tekis mieli alkaa kirjoittamaan ero-blogia, mutta pelkään että joku tunnistaa
Kommentit (21)
mä ainakin haluaisin seurata. Muuttele lasten lkm, iät, miehen ammatti, tapahtumapaikat, -ajat, oma työnkuvasi jne. niin tuskin kukaan tunnistaa. Myös omista menoista kannattaa valehdella niin tutut eivät osaa yhdistää, kun et olekaan juuri sinä vkonloppuna menossa kuin blogissasi kirjoitat.
Odotan mielenkiinnolla, mikä on osoite?
jos mun sähköpostiosoite näkyy jossain, tarkoitus on ettei näkyisi...
http://puolinaisenero.blogspot.com/
Jatka vaan kirjoittelua, aihe lienee monelle ajankohtainen.
en ollut kirjautunut joten en päässyt pidemmälle.
Ja onnea uuteen elämään!
niin miks pitää netissä julkaista?! Kirjota kuule vaikka ihan tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallenna omalle koneelles, ei kaikkea tarvi koko maailmalle jakaa.
ihmiset kirjoittivat päiväkirjoja yksityisesti. Miltä kuulostaisi?
niin miks pitää netissä julkaista?! Kirjota kuule vaikka ihan tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallenna omalle koneelles, ei kaikkea tarvi koko maailmalle jakaa.
Blogit ovat nykyaikaa, mukava saada tukea vastaavissa tilanteissa olleilta ja miksei muiltakin.
niin miks pitää netissä julkaista?! Kirjota kuule vaikka ihan tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallenna omalle koneelles, ei kaikkea tarvi koko maailmalle jakaa.
jos oikeasti itsellesi kirjoitat. Jotakin huomiotahan sä kumminkin kerjäät.
niin miks pitää netissä julkaista?! Kirjota kuule vaikka ihan tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallenna omalle koneelles, ei kaikkea tarvi koko maailmalle jakaa.
jos oikeasti itsellesi kirjoitat. Jotakin huomiotahan sä kumminkin kerjäät.
hui kamala! Olen varmaan säälistä saanut melkein sata lukijaakin ;)
en ruodikaan niin paljon tota eroani tällä palstalla, niinkuin olen tähän asti tehnyt :D Jää paaaaaaaljon enemmän tilaa kaikelle niiiiiin paljon mielenkiintoisemmalle :D
Ja onneksi noiden blogien lukeminen on ihan vapaaehtoista :D
ap
Jään mielenkiinnolla seuraamaan...
neuvoja sisustuksen kanssa. Kai sulla on varaa laittaa kaikki huonekalut uusiksi, et kai sentään entisen elämäsi tavaroita mukana raahaa?
ilmeisesti sulla on jokinlainen kasvukriisi (ehkä kolmenkympin kriisi?). Miksi vastaus kaikkiin kriiseihin on avioero? Mikset voisi kasvaa ja tutustua itseesi parisuhteessa?
Olen itse elänyt eroperheessä ja lasten kannalta se oli kyllä aivan perseestä, vaikka kaikki olikin periaatteessa hyvin. Ei ollut alkoholismia, väkivaltaa tms., mutta silti avioero ja uusperhekuviot oli niin rankkoja että me lapset maksetaan niistä hintaa vielä aikuisina. Vanhemmilla oli tosin kivaa, uusien suhteiden huuma vei jalat alta ja siinä ja lapset ihan kakkossijalle. En tajua miksi lapsilta pitää viedä koti siksi että äiti pääsis bilettämään. Vaatii enemmän että koittaa kasvaa ihmisenä ja silti pitäää huolta suhteesta.
Tuli vielä semmoinen olo, että se sun uusi bestis on ehkä eri elämäntilanteessa kuin sinä, sinkku tms. ja se vaikuttaa nyt siihen miten katselet omaa elämääsi.
Täällä huudellaan vaan että go for it ja elämä on ihanaa, mutta ero vaikuttaa myös läheisiisi ja heillä ei välttämättä ole niin kamalan ihanaa.
tuo on ihan niinkun minä olisin sen kirjoittanut, ainoa vaan etten ole vielä ottanut sitä ratkaisevaa askelta, yhden asuntohakemuksen olen kuitenkin jo minäkin lähettänyt... Lapsia on tosin yksi vähemmän, yhteisiä vuosia takana puolet siitä mitä teillä, ja ikääkin ilmeisesti kymmenen vuotta vähemmän kuin sinulla.
että osa on kasvukriisiä, mutta tosiasia on, että en rakasta miestäni, enkä tiedä olenko koskaan edes rakastanutkaan. Syyllisyyttä tuntevana, yritän perustella eroa sillä, että ei tämmöinen parisuhteen malli ole lapsillekaan hyväksi... Jos jäisin, hajoaisin pikkuhiljaa sisältä, tiedän sen.
Myönnän myös, että tuo uusi ystävä on toiminut tälle mun muutokselle katalyyttinä, mutta aivan varmasti olisin herännyt tähän tilanteeseen lähiaikoina.
ap
Olen itsekin eronnut aika lailla samanlaisessa tilanteessa. Ensimmäinen puoli vuotta meni ihan pilvissä liidellessä, sitten tultiin alas ja aika rankasti. Nyt taas parempaan päin, erosta neljä vuotta. Eropäätöstä en ole katunut, lasten takia toki olisi helpompaa olla yhdessä.
aivan varmasti tulee, tuleehan niitä nytkin jo. No, niistä sitten ajallaan uudenuutukaisessa blogissa :)
ap
yhdessä tai erikseen puolisosi kanssa ennen lopullisen päätöksen tekemistä?
Ratkaisu vaikuttaa todella paljon lastenne eälmään.
Vanhemmuuteen kuuluu mielestäni se, että osataa asettaa lasten tarpeet omien tarpeiden edelle. Monelle eronneelle tuntuu olevan vaan tärkeämpää päästä baariin "toteuttamaan itseään" kuin se että huomiois lastensa tarpeet silloinki kun on itsellä rankempaa. Kaikilla tulee elämässä ylä ja alamäkiä. Pitkässä suhteessa samaten.
17
eroblogeja juurikaan googletteleekaan, eli lienen aika turvassa :D
ap