G: Klassikkolevy, joka pitäisi kuunnella elämässään?
Ajattelin kuunnella Spotifylla joka ilta lasta nukuttaessa jonkun levyn.
Ehdotuksia klassikoista jotka jokaisen musiikin kuuntelijan tulisi kuunnella?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan mahtavaa Bono-vihaa yhdeltä luiskaotsa-bonobolta ;DDDDD
Kuulostaa aivan perus-Persulta. Voi olla, että on jo tukehtunut tuohon ymmärrysongelmavihaansa jo 2013, kun sentään ketju v. 2012
-winner-
Joko olet päättänyt luopua elämäntapatyöttömyydestäsi?
Minusta on ihanaa tavata 2012 -maailmaansa ja myös MINUUN jumittunut ihminen edelleen täällä jumittamassa tuloksetonta U2-vihaansa ;DDDD Olet sentään vielä hengissä ;D
U2: The Joshua Tree. Ajaton klassikko. Kuuntele vaikka, niin tiedät. Mysterious Ways on toiselta levyltä, niin ei hermostuta, jos sen taas kuulet ;D
-winner-
Kommentoin tätä aihetta tänään ensimmäisen kerran. Hyllystäni lötyy U2:den cd:t vuosituhannen vaihteeseen asti. J
Ja kun et ole kuunnellut mitään noista 20 vuoteen, niin oletko varma ettei löydy klassikoita joukosta siitä tuotannosta? Mielenhäiriössä kyllä vaarallista ostaa yhtään mitään. Tai jos on vaikka elämäntapatyötön vielä.
-winner-
Vierailija kirjoitti:
Pizza Enrico - Mita sina sanoa?
😂
Tän mä olinkin unohtanu. Klassikko. Tämmöstä ei voi nykyään julkaista jos ei halua tehä sosiaalista im.
Ohiksena, tuo She moves in mysterious ways on U2 ainoa hyvä biisi. Muun tuotannon tai koko bändin suosiota en tajua, unettavaa.
Sex pistols , Nevermind the bollocks.
Ehdotan että jätät älylaitteet sikseen ja keskityt lapseesi.
Kuuntelee mitä kuuntelee, jokaisen oma asia. Ei ole mitään "pitäisi kuunnella" musiikkia. Samoin kuin ei ole "pitäisi lukea" kirjoja, jne. Paitsi ehkä joidenkin kulttuurinipottajien mielestä. Mutta kuka viitsii pitää sellaisten känkkäränkkien itsekehu-suosituksia yhtään minään?
On paljon hyviä levyjä, kaikkia ei ehdi ikinä kuuntelemaan.
Siispä en ymmärrä, miksi joku tietty levy pitäisi kaikkien ihmisten kuunnella, varsinkaan kun kaikki musiikki ei puhuttele kaikkia.
Klassisen musiikin puolella vielä on niin, että on säveltäjien teoksia, jotka on levytetty lukemattomien orkestereiden ja kapellimestarien esittäminä.
T: nimim. Assburger
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan mahtavaa Bono-vihaa yhdeltä luiskaotsa-bonobolta ;DDDDD
Kuulostaa aivan perus-Persulta. Voi olla, että on jo tukehtunut tuohon ymmärrysongelmavihaansa jo 2013, kun sentään ketju v. 2012
-winner-
Joko olet päättänyt luopua elämäntapatyöttömyydestäsi?
Minusta on ihanaa tavata 2012 -maailmaansa ja myös MINUUN jumittunut ihminen edelleen täällä jumittamassa tuloksetonta U2-vihaansa ;DDDD Olet sentään vielä hengissä ;D
U2: The Joshua Tree. Ajaton klassikko. Kuuntele vaikka, niin tiedät. Mysterious Ways on toiselta levyltä, niin ei hermostuta, jos sen taas kuulet ;D
-winner-
Kommentoin tätä aihetta tänään ensimmäisen kerran. Hyllystäni
Haukut niin sanotusti väärää puutaa. En ole mikään "elämäntapatyötön". Olen 64-vuotias mies, joka jäi eläkkeelle viime vuoden lopulla. Sitä ennen takana 40 vuotta työuraa. Musiikkia olen harrastanut vuodesta 1971. Omistan noin 500 vinyyli ja 3500 cd-levyä. Niistä suurin osa rockmusiikkia. U2-yhtyeeseen tutustuin ensimmäisen kerran syksyllä1983. Silloin YLE esitti Rockpalast konsertin. Lukenut olin heistä jo pari vuotta aiemmin Soundista ja NME:stä. Kuten aikaisemmassa viestissä totesin, omistan U2-yhtyeen cd-levyt vuosituhannen vaihteeseen asti. Siis ne, jotka mielenhäiriössäni ostin, kun halvalla sain. Suurin innostus yhtyeeseen oli välillä 1983-90. Senjälkeen on lopahtanut vuosi vuodelta ja 2000-luvun levyistä en tiedä mitään.Edelleen olen sitä mieltä, että ihminen ei menetä mitään, vaikkei kuulisi koskaan yhtään U2, REM ja Smiths levyä. Että tälläinen "elämäntapatyötön" olen. Voisit muuten mieluummin käyttää sanaa loser tuon winnerin tilalla!
Vierailija kirjoitti:
Simon & Garfulkelia suosittelen minäkin, lisäksi
Paul Simon: Graceland eli duosta eronneen Simonin soololevy.
Terence Trent D'Arby: According to Terence Trent D'Arby
Tämä ei ehkä niin hirveän hyvin muistettu levy, mutta minuun teki uskomattoman vaikutuksen.
Police: Syncronicity 2
ja lisäksi Stingin ekat soololevyt.
Kyllä tämä lista on melkeinpä täydellinen! Mutta puuttuu klassikkolevyihin kuuluva Night at the Opera. Sit onkin jo hyvä.
Mike oldfield: Amarok
Paul Simon: Graceland
Oasis: Whats the story, morning glory (tjsp)