Mies ei osaa tehdä lapsen kanssa asioita
Miehelle tuntuu olevan hirveän vaikea tehdä asioita lapsen kanssa. Alkoi äsken tekemään ruokaa ja kolmivuotias halusi tapansa mukaan hirveästi auttamaan isää. Menin lapsen avuksi ja annoin tehtäväksi "auttaa" siirrellä kypsennystä odottavia pihvejä leikkuulaudalta odottamasta lautaselle. (Ihan siis turhaa, mutta ei mielestäni haittaakaan mitenkään.) Lapsi oli hyvin keskittynyt hommaansa ja ylpeä kun sai auttaa, ja siirtely onnistui hienosti.
Kunnes mies alkoi meuhkaamaan, että pihvien pitää olla leikkuulaudalla ja lautaselta ne on vaikeampi ottaa. Ja kiukkuisena siirsi lapsen vaivalla siirtämät pihvit takaisin leikkuulaudalle.
En ollut asiasta samaa mieltä, joten mies häipyi paikalta kokonaan: "Tee sitten itse kun haluat". Puoleen väliin onnistuin tekemään homman 3 v:n auttamisyrityksistä huolimatta, mutta sitten tarvitsin hieman miehen apua. Ei voinut tulla viereen seisomaan edes sen vertaa, että olisi estänyt lasta koskemasta lihaan tai kuumaan pannuun.
Miksi mies ei voisi tehdä asioita edes hieman eri tavalla, jotta lasta ei tarvitsisi häätää pois tekemisen ajaksi? Todella moni asia onnistuu lapsen kanssa puuhaillen, kun on valmis tekemään jutut hieman eri tavalla ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Miehen kanssa lapsella tulee hirveitä uhmakohtauksia, kun miehen mielestä lapsen läsnäolo ei saisi muuttaa asioiden tekemistä yhtään entisestä. Mutta ottamalla lapsen mukaan tekemiseen, kaikki menisi paljon mukavammin ja lapsikin oppii tekemään kaikenlaista.
Millä tuon saisi tajuamaan, että ei kannata väkisin huudattaa lasta eikä lasta voi kääntää off-asentoon odottamaan. Miehen tapa aiheuttaa vain raivareita molemmille, eikä mies saa senkään vertaa tehtyä, paitsi silloin kun minä olen läsnä hoitamassa ne raivarit.
Kommentit (10)
Miksi mies ei voinut tehdä ruokaa ja sinä hoitaa lasta? Viikonloppuna voi sitten vaikka leipoa lapsen kanssa, mutta ei mulla ainakaan rahkeet riittäisi arki-iltana.
että hoito menisi siinä samalla. Olisin siis vahtinut lasta vieressä ja keksinyt lapselle tekemistä, samalla kun mies tekee ruokaa. Miehen ei siis olisi edes tarvinnut kuin tehdä ruokaa ihan normaalisti, sietää vaan sen verran, että lapsi ja minä ollaan vieressä ja ottaa ne pihvit eri paikasta kuin yleensä.
Jos olisin vienyt lapsen pois, tämä olisi alkanut huutamaan ja tiedän senkin ärsyttävän miestä. Eli mies ei olisi silloinkaan ollut yhtään tyytyväisempi.
Ja mies oli kyllä se, joka oli tänään vapaalla ja minä töissä. Silti minä lopulta päädyin paistamaan niitä pihvejä lapsen kanssa kaksistaan miehen murjottaessa muualla.
t. ap
vain yksi esimerkki useista. Toisinaan lapsen mukaan ottaminen on usein ainoa vaihtoehto saada hommat tehtyä, silloin jos yrittää tehdä väkisin asiat ilman lasta aiheuttaa vain kiukun molemmille ja hommat jäävät vielä tekemättä.
t. ap
Sinä halusit, että asia tehdään samalla tavalla kuin sinä sen yleensä aina teet.
Miksi et anna miehen tehdä omalla tavallaan? Lapsen ei aina tarvitse olla joka asiassa mukana. 3 vuotiaalle voi myös sanoa ei ja sen voi pitää keittiöstä pois vaikka sitten kuuntelemalla konserttia.
minä teen jotain, hoidan lapsen silloin samalla. Kun mies tekee jotain, minä hoidan lapsen, jotta mies saa tehdä. Eli minä hoidan lapsen aina?
Ja minä en ole aina paikalla, joten silloin ei ole kukaan ottamassa lasta, jotta mies saisi tehdä asiat ilman lasta.
Joskus toiste olisin ottanutkin lapsen pois keittiöstä, mutta mies oli juuri eilen valittanut, kun lapsi huutaa aina. Ajattelin siis tehdä asiat myös miehelle mukavammiksi niin, että ei tarvitsisi taas kuunnella uhmakohtausta. (Niitä riittää ihan riittävän monta päivään, joten osaan kyllä lasta kieltääkin.) Mutta sekään ei kelvannut.
Mikä siinä on, että jos äiti valittaa, ettei saa jotain tehtyä yksin lapsen kanssa, on uusavuton surkea äiti. Mutta kun mies ei onnistu tekemään jotain lapsen ja äidin kanssa yhdessä, se on taas äidin vika. Äidin pitää kantaa lapsi pois, koska eihän nyt mies voi kyetä tekemään mitään, jos lapsi on paikalla.
t. ap
Meillä on neljä lasta ja tehdään ruoka arkisin kutakuinkin vuoropäivinä.
Minä ainakin tykkään tehdä ruuan rauhassa, jolloin toinen on olkkarissa lasten kanssa. Ja ihan vastaavasti annan miehen tehdä ruuan rauhassa.
Miksi mies ei voisi vastaavasti olla lapsen kanssa, kun sinä teet ruokaa?
Mutta eniten tosiaan ihmetyttää tuo lapsen huuto. Meillä on temperamenttinen uhmaikäinen, mutta ei se nyt aina huuda.
mutten osaa auttaa tai antaa vinkkejä, miten miehesi saisi näkemään asiat lapsen kannalta eli että lapsesta on kiva "auttaa" aikuisia ja koko perhe voisi touhuta näin yhdessä...
Minusta ihan normaali uhmaikäinen, mielestäni jopa keskimääräistä vähemmän raivoava. Ainakin kavereilla on paljon enemmän kiukkuavia saman ikäisiä, joten mielestäni meidän lapsi on ihan kohtalaisen leppoinen. Mutta miehestä tuntuu, että lapsi huutaa "jatkuvasti" ja kieltämättä miehen kanssa huutaakin paljon enemmän, kun lapsi ei aina sopeudu miehen tahtiin tehdä asioita tai pysy poissa tieltä ja sitten huutaa.
En koe itse tarpeelliseksi aina häätää miestä ja lasta pois huoneesta, kun teen jotakin. Pari vuotta kotiäitinä opettivat, että asiat sujuvat ihan mukavasti lapsen kanssakin, kunhan ottaa lapsen huomioon. Joskus toki kaipaa apua toiselta, mutta en koe tarvetta häätää lasta pois. Ja sitten käy helposti niin, että mies häipyy omiin puuhiinsa, kun kerran lapsi on minun kanssani.
Ja minä en siis ole kotona aina, kun mies ja lapsi ovat. Joten toisinaan miehellä ei ole ketään viemässä lasta pois, jotta hän voi tehdä kotitöitä. Edes silloin tekisi hyvää, että osaisi tehdä asioita lapsen tahdissa, jotta seurauksena ei olisi, joko tekemättömät kotityö tai tehdyt kotityöt, mutta kiukkuiset mies ja lapsi.
t. ap
Meillä aika samanlainen tilanne. Ei mulla mitään vinkkejä ole, mutta tilanne toivottavasti helpottuu sitä mukaa kuin lapsi kasvaa.
näemmä osaa edes kirjoittaa aloitusta, johon kukaan vastaisi:-/
ap