Oonko ainoa jota ahdistaa kun Facebookissa kukaan ei tykkää tai kommentoi?

Aina ei ehdi ja jaksa kommentoida, joskus ajattelee vastaavansa myöhemmin paremmalla ajalla, mutta muistaa sen vasta puolen viikon päästä jos silloinkaan kun ko. viestin päälle on ehtinyt tulemaan muutama kymmenen muutakin viestiä. En ottaisi facebookia kovin vakavasti, en laittaisi sinne mitään vakavia viestejä, enkä viestejä, jotka eivät todennäköisesti kiinnosta ketään. En myöskään oleta että kaverini ehtisivät kommentoida tai peukuttaa viestejäni tai kuviani heti tai edes muutaman tunnin sisällä, tosin yleensä peukutuksia alkaa tulemaan nopeasti, mutta laitan sinne viestejä ehkä 1-2 viikossa ja kavereinani on vain hyviä ystäviä ja kavereita.

Mikä se viesti on, joka kertoo hienovaraisesti, että poistan sinut?

ihme tykkäilykaupankäyntiä, miellyttämistä, kateutta, kilpailua suosiosta...

Eipä paljon haittaa jos ihmiset ei tykkää miun päivityksistä tai kuvista. Kuvista tiedän, että ne on muutama ihminen ainakin katsonut läpi kun ne sinne olen ladannut, mutta eivät siltikään ole tykänneet niistä. Koska ei tarvitse. Rasittavaa sekin on kun lataat parikymmentä kuvaa, ja joku tykkää niistä kaikista, kun tykkäis vaan siitä koko kansiosta.

Itse kommentoin ja tykkään tilapäivityksistä ja kuvista miten sattuu, riippuu millä tuulella olen.

Hävettää myöntää, mutta itteäki ärsytti yllättävän kovasti, kun vain 23 tyyppiä vaivautu huomaamaan, että mulla on synttärit vaikka kavereita 130. Lapsellista, tiedän, mutta itse olen kuitenkin onnitellut muita ja kommentoinut ja tykkäillyt eikä ketään silti paskaakaan kiinnosta mun jutut. Ärsyttää koko face välillä..

Itseäni ärsyttää se, että jos joskus (harvoin) itse päivittää jotain surullisempaa/negatiivista kuulumistaan (yleensä päivitän suht positiivista), niin juuri kukaan ei reagoi mitenkään. Sit kun tietyt muut henkilöt päivittävät jotain vastaavaa vaikkakin usein tylsempää ja mitättömämpää, tyyliin: "on hirveessä flunssassa :(", niin se kerää kymmenittäin voivottelevia, empaattisia ja sydämin kuorrutettuja kommentteja. Ihan kuin olisi siten, että tietyiltä tyypeiltä "hyväksytään" vain aurinkoisia päivityksiä.

Mulla on yks kaveri jonka jutuista ei kukaan tykkää koskaan. Sillä on kuitenkin yli 300 kaveria?? Mua käy se sääliksi, mutta kun sen päivitykset on aina tälläisiä:                    " AURINKOOOO ♥♥" tai " MÄ OLEN NIIN INNOISSANI" tai " JEE JÄNNÄÄ TIEDOSSAAA <3" Eikä sitten mitään muuta. Eli ??

no ehkä teidän jutut ei ole niin hyviä kuin itse luulette

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta tuo on vähän kuin se peruskouluaikainen "suosituimmuus": sitä ns. suosittua nuoleskellaan, jotta oltaisiin itse suosittuja. Facebook on aikuiselämän toisinto kouluaikaisista rooleista. Kannattaa ottaa kavereiksi vain niitä ihan oikeita ystäviä.

Hyvä pointti vuosien jälkeen, kun tämän ketjun googlesta löysin tuo, että fb on vain aikuiselämän toisinto kouluaikaisista rooleista. Siltä se tosiaan näyttää. Kyllä, minusta aikuisena ihmisenä tuntuu pahalta, vituttaa, suuttuttaa, loukkaa se, ettei jutuistani tykätä eikä niitä varsinkaan kommentoida tai kerrota jotain itselle sattunutta tms. Ei ketään näytä kiinnostavan paskaakaan, mitä mulle kuuluu tai mitä mä kirjotan. Eri tyylejä kirjoittaa olen yrittänyt ja tykkäillä ja kommentoida toisten juttuja. Tiedän, että nykyään rajoittaa myös aika paljon se, että ihmiset ei aina uskalla puhua avoimesti asioista somessa, mutta en minä mitään arkoja asioita sinne odotakaan kirjotettavan; riittäis, että välitettäis ja oltais ees fb:ssa yhteydessä, jos kerran esim. toisella puolella Suomee asutaan tai samoissa harrastuksissa pyöritään. Ihme touhua. Mä oon kans huomannu ton, että jotkut tyypit vaan kerää niitä sydänmeriä ja hypetyksiä, jotka ovat jossain tärkeessä tehtävässä joko töissä tai harrastuksessa tai jossain yhteisössä. Itse kun en ole, niin oon sitte nobody. Mut jos lähen fb:sta, sitte kukaan ei ainakaan mua muista ja aina saa selitellä muille, miksen oo facessa. Nimim. kerran fb:sta jo tyystin lähtenyt ja takaisin rämpinyt. Kyllä ne tosielämän ystävät on niitä aitoja ystäviä!

Mun ratkaisu, poistuin facesta.

Mä poistin facebookin juuri tuon takia, että kävin jatkuvasti siellä katsomassa onko kukaan kommentoinut päivityksiäni taikka tykännyt niistä. Vaihdoin sen vauva palstailuun jossa käyn nykyään päivittäin kirjoittelemassa ja katsomassa onko kukaan peukuttanut taikka kommentoinut kirjoituksiani.

Kyllä minulle olisi kelvannut kuka vain nainen, mutta minulla oli ujous ja pelko se suurin haaste elämässä. En koskaan uskaltanut edes tervehtiä naisia ja hyvä kun uskalsin vilkaistakkaan päin. Olen siis jo 63 vuotias mies ja nyt odottelen vain taivas osuutta seuraavaksi. Jospa se sielä sitten lutviutuisi kohdalleen.

lähdin keväällä kokonaan pois facesta ja samalla poistin insta tilini. ei ole ollut ikävä. elämä on paljon seesteisempää eikä tarvii hermostua vähän väliä jonkun idiootin kirjoituksista

Eikö fb oo jo vanha juttu. Eihän sitä oikeen tunnu kukaan käyttävän.

Hei , elävässä elämässä ne kunnon jutut vasta syntyykin. Mulla 2 kaveria fesarissa , toinen tykkää , toinen ei ,ei haittaa mua. Kirjoittelen lähinnä itselleni sinne pikku tarinoita ja runoja , mulle kuin päiväkirja! Tiedän että siellä käy muitakin lukemassa , on kerrottu , kaikki ei laita tykkäyksiä ja se on mulle ok.

Vierailija kirjoitti:

ihme tykkäilykaupankäyntiä, miellyttämistä, kateutta, kilpailua suosiosta...

Tämä. ketä ihan oikeesti kiinnostaa ? Ootteko te teinejä?

Vierailija kirjoitti:

Eikö fb oo jo vanha juttu. Eihän sitä oikeen tunnu kukaan käyttävän.

Aloitus on vuodelta 2012.