Vieläkö ns. kyläkouluissa saa parempia arvosanoja?
Muistui vain mieleen ajat parikymmentä vuotta sitten, kun isompaan koulun siirtyessä arvosanat laskivat kaikilla niistä yseistä ja kympeistä seiskaan ja kasiin kun opettajalla ei enää ollutkaan aikaa opastaa jokaista henkilökohtaisesti vaan itsekin piti alkaa hoksaamaan jotain.
Kommentit (11)
Olen siis yläkoulun opettaja. Minusta arvosteluasteikko muuttuu jonkin verran joka vuosi oppilaiden mukaan vaikka ne peruskriteerit onkin samat, sillä minä ainakin laitan arvostellessa kaikki ne neljä ryhmää mitä opetan normaalijakaumaan ja painotan numerot sen perusteella. Näin olen tehnyt jo kahdeksankymmentäluvulta saakka.
Olen ollut myös luokassa, jossa on vain yksi luokka-aste, ja siellä opettaja neuvoi oppilaita enemmän.
Tämä luokka oli siis isommassa koulussa.
huonommissa kouluissa myös. Ei siksi, että opettajan ajankäyttö muuttuisi, vaan siksi, että arvosteluasteikko vaan ei ole sama kautta maan, vaikka pitäisi. Toisissa koluissa numeroita sa ahelpommalla kuin toisissa. Sne näkee sit kun ne numerot lukioon mennessä joko pysyy samalla tasolla tai laskee...
Jos itse ei hoksannut mitään ilman henkilökohtaista opastusta, niin arvosana saakin tippua.
Jos itse ei hoksannut mitään ilman henkilökohtaista opastusta, niin arvosana saakin tippua.
missä kohtaa väitin, että olen itse sitä kyläkoulua käynyt?
-ap
en väittäisi, että kyläkoulussa saisi parempia numeroita, mutta parempaa opetusta kylläkin, koska lapsia on vähemmän opettajaa kohti.
Omieni lasten kyläkoulun lopettamisen jälkeen numerot kylläkin paranivat huomattavasti. Kyläkoulun ope oli vaativampi numeroiden suhteen.
Hyvin yleisestihän numerot laskevat alakoulusta yläkouluun siirtyessä oli koulu sitä ennen ollut iso tai pieni
Jos itse ei hoksannut mitään ilman henkilökohtaista opastusta, niin arvosana saakin tippua.
missä kohtaa väitin, että olen itse sitä kyläkoulua käynyt?
-ap
Enhän minä sinusta kirjoittanut mitään. Tarkoitin, että jos henkilö itse ei hoksaa mitään ilman, että opettaja henkilökohtaisesti opastaa, niin sitten ei ole 9-10 arvosanaa ansainnutkaan.
Itse kirjoitit näin alkuperäisessä viestissäsi: "..kun opettajalla ei enää ollutkaan aikaa opastaa jokaista henkilökohtaisesti vaan itsekin piti alkaa hoksaamaan jotain."
Kyllä pitää itse hoksata jotain, ilman henkilökohtaista opastusta, muuten arvosana tippuu.
Joko nyt tuosta lauseesta ymmärsit pointtini?
t: Kolmonen
katsos vaan 3, luin tuon "ei" sanan muodossa "et", anteeksi näkövirheeni... :)
Opetan lukiossa, johon tulee pääsääntöisesti oppilaita kolmesta yläkoulusta. Yhdestä koulusta tulee porukkaa, jolla todellakin kasi on kasi lukiossakin. Samaan aikaan yhdestä noista kouluista tulee kasilla oppilaita, jotka kosahtavat lukion ekalla kurssilla ja lopettavat ekana vuonna, koska eivät yksinkertaisesti saa kursseja läpi. En tiedä, millaista asteikkoa siellä koulussa pidetään, mutta sieltä tulleissa numeroissa ei ole mitään tolkkua.
Toisaalta samahan se on lukioidenkin kesken ja on hyvä, että esimerkiksi yliopistoihin vain yo-arvosanoilla on merkitystä. Olen opettanut vuoden aikanaan huippulukioissa sijaisena ja siellä todellakin numerot oli TIUKASSA. Linja oli mahdottoman tiukka kauttaaltaan ja oppilailta SAI ja PITI vaatia. Siellä seiskaan tarvi osata enemmän kuin nyt saatan antaa ysin tässä tavallisessa lukiossa. Ysin annan, koska aines ei meillä ole niin hyvää ja vastaavasti rehtorin linjaus on sellainen, että ollaan mielummin pehmoja kuin koviksia.
Ainakin yhdessä kyläkoulussa jotkut lapset saa ylennettyä numeroa eli säälistä opettaja korotti.
Ei raaskinut antaa niin huonoa numeroa kuin olisi oikeasti pitänyt.
Tällä hetkellä en tiedä onko sitä opettajaa enää siellä.
Olen käynyt kyläkoulua. Koulussamme oli yhdysluokat 1-2 ja 3-6. Mielestäni nimenomaan yhdysluokassa täytyy osata työskennellä itsenäisesti. Osa luokasta tekee tehtäviä sillä aikaa, kun opettaja luennoi toisille luokka-asteille eri aineesta. Olen ollut myös luokassa, jossa on vain yksi luokka-aste, ja siellä opettaja neuvoi oppilaita enemmän.