kärsi, vaan myös viattomat lapset, jotka jäävät ilman vanhempaa.
Äitiys ei tee naisesta parempaa, mutta vastuuta se tuo lisää.
ei ollut äiti. Asiasta uutisoitiin niukasti.
läheisten kuin lasten suru on tietysti tärkeää, mutta lapset kaipaavat äitiä ihan konkreettisestikin. Eri asia sitten kuin sen lisääntyneen jälkipolvi on jo aikuistunut.
mutta jos sille kuolleelle naiselle jää vanhemmat ja ystävät ja sisarukset suremaan niin eikö heidän suru ole myöskin tärkeä?
Tuntuu että olet jotakin kun olet äiti, muuten olet vain nainen.
Haluaisin olevani tärkeä myös itseni takia en siksi että olen lisääntynyt.
Oletko tärkeämpi ihmisenä kun olet äiti?
Onko äiti tärkeämpi nainen kuin vaikkapa iki-sinkku tai lapseton?
Tämähän on ihan itsestään selvä asia. En ymmärrä mitä ilmettelemistä siinä on? Ajattelepa asiaa vaikka yhteiskunnalliselta näkökannalta tai lapsen asemasta.
alaikäisen lähihuoltaja (äiti, isä, mummo, ukki, äitipuoli, eno jne.) on tärkeämpi kuin lapseton. Ei varmaan ole empatiakykyisen vaikea tajuta miksi.
Useimmiten se nyt vaan on se äiti.
Vasta sitten nainen. Näin ajattelen kun lapset on pieniä. Samoin jos kuulen jonkun pienten lasten äidin kuolleen, suren heti hänen lapsiaan. Minusta se on luonnollista, että äitiydellä on ensisijainen asema elämässäni. Samalla tapaa mietin pienten lasten isien kohdalla.
On eri asia menettää vanhempi pienenä, jolloin jää kokonaan vaille äidin tai isän läheisyyttä ja lämpöä kuin vanhempana tai jo lähes aikuisena lapsena, jolloin jää jäljelle muistot.
Ei äitiys vähennä tai korota kenenkään ihmisarvoa, mutta äitiys sisällyttää itseensä enemmän ihmiskohtaloita. Siksi äidin/isän kuolemaa saatetaan mediassa tai muissa sosiaalisissa tilanteissa taivastella enemmän.
mutta jos sille kuolleelle naiselle jää vanhemmat ja ystävät ja sisarukset suremaan niin eikö heidän suru ole myöskin tärkeä?
Tuntuu että olet jotakin kun olet äiti, muuten olet vain nainen.
Haluaisin olevani tärkeä myös itseni takia en siksi että olen lisääntynyt.
ettei elämä mene aina niinkuin on toivonut. Pienet lapset taas menettävät "kaiken" tärkeän elämästään jos äiti kuolee, eivätkä he välttämättä ymmärrä miksi äitiä ei enää ole. Toki jokainen ihminen on itsenään tärkeä..
Minusta tuli kiinnostava ja tärkeä henkilö yhteiskunnallisesti heti ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä.
Sitä ennen olisin saanut vaikka kuolla katuojaan, ketään ei olisi kiinnostanut.