Mistä tunnistaa herkän poikalapsen?

Meidän pojalla on herkät aistit. Ja huomaa herkästi muista ihmisistä, että millaisia he ovat, voiko luottaa heihin. Mutta fyyisset leikit ja paini ja melu kyllä ovat hänen juttunsa, ne eivät liity tuohon herkkyyteen mitenkään.



Tonen poika taas on toisella tavalla herkkä. Loukkaantuu helposti, tiukempi puhe saa hänet itkemään, ei hakeudu niin sinnikkäästi fyysisiin leikkeihin, vaikka ei niitä välttelekään.



Että yhdet on herkkiä yhdestä kohtaa ja toiset toisesta. Ei herkkyys ole vain yksi asia.

eikä johdu tyttömäisyydesta. Tytöt vaan tykkää tietynlaisista pojista jo alusta alkaen. Mun poika on sporttinen, sosiaalinen ja hänellä on pilkettä silmäkulmassa. Ja on herkkäkin, jos sillä tarkoitetaan empaattisuutta ja voimakkaita tunteita.

Luulin poikaa homoksi (ei olisi ollut ongelma ja olen sanonutkin sen hänelle - ei siis ole, on kohta aikuinen). Tarharyhmänsä ainoa poika, jota kutsuttiin lähes kaikkien tyttöjen synttäreille. Empaattinen, itkuherkkä. Ainiin, hänellä on edelleenkin unilelu - lähes täysi-ikäinen sekin (`:

että vaikka on vasta kolme täyttänyt, on osannut jo kauan havaita toisista ihmisistä asioita, esim. jos mulla on päänsärky, ei tartte sanoa, vaan hoksaa muutenkin. Jos mieheni on vaikka työreissulla pari yötä, poika itkee ja sanoo, että on isiä ikävä.



Pahoittaa myös herkästi mielensä eräänlaisesta epäoikeudenmukaisuudesta, eli jos minä olen lukenut häntä väärin, ja kiellän tai huomautan jostain, missä hän on tarkoittanut vain auttaa, alahuuli alkaa täristä heti ja näen silmistä, että pahoitti mielensä. Toisaalta kyllä, jos on riehakas tai muuten kiukkutuulella, ei mikään sanominen vaikuta mitenkään, mutta silloin ei kai lue sitä epäoikeudenmukaiseksi.



Poika viihtyy myös paljon sylissä ja on kiinnostunut ihmisten tunnetiloista. Pelkää hermostuneita ja vihaisia ihmisiä esim. telkkarissa.