Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hyvän ystäväni lapsi on kauhukakara. : (

Vierailija
26.12.2011 |

Klassinen tilanne: Ystäväni on hieman, no, lepsu kasvatusasioissa. Ihana ihminen ja tykkään hänestä valtavasti, mutta kasvatusasiat ovat häneltä hieman hukassa.

Meillä on kummallakin viisivuotiaat lapset, minulla tyttö, hänellä poika, jotka leikkivät paljon yhdessä. En vaan jotenkin enää jaksa ottaa poikaa meille leikkimään, koska meno on aika älytöntä, eikä poika tottele minua lainkaan.



Itselläni on tyttäreni lisäksi kaksi vilkasta ja meneväistä vilperttipoikaa, joten poikien kasvatus on minulle kyllä tuttua ja tiedän kyllä, miten rasittavaa on joskus olla koko ajan pitämässä kuria. Mutta pakkohan se vaan on.



Esimerkkinä ystäväni lapsen käytöksestä kerron lyhyen tarinan:

Kutsuin pojan luoksemme leipomaan pipareita, äitinsä ei ollut paikalla. Poika tunki sormiaan jatkuvasti piparitaikinaan, vaikka kielsin napakasti. Yhtäkkiä poika nappasi koristeiksi tarkoitetut suklaanapit pöydältä ja alkoi syömään niitä. Kielsin tosi napakalla äänellä ja yritin otta suklaat pois pojalta. Poika ei ollut kuulevinaankaan, vaan juoksi pois suklaat kädessä.

Sitten poika haukkasi suklaanappia ja sylki sen lattialle huutaen "PAHAA". Siinä vaiheessa alkoi hermo todella mennä ja otin suklaat pois pojalta sanoen, että kohta tulee kotiinlähtö, jos ei leipominen onnistu nätisti.



Kun yritin kaulita piparitaikinaa, poika tunki muotteja väliin. Kielsin napakasti. Ei mitään vaikutusta, tunki vaan muotteja kaulimen ja taikinan väliin. Nostin pojan pois vierestäni ja kielsin tulemasta takaisin jos ei minua totella. Poika alkoi väittämään vastaan.



Lopulta saimme piparit valmiiksi. Poika tunki heti ottamaan kolme piparia, vaikka olin antanut luvan syödä yksi kerrallaan. Ei taaskaan mitään vaikutusta, poika vaan OTTI ne piparinsa, aivan kuin minä olisin ollut ilmaa. Tyttäreni katsoi ihmeissään vieressä. Vanhin poikani, joka ei tosiaan ole mikään hiljainen ja rauhallinen tapaus, tuli myös myöhemmin kummastelemaan tämän vieraan pojan käytöstä.



Tässä siis vain yksi esimerkki pojan käytöksestä. Vastaava sattuu jokaikinen kerta, kun lapsemme leikkivät yhdessä. Onneksi leikit sentään sujuvat hyvin ja lapset tulevat toimeen keskenään oikein kivasti. Tyttäreni vuoksi kutsunkin kyseistä poikaa kylään edelleen.



No, kunhan avauduin, kun ottaa päähän.

Kommentit (21)

Vierailija
1/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

hae apua ongelmaas

Vierailija
2/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

hae apua ongelmaas

No en kyllä eio tulevaisuudessakaan kenenkään tunkea väkisin sormiaan piparitaikinaan kesken leipomisen... Kaikki saivat kyllä osallistua, maistelemaan ja koristelemaan. Itse en itseasiassa lopulta tehnyt yhtään piparia, lapset hoitivat homman hienosti. En vain ole tottunut siihen, että yhtäkkiä lpaseni nappaisi kaikille yhteisiksi tarkoitetut koristeet ja yrittäisi syödä ne kaikki itse kielloistani huolimatta. : O

Silti minua totellaan tässä talossa tai sitten täällä ei leikitä. Olen siis mieleelläni kontrollifriikki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös minulla on samanlainen ystävä ja tällä lapsi... "Kasvatus" on alkanut vauvaiästä tyyliin "annetaan sille suklaata, kun sitä se huutaa" eli lapsi saa tahtonsa läpi kaikessa.

Vierailija
4/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kyllä tuommoista riiviötä kutsuisi pipareita leipomaan tms. Voisivathan lapset leikkiä enemmän ulkona. Meidän sukulaisperheellä on aivan holtiton kuusivuotias, äitinsä juuri kertoi miten tämä lapsi oli heitellyt kuusenkoristeet kuusesta pois jne. Meillä kävivät aatonaattona ja lapsi alkoi kielloista huolimatta repiä meidän kuusen alta paketteja auki. Vanhemmat vaan totesivat ettei pekka ymmärrä että niitä ei saa avata..eivät edes sanoneet tälle pekalle että älä avaa. Tuntuu etteivät edes odota lapsensa ymmärtävän ja oppivan mitään.

Minä sitten kiikutin tämän pekan kainaloista pois kuusemme alta ja laitoin olohuoneen ovet kiinni loppuvierailun ajaksi..

Vierailija
5/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta lasten temparamenteissakin on suuria eroja. Lasten kanssa kannattaa ottaa sellainen asenne, että ihan kaikkea ei tarvitsisikaan koka ajan kieltää. Onko nyt niin kovin vakavaa, jos poika otti 3 piparia tai että haluisi maistaa niitä koristesuklaita. Eri asia on, jos menee rikkomaan jotain tai tekee sellaista, josta voisi olla hänelle vaaraa. Tai jos kohtelee muita väkivaltaisesti, repii leluja käsistä jne. Ja jos poika nyt halusi kokeilla sormillaan taikinaa, oliko sekään niin järkyttävää? Kivoja reikiä saa taikinaan sormilla tehtyä ja samasta taikinastahan hän sitten niitä pipareita leipoi. Mikä idea oli siis siinä takinaan koskemisen kieltämisellä?



Muutenkin lapsia kannattaa osoittaa tekemään jotain muuta sen sijaan, että koko ajan viljelee sitä EI-sanaa.

Vierailija
6/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kestä vanhempia, jotka kieltävät lapselta kaiken, ihan kaiken, mikä ei sovi heidän siistiin järjestelmälliseen elämäänsä. Ja wtf, kielsit "napakasti" koskemasta taikinaan, sehän on leipomisessa parasta! Kun me leivottiin pipareita, osa taikinasta oli varattu syömiseen, kun se on paljon parempaa kuin valmiit piparit ja osa leipomisen viehätystä että maistellaan taikinaa. Olisi kyllä tosi tylsää leipoa teidän sotilasleirillä! :O

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kylässä käyttäydytään kyläpaikan säännöillä, eikä av-mammojen lässyn lässyn " mun mussukkasaa tehdä ihan mitä se ite haluaa"-säännöillä.



Kuuluu kaikkein lakeellisimpiin käytöstapoihin, jotka nähtävästi kovin monelta mammalta jälkikasvuineen puuttuu.



TUo ap:n kuvailema lapsen käytös on todella huonoa käytöstä. Omani onneksi osaavat hieman paremmin käyttäytyä.

Vierailija
8/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä minusta normaali hyvinkasvatettu lapsi uskoo vierasta aikuista! Jos hän ei usko kieltoasi koristeiden ottamisessa, ei hän usko sitä oli sitten kyse vaikka paikkojen rikkomisesta. Eihän pointti ollut se, saako lapsen antaa koskea piparitaikinaan vaan käytöstavoista!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä meidän lapset uskovat varsinkin vieraita aikuisia. Ja jos ei aina mene omien vanhempien puhe heti perille, niin asiaan puututaan niinkauan, että menee. Pienestä pitäen kun toimii noin johdonmukaisesti, niin kyllä lapset äkkiä oppivat.

Mun eräällä kaverilla on myös kauhukakara, joka jo vuoden vanhana töni muita ja kun ei äiti silloinkaan koskaan puuttunut, niin touhu on vaan pahentunut. Nyt 5v:na on jo aikamoinen terroristi kavereiden kesken. Lisäksi minkäänlaisia tapoja ei ole opetettu esim. syödään pöydässä, pestään kädet jnejne.

Mä en ota lasta meille yksin yhtään enkä mielellään kaverinikaan kanssa, kun siivo on sen mukainen, kun lähtevät. Lisäksi aina sattuu muita lapsia.

kyllä minusta normaali hyvinkasvatettu lapsi uskoo vierasta aikuista! Jos hän ei usko kieltoasi koristeiden ottamisessa, ei hän usko sitä oli sitten kyse vaikka paikkojen rikkomisesta. Eihän pointti ollut se, saako lapsen antaa koskea piparitaikinaan vaan käytöstavoista!

Vierailija
10/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka voisi yrittää tehdä tuollaisia tyhmyyksiä nimenomaan kyläpaikassa, kun kotona loppuisi leipomiset lyhyeen. Mutta ei kyllä uskaltaisi vierasta aikuista kovastikaan uhmata, rajoja ehkä kokeilisi.



Pojan käytös ei ollut hyvää mutta ei mielestäni mitenkään tavatontakaan. Erikoista tosin oli, että ei uskonut vierasta aikuista. On luonnollista, että hän yritti useamman kerran kokeilla rajoja ap:n kanssa. Kaikki lapset tekevät sitä. Siinä ei auta muu kuin pitää tiukasti kiinni rajoista. MInusta ap olisi voinut olla jopa tiukempi. Jos ei suostuta uskomaan kerralla, niin sitten pois leipomasta. Jos ottaa useamman piparin kielloista huolimatta, niin siihen jäikin sitten herkuttelu.



Kun tietää, että kylässä on lapsi, joka uhmaa, niin jo etukäteen kannattaa miettiä ne ongelmakohdat ja todeta etukäteen ,mitä tapahtuu, jos ei noudata sääntöjä. Kun itse toteutat uhkauksesi, olen varma, että kovin kauaa se poika ei teillä enää uhmaa. Voisi äiti tulla kateelliseksi siitä, miten hyvä ote sinulla on hänen poikaansa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ystävät ovat siitä hyviä että heille voi avautua, joskus tulisestikin. Tosi ystävä pahoittaa mielensä kun huomaa miten ärtynyt olet. Mitään muutosta et voi odottaa niin kauan kuin pidät asian itselläsi. Pakko kunnioittaa itsekuriasi. Itse olisin kai sitonut jo lapsen jonnekin, tai muuten vain huutanut ja ravistellut itkuun asti, sitten lohdutellut. Shokkihoitoa. Lapselle on hyvä antaa tekemistä, sen sijaan että sanoo vain "älä tee sitä, älä tee tätä", eli kiellon sijaan näytä mitä SAA tehdä.

Vierailija
12/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

hae apua ongelmaas

skitsoilet tuttuun tyyliisi täällä... ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ylivilkas terveellä tavalla on kiltisti vieraassa paikassa..



lapsi jolla ongelmia ja tarvitsee lääkityksen on tuollainen joka ei usko edes vierasta.

Siinä on sit kaukana vanhempien kasvatukselliset asiat.



Että ärsyttää nää pikku liisan äidit jotka kuvittelee että jos heidän lapset ovat kilttejä muut ei osaa kasvattaa. Ei tarkoita sitä että olisivat OIKEASTI tehneet jotain, lapsi on vaan kiltti,normaali ja käskyjä ja kieltoja vastaanottava.



Sairaslapsi ei voi itselleen mitään,vaan tarvitsee apua lääkkeillä!

Vierailija
14/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

poikaa edelleen kutsut teille touhuilemaan, eli siis miksi? Kyllähän tytöllesi varmasti muita kavereita löytyisi?? Joten jätä kutsumatta jatkossa ilman äitiään etenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

..eikä todellakaan uskaltaisi yrittää kiellon jälkeen samaa temppua uudestaan. Olen pitänyt häntä rasittavana, ärsyttävänä jne. mutta tänään sukulaisilla tajusin miten hän sentään on hyväkäytöksinen (sen riehumisensa välissä). Ei hauku muita, ei yritä vilunkipeliä, inttää vastaan ainoastaan tutuille aikuisille ja silloinkin vaan jos on oikeasti syytä, muuten tottelee vaikka harmistuisikin.

Vierailija
16/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuon ikäinen lapsi jo ymmärtää puhetta ja ohjeita. Ap kuulostaa samanlaiselta kuin itsekin. Meillä lapset ovat kylässä vielä vähän kiltimmin kuin kotona. Tietävät ettei kylässä sovi olla ihan miten sattuu ja aikuisten ohjeita ja kehotuksia pitää noudattaa.

Vierailija
17/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että sormia työnnetään taikinaan. Ei lapsillakaan ole hauskaa jos koko ajan täytyy elää tietyssä muotissa ja miettiä käyttäytymisohjeita. Leipominen saa olla hauskaa, ja 5-vuotiaalle pitääkin. Ja jos lasten kanssa on leivottu pipareita niin miksi niin tarkkaa rajoittamista että vain yksi pipari, antaa lasten syödä itse leipomiaan pipareita ja antaa lastan keksiä säännöt välillä.

Ap:lle antaisin siis ohjeeksi, että löysää vähän pipoa, ei kaiken tarvitse olla niin hirveän täydellistä ja etukäteen suunniteltua.



Mutta tämä oli vähän ohi aiheen, koska tässä oli kyse käytöstavoista.

Ja samaa mieltä olen siitä, että käytöstavat pitää olla hallussa jo tuon ikäisellä. Jos ollaan kylässä niin vieraita aikuisia totellaan ja eletään talon sääntöjen mukaan.

Vierailija
18/21 |
26.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä kasvamassa kaksi melkoisen vauhdikasta poikaa -on siinä kyllä kädet täynnä. Aina ei jaksais kieltää ja komentaa. Tekis mieli vaan heittää tumput tiskiin ja sanoa "tehkää ihan mitä lystäätte" mutta pakkohan se on sadannen kerran sanoa siitä sohvalle hyppimisestä -joka on ollut aina kielletty- että "älä hypi sohvalle"



Kateellisena katson ystävieni hiljaisia, rauhallisia... sellaisia lähes nukkemaisia tyttöjä jotka ei metelöi ja on tosi kilttejä ja rauhallisia. Nää meidän on semmosia papupatoja, puhuvat koko ajan ja vauhtia riittää.



Sinänsä AP pakko kuitenkin todeta, että sinä itse kutsuit sen pojan leipomaan. Jos tiedät, että on villi ja kuriton niin miksi kutsuit? Kiva tulla jälkeenpäin valittamaan.



Meidän lapset esim. saattavat kunnostautua kiroilemalla kuin merimiehet kun ei olla miehen kanssa paikalla. Tosi kivaa kun 2-vuotias pistelee perkeleitä tulemaan... :(

Vierailija
19/21 |
27.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kakaroista kasvaa tuollaisia, kun ruumiillinen kuritus kiellettiin. Aikuisena ne sitten hakkaavat naisiaan ja terrorisoivat työpaikoilla muita.

Vierailija
20/21 |
28.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, pelkäsin kyllä tuota leipomishetkeä jo etukäteen, mutta kun lapset niin pyysivät... Osaan siis olla myös aika lepsukin. ; )



En halunnut niitä sormia sinne taikinaan, koska en halunnut jyrätä niitä vahingossa kaulimella. Lapsilla oli siis pieni pala taikinaa edessään, jota sai vapaasta maistella ja pyöritellä.



Tytöllä on kaksi kaveria tässä "pihoilla", joista toinen on siis tämä poika. Kolmas kaverikin on, mutta hänet täytyy hakea meille autolla.



Annan lasten edelleen leikkiä yhdessä, koska tykkäävät toisistaan ja leikit siis sujuvat hyvin yhdessä.



Eniten minua tosiaan ottaa päähän tuo auktoriteettini JATKUVA kyseenalaistaminen!! KAIKKI on toistettava moneen kertaan ja silti vain tuurilla saan pojan tottelemaan. Ja minä olen kuitenkin opettanut teinejä vuoden verran sijaisena ihan ongelmitta... He olivatkin tosi helppoja verrattuna tähän poikaan!

Pojalla ei myöskään ole mitään diagnooseja, on vain villi ja vanhemmat eivät oikein jaksa/pysty kasvattamaan häntä hänen luonteensa vaatimalla tavalla.



Viimeisin tapaus oli eilen, kun poika vaatimalla vaati karkkia minulta. Kitinää, vastaanväittämistä ja vaatimista jatkui ihan reilusti yli 10 minuutin ajan, vaikka sanoin pojalla tosi napakasti samalla silmiin katsoen, että karkkia ei nyt tule ja asiasta ei neuvotella, koska ruoka on valmista ihan just. Huoh.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän neljä