Minä en jaksa enää tätä sairastelua:(((((

vesirokko, mahatautia kuin nyt flunssakin. Vetää kyllä olon niin veteläksi, että ihan haamuna joutuu arkea vetämään ja kämppä on kuin kaatopaikka.



Tsemppiä!

Koko perheellä. Nyt toisella lapsella lisäksi vesirokko, esikoinen ehti siitä parantua jouluksi...



Usko mua, ymmärrän!

ja oireita on kymmeniä, jotka mukavasti vaihtelevat ettei pääse pitkästymään.



Kerroin vaan siksi, että saat vähän näkökulmaa.

masennus sai otettua niskaotteen... Hiton vaikeaa yrittää selittää lapsille, miksi äiti ei oikein sänkystä pääsisi ylös... Tästä ei edes parane nopeasti.

että kannattaisi tutkituttaa mykoplasman mahdollisuus,ellei vielä ole tutkittu. siihen ei edes kaikki antibiootit tehoa, pitää olla tiettyä.

Tämä on perin eriskummallinen palsta kun aina löytyy joku joka tulee aukomaan päätään miten itsellä on niin paljon paskemmin asiat.

Tiedoksi sinulle, maailmassa on miljoonia ihmisiä joilla on asiat viel paaaaaljon huonommin kuin sinulla, vähän siis näkökulmaa sulle!!

ap*kauniita unia ja kiitos muille tsempeistä ym*

ja oireita on kymmeniä, jotka mukavasti vaihtelevat ettei pääse pitkästymään.

Kerroin vaan siksi, että saat vähän näkökulmaa.

Tämä on perin eriskummallinen palsta kun aina löytyy joku joka tulee aukomaan päätään miten itsellä on niin paljon paskemmin asiat.

Tiedoksi sinulle, maailmassa on miljoonia ihmisiä joilla on asiat viel paaaaaljon huonommin kuin sinulla, vähän siis näkökulmaa sulle!!

ap*kauniita unia ja kiitos muille tsempeistä ym*

ja oireita on kymmeniä, jotka mukavasti vaihtelevat ettei pääse pitkästymään.

Kerroin vaan siksi, että saat vähän näkökulmaa.

Että sun sairaus ei kestä kuin määrätyn ajan. Se ei jatku vuosia vaan päättyy piakkoin. Siihen on täsmälääke. Luulisi että sen ajatuksen voimin jaksaisi vähän kärsiäkin. Mutta ei kaikki ole yhtä kestäviä ilmeisesti... :)

Tehkää kosteusvaurio- ja hometestaukset - noin pitkään jatkuvat koko perheen oireilut ja sairastelut voivat liittyä homealtistukseen! Ja toisin kuin tämä yksi täsäs ketjussa väittää, jos ap:n perheen sairastelut liittyvät homeongelmiin, sairastelu ei välttämättä pääty piakkoin. Se voi jatkua vuosia, ja se pahenee jatkuvasti. Se voi johtaa siihen, etteivät lapset voi käydä koulua (jos koulussa on hometta, lapset sairastuvat välittömästi, saavat allergisia reaktioita jne.), ja/tai ap ja hänen miehensä eivät voi käydä töissä (jos työpaikalla on hometta, sama homma kuin lasten kohdalla). Eikä täsmälääkettä ole - homealtistukselta ei voi parantua. Oireet lievittyvät, kun pääsee terveeseen ympäristöön, mutta oireet palaavat heti, jos ja kun altistunut päätyy homeympäristöön.



Ja ennenkaikkea, kestävyydellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Teimme tästä kaupat jo ennenkuin talo oli edes valmis ja olemme asuneet tässä siis jo 8v eikä tätä marras-ja joulukuuta ennen ole tällaista sairastelua ollut. Lisäksi minulla tosiaan ja tuolla 8v:llä on nyt antibioottikuurit päällä ja se on helpottanut oloa huomaattavasti.

Eikä ole muita oireita, ei "homemaista" hajua missään jne.

Meillä alkoi tämä joulunjälkeinenkin elämä lääkärillä, mies ja 10v nyt parhaillaan terveyskeskuksessa, 10v yskii keuhkojaan pihalle ja miehellä pahan yskän lisäksi nyt sitten myös toinen silmä kuin tomaatti:/

Enpä ole ennen kuullut flunssista jotka tekevät n.vko alkamisen jälk myös silmätulehduksen, sen toki tiedän että siellä on "yhteisiä röörejä" silmä/korva/nenäalueella ja flunssien yhteydesäs voi tulla myös silmätulehdus mutta tämä vaikuttaa kyllä joltakin "erityispöpöltä" joka tuon tekee, eivät he niin tukkoisia kuitenkaan ole olleet jotta olisi silmien kanavatkin umpeutuneet tms.

Hieman väsyttää, ei tämä tunnu loppuvan ikinä:((

ap

Tehkää kosteusvaurio- ja hometestaukset - noin pitkään jatkuvat koko perheen oireilut ja sairastelut voivat liittyä homealtistukseen! Ja toisin kuin tämä yksi täsäs ketjussa väittää, jos ap:n perheen sairastelut liittyvät homeongelmiin, sairastelu ei välttämättä pääty piakkoin. Se voi jatkua vuosia, ja se pahenee jatkuvasti. Se voi johtaa siihen, etteivät lapset voi käydä koulua (jos koulussa on hometta, lapset sairastuvat välittömästi, saavat allergisia reaktioita jne.), ja/tai ap ja hänen miehensä eivät voi käydä töissä (jos työpaikalla on hometta, sama homma kuin lasten kohdalla). Eikä täsmälääkettä ole - homealtistukselta ei voi parantua. Oireet lievittyvät, kun pääsee terveeseen ympäristöön, mutta oireet palaavat heti, jos ja kun altistunut päätyy homeympäristöön.

Ja ennenkaikkea, kestävyydellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Ei se paljon vaadi kun jossakin on hieman kosteutta niin homeen kasvu alkaa. Jossakin on lakipiste kun tilanne kärjistyy.



Mutta se piti vielä kysyä, että oletteko te ottaneet influenssa-rokotteita, tänä vuonna ja edellisinä?

Minä ja lapset emme.

Kuinka niin?



ap

Niin, kaikki eivät tosiaan kestä "hautaan asti" ja hymyilemällä kaikkea, eivät "edes" hirmuisen paljoa.

Mutta tiedätkös 8 mitä, se ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä, eikä todellakaan parempaa kuten sinä tunnut itsestäsi nyt ajattelevan.

Minä luulen, että olen kestänyt aika paljon enemmän ja pahempaa kuin sinä ikinä elämässäsi (lapsuudesta alkaen mm henkistä ja fyysistä väkivaltaa, työttömyyttä, puolison sairastelua, oma krooninen sairaus, nuoren reilu 4kymppisen äidin sairaus+saattohoito jne), siltikin tällainen kuukausien sairasteluputki ja valvominen ja tunne ettei apua saa jne vie aikalailla mehuja.

Sairastaisin edes vain itse, mutta kun lapsetkin, se ei liene kellekään vanhemmalle mitenkään erityisen helppoa tai kivaa.



Joskus oliis hyvä mennä itseensä ja meittiä hieman ennenkuin avaa sen sanaisen arkkunsa, eikä varsinkaan yrittää kiillottaa sitä omaa kruunuaan varsinkin kun siihen ei ole tippaakaan syytä.

Se miten kukin kokee elämänsä kurjemmat asiat on jokaisen oma asia ja kenenkään tuntemuksia ei kellään ole syytä eikä edes oiekutta arvottaa tms!



ap

Kylläpä on ärsyttävää lukea kun joku hemmetti on sitten kommentoimassa tyyliin " eipä nuo sinun juttusi mitään, kuuntelepas kuinka huonosti minulla onkaan asiat".

NO TUO EI AUTA AP:aa KYLLÄ YHTÄÄN.



Luuletko ihan tosissaan, jos tulet tänne mankumaan pitkään jatkuneista kivuista, että ap nyt ihan sitten piristyy, että wautsi wau, niinpä, eipäs väsytä enää yhtään kun vauva palstalla joku kertoo olevansa vielä väsyneempi ja sairaampi kuin minä!



Hoh. No, autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku.



AP, sulle iso hali ja jaksamista, kun ei oikein osaa muuten auttaa!!!!!

Minä ja lapset emme. Kuinka niin? ap

ja jos on saanut edellisinä vuosina "immunitettin" rokotuksen muodossa, on vahvempi hyökkäyksille.

Ja toisaalta, jos on saanut influenssaviruksia, on heikommassa kunnossa ja muutkin taudit tarttuu helpommin.

Suosittelen teitä ottamaan rokotukset vuosittain niin ette varmaan niin paljoa enää sairastaisi.

Niin, kaikki eivät tosiaan kestä "hautaan asti" ja hymyilemällä kaikkea, eivät "edes" hirmuisen paljoa.

Mutta tiedätkös 8 mitä, se ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä, eikä todellakaan parempaa kuten sinä tunnut itsestäsi nyt ajattelevan.

Minä luulen, että olen kestänyt aika paljon enemmän ja pahempaa kuin sinä ikinä elämässäsi (lapsuudesta alkaen mm henkistä ja fyysistä väkivaltaa, työttömyyttä, puolison sairastelua, oma krooninen sairaus, nuoren reilu 4kymppisen äidin sairaus+saattohoito jne), siltikin tällainen kuukausien sairasteluputki ja valvominen ja tunne ettei apua saa jne vie aikalailla mehuja.

Sairastaisin edes vain itse, mutta kun lapsetkin, se ei liene kellekään vanhemmalle mitenkään erityisen helppoa tai kivaa.

Joskus oliis hyvä mennä itseensä ja meittiä hieman ennenkuin avaa sen sanaisen arkkunsa, eikä varsinkaan yrittää kiillottaa sitä omaa kruunuaan varsinkin kun siihen ei ole tippaakaan syytä.

Se miten kukin kokee elämänsä kurjemmat asiat on jokaisen oma asia ja kenenkään tuntemuksia ei kellään ole syytä eikä edes oiekutta arvottaa tms!

ap

mutta kyllä minä olen osannut itse suhteuttaa omissa sairauksissa ja kärsimyksissä sen, että minulla on sentään asiat aika hyvin. En käsitä mistä oikein kimmastuit. Sinun pitää kehittää kykyä löytää jokaisesta asiasta hyvät puolet ja ajatella vähän pidemmälle. Ja harjoittele myös sitä ettet suutu jos joku neuvoo sinua, aina voi toisilta oppiakin jotain. Ja jos mielestäsi olet jostain enemmän oikeassa niin sitten toimit vaan sen mukaan ja hymyilet tyytyväisenä hiljaa.

Niin, kaikki eivät tosiaan kestä "hautaan asti" ja hymyilemällä kaikkea, eivät "edes" hirmuisen paljoa.

Mutta tiedätkös 8 mitä, se ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä, eikä todellakaan parempaa kuten sinä tunnut itsestäsi nyt ajattelevan.

Minä luulen, että olen kestänyt aika paljon enemmän ja pahempaa kuin sinä ikinä elämässäsi (lapsuudesta alkaen mm henkistä ja fyysistä väkivaltaa, työttömyyttä, puolison sairastelua, oma krooninen sairaus, nuoren reilu 4kymppisen äidin sairaus+saattohoito jne), siltikin tällainen kuukausien sairasteluputki ja valvominen ja tunne ettei apua saa jne vie aikalailla mehuja.

Sairastaisin edes vain itse, mutta kun lapsetkin, se ei liene kellekään vanhemmalle mitenkään erityisen helppoa tai kivaa.

Joskus oliis hyvä mennä itseensä ja meittiä hieman ennenkuin avaa sen sanaisen arkkunsa, eikä varsinkaan yrittää kiillottaa sitä omaa kruunuaan varsinkin kun siihen ei ole tippaakaan syytä.

Se miten kukin kokee elämänsä kurjemmat asiat on jokaisen oma asia ja kenenkään tuntemuksia ei kellään ole syytä eikä edes oiekutta arvottaa tms!

ap

Hoitoapua sukulaiset, naapurit, tuttavat ihan kuka vaan avuksi että saat nukuttua. Joku on aivan varmasti valmis jeesaamaan.

Mie en kyllä kanskaan ymmärrä 8 sanomisia. Ja mulla on myös ollut nyt n.9v pitkäaikaissairaus jonka takia olen eläkkeellä ja joka päivä on kipuja.



Siitä huolimatta olen täsmälleen samaa mieltä kuin ap kun on meilläkin tässä viimeisen pari kk ollut koko porukka vähän väliä sairaana, ekaks oli mykoplasmaa, sitten oksennustautia ja nyt ollaan angiinassa.

Se on ihan hirveä tunne kun ei ole edes ruokakauppaan kunnolla päässyt, lapsista on jo pidemmän aikaa ollut veto pois ja itsekään ei jaksais enää mitään koska nämä "tavalliset" sairaudet vetää poikki.



Mie jaksan MINUN sairauden ihan ok, osaan suhtautua siihen ja ajattelen monesti, että voishan mulla olla asiat paljon pahemminkin.



Mutta se, että lapsetkin on sairaana ja joka yö hypätään ylös kun joku yskii/oksentaa/huutaa ja syömisetkin on mitä on ja kaikki on väsyneitä ja väähän kiukkuisia...